Venäläismedia seuraa nyt tarkasti Suomen johdon Nato-lausuntoja – uutiset esittävät Putinin hallinnon ”rauhan tavoittelijana”

Kreml pitää toimittajia ruodussa. Mediaa valvova virasto varoittaa käyttämästä sotauutisoinnissa muita kuin virallisia venäläislähteitä.

journalismi
Teksti
Maarit Uber

Sodan alettua Ukrainassa on käynyt selväksi, että Kreml aikoo pitää venäläistoimittajat ruodussa. Mediaa valvova Rozkomnadzor-virasto varoittaa venäläisviestimiä käyttämästä sotauutisoinnissa muita kuin virallisia venäläislähteitä. Virasto on uhannut estää määräystä rikkovat tahot ja langettaa tuntuvat sakot.

Venäläinen riippumaton media uutisoi sodasta käyttäen myös ukrainalaisia ja sosiaalisen median lähteitä. Merkittävimmät riippumattomat viestimet on luokiteltu Venäjällä ulkomaisiksi agenteiksi.

Venäjän television ykköskanavan pääverkkosivu on omistettu ”Ukrainan tilanteelle”. Sotaa käsitellään mediassa hyvin eri tavalla kuin läntisessä mediassa. Valtiollinen media ei esimerkiksi puhu Venäjän hyökkäyksestä vaan presidentti Vladimir Putinia myötäillen ”sotilaallisista toimista Ukrainassa” ja ”sotilasoperaatiosta”.

Hyökkäystä edeltäneinä päivinä valtiollinen media uutisoi näyttävästi Ukrainan väitettyä kapinallisalueiden pommittamista ja alueiden siviilien evakuointia Venäjän puolelle. Venäjä esitetään Ukrainan venäjänkielisten ja Venäjä-mielisten pelastajana, jolle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin ”puuttua tilanteeseen Kiovan vääryyksien oikaisemiseksi”. Venäläismedia on kutsunut Kiovan hallintoa jo vuosikaudet natsihallinnoksi ja väittänyt sen toteuttavan kansanmurhaa.

Putinin hallinto esitetään venäläisuutisissa sorrettujen kapinallisalueiden puolustajana ja ”rauhan tavoittelijana”.

Venäjää vastaan määrätyt pakotteet, pörssin reaktiot ja länsimaiden toimet Venäjää vastaan ovat saaneet runsaasti palstatilaa.

Venäjä pyrkii vähättelemään uusien pakotteiden voimaa muun muassa korostamalla, että maata ei sittenkään suljettu kansainvälisen Swift-maksujärjestelmän ulkopuolelle. Syyksi esitetään se, että Yhdysvallat ymmärtää Moskovalla olevan rahkeita ”todelliseen vastaukseen, joka suuresti vahingoittaisi Yhdysvaltoja”.

Venäläiset eri puolilla maata osoittivat mieltään Venäjän toimia vastaan pian hyökkäyksen alettua. Mielenosoituksia seuraavan kansalaisjärjestö OVD-Infon mukaan lähes kaksi tuhatta sotaa vastustaneisiin mielenosoituksiin osallistunutta pidätettiin 60:ssa eri venäläiskaupungissa.

Venäläismedia korosti mielenosoitusten olleen laittomia eikä päästänyt mielenosoittajia kunnolla ääneen kertomaan kadulle lähdön syistä.

 

Hyökkäystä seuranneina päivinä venäläismedia huomioi laajalti sekä presidentti Sauli Niinistön että pääministeri Sanna Marinin (sd) Nato-jäsenyyttä koskeneet kommentit. Uutiset korostivat, että sekä Niinistö

että Marin tyrmäävät Suomen nopean hakeutumisen Nato-jäseneksi. Etenkin presidentti Sauli Niinistön Natoon liittyneitä sanomisia siteerattiin harvinaisen laajalti.

Venäläismedia noteerasi myös Natoon kuulumattomien Suomen ja Ruotsin osallistumisen puolustusliiton ylimääräiseen huippukokoukseen.

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova varoitti, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys johtaisi vakaviin sotilaallisiin ja poliittisiin seurauksiin, jotka vaatisivat Venäjältä vastatoimenpiteitä. Itsekin pakotelistalle joutunut Zaharova tunnetaan suorasanaisesta länsimaiden pelottelusta.

Suomeen liittyviä asioita on käsitelty myös venäläisissä talousuutisissa. Esimerkiksi venäläinen talouslehti Kommersant kertoi Reutersin uutiseen viitaten, että Nokian renkaat siirtää tuotantoaan ja varastojaan pois maasta Venäjän toimien vuoksi.

 

Venäläismedia on rummuttanut Ukraina- ja länsivastaista propagandaansa käytännössä tauotta vuodesta 2014 lähtien, jolloin Venäjä valloitti Krimin niemimaan ja alkoi operoida separatistialueilla. Natosta ja Yhdysvalloista on maalattu mediassa Venäjän päävihollisia. Sanoman ydin on ollut, että länsi nöyryyttää ja rankaisee Venäjää riippumatta siitä, miten Venäjä toimii.

Sotatilanteessa julