Putin menetti ystävänsä Itä-Euroopassa: jopa Viktor Orbán kalpeni, kun venäläistankit vyöryivät kohti Ukrainan kaupunkeja
Tšekki on asettunut EU:n riviin, mutta Unkari ajaa kaksilla vankkureilla: se hyväksyi pakotteet muttei asekuljetuksia alueensa kautta.
Venäjän sotajoukkojen tunkeutuminen Ukrainaan on ollut järkytys Itä-Euroopan maiden poliittisille johtajille. Jopa Vladimir Putinin uskollisimmat tukijat, Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja Tšekin presidentti Milos Zeman, ovat tuominneet Venäjän toimet.
Varsinkin Orbán on pitänyt Venäjää mallina rakentaessaan epäliberaalia järjestelmää Unkarissa. Kuvat venäläistankkien vyörystä kohti ukrainalaiskaupunkeja saivat hänetkin kalpenemaan. Unkarissa ei ole unohdettu vuoden 1956 kansannousua, jonka neuvostopanssarit verisesti tukahduttivat.
Vielä helmikuun alussa Orbán sopi Putinin kanssa Moskovassa mittavista maakaasun lisätoimituksista Unkariin ohi ukrainalaisten putkien. Kiovan mukaan sopimus oli ”puhtaasti poliittinen” ja ”taloudellisesti järjetön”. Myös monet Unkarin läntiset kumppanit pitävät Orbánia ”Putinin Troijan hevosena” EU:ssa ja Natossa.
Orbánin hallinto paljasti vasta kaksi päivää ennen Venäjän hyökkäystä, kenen joukoissa maan poliittinen johto marssii.
”Unkarin kanta on selvä: seisomme Ukrainan rinnalla, seisomme Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin rinnalla”, sanoi ulkoministeri Peter Szijjártó 23. helmikuuta Brysselissä pidetyssä EU:n ulkoministerikokouksessa.
Venäjän perinteisistä eurooppalaisista ystävistä myös Bulgaria ja Kreikka ovat kääntäneet selkänsä Putinille.
Tšekeilläkin on syy suhtautua Venäjään epäluuloisesti. Prahan kevät päättyi neuvostomiehitykseen elokuussa 1968. Presidentti Milos Zeman on kuitenkin unohtanut menneet, ja häntä on pidetty jopa Orbánia vaikutusvaltaisempana Putinin liittolaisena.
Esimerkiksi tšekkiläisen asevaraston räjähdyksessä vuonna 2014 Zeman asettui Venäjän puolelle, vaikka maan omilla viranomaisilla oli näyttöä, että osallisina oli venäläisiä vakoilijoita.
Krimin miehityksen Zeman hyväksyi ”tapahtuneena tosiasiana”.
Vielä muutama päivä ennen venäläishyökkäystä Ukrainaan Zeman uskoi, ettei sotaa tule.
”He eivät ole niin hulluja, että käynnistäisivät operaation, josta heille itselleen olisi enemmän haittaa kuin hyötyä”, Zeman arvioi.
Televisiopuheessa 25. helmikuuta oli toinen sävy:
”Myönnän olleeni väärässä”, Zeman sanoi.
Viime päivät hän on ollut tiukasti läntisten liittolaistensa rinnalla vaatimassa mahdollisimman ankaria pakotteita Venäjää vastaan ja puhunut Putinia vastaan:
”On välttämätöntä eristää hullu eikä puolustautua vain sanoin vaan myös teoin.”
Péter Krekó on Budapestissa toimivan Political Capital -instituutin johtaja. Hänen mukaansa Unkarin pääministeri Viktor Orbánilla on ollut kyky tunnistaa, miten pitkälle hän voi edetä Venäjän tukemisessa ja milloin on vetäydyttävä, jotta EU:n yhtenäisyys lopulta säilyy.
”Hän pitää kiinni läntisen konsensuksen vähimmäistasosta, kuten muutamat muutkin EU-maiden johtajat, suojellessaan kansallisia intressejään”, Krekó sanoo.
”He huutavat Barabbasta erikseen, mutta lopulta he huutavat Jeesusta yhdessä, koska yhteisiä pakotteita ei voi kiertää.”
Unkari ei ole aiemmin livennyt EU:n Venäjään kohdistamista pakotteista, ja muodollisesti se on rivissä myös nyt.
Unkari hyväksyi lopulta myös isojen venäläispankkien sulkemiseen Swift-järjestelmän ulkopuolelle, vaikka vielä viime perjantaina se harasi vastaan Saksan, Italian ja Kyproksen rinnalla.
Sen sijaan Paksin ydinvoimalan kiistanalaista laajennusta Orbán ei aio perua. Laajennus maksaa 12,5 miljardia euroa. Unkari rahoittaa sen venäläislainalla, ja hankkeen toteuttaa Venäjän valtionyhtiö Rosatom.
”Emme halua maksaa Venäjän Ukrainan hyökkäyksestä kovempaa hintaa kuin on tarpeen, varsinkin kun kyse on energia-alasta”, Orbán sanoi valtion televisiossa sunnuntaina 27. helmikuuta.
Maanantaina Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó ilmoitti myös, ettei Unkari salli länsimaiden asekuljetuksia Ukrainaan alueensa kautta.
”Unkari ei lähetä joukkoja eikä aseita Ukrainaan, koska emme halua sekaantua tähän sotaan. Ja tänään olemme tehneet toisenkin päätöksen: emme salli aseiden toimittamista Ukrainaan Unkarin kautta”, Szijjártó sanoi.
Ministeri perusteli kieltoa myös Ukrainan unkarilaisvähemmistön suojelulla. Unkarin rajan tuntumassa Ukrainan Taka-Karpatiassa asuu noin 150 000 ihmisen unkarilaisvähemmistö.
Orbánin Unkari ajaa tapansa mukaan kaksilla vankkureilla.
Maan hallitusmyönteinen media jatkoi viikonloppuna Venäjää ymmärtävällä linjalla. Unkarin julkisen television lippuiva M1 marssitti haastatteluihinsa kansallisen turvallisuuden asiantuntijoita, jotka väittivät Ukrainan aloittaneen sodan.
Esimerkiksi Georg Spöttle Orbánin hallitusta lähellä olevasta tutkimuslaitoksesta kuvasi venäläisjoukkojen etenemistä Ukrainassa ”ammattimaiseksi ja rauhalliseksi”. Hänen mukaansa venäläissotilaat eivät olleet havainneet vastarintaa. Spöttle kannusti Ukrainan johtoa noudattamaan Putinin neuvoa ja eroamaan, jotta ”tämä sota loppuisi pian”.
Toinen turvallisuuspolitiikan asiantuntija, nyt jo eläkkeellä oleva György Nógrád totesi, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on syypää siihen, että koko maanosa on liekeissä.
”Putin on kyllästynyt siihen, että Ukrainassa on joko venäläis- tai länsimielinen hallitus. Hän haluaa valtaan Ukraina-mielisen hallituksen.”
Myös Serbian hallitusmyönteinen media on riemuinnut Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Tiedotusvälineet ennustivat perjantaina 26. helmikuuta, että ”venäläiset valloittavat Ukrainan päivässä”.
Serbian presidentti Aleksandar Vučić on Putinin liittolainen. Vučić sanoi kannattavansa Ukrainan suvereniteettia mutta vastustavansa pakotteita Venäjää vastaan. Serbia ei ole antanut anteeksi Naton pommituksia keväällä 1999 silloisessa Jugoslaviassa. Pommien avulla länsiliittouma pakotti serbit lopettamaan albaaniväestön sorron Kosovossa.
Venäjän liput ovat liehuneet myös Bosnia-Hertsegovinan serbitasavallassa, joka on saanut Kremlistä tukea itsenäisyysvaateelleen. Myöskään serbijohtaja Milorad Dodik ei hyväksy Venäjälle asetettuja pakotteita.
Bosnian tilanne on räjähdysherkkä, ja Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan on pelätty pahentavan sitä. EU lähettää alueelle 500 uutta rauhanturvaajaa siellä jo olevien 600 vahvistukseksi.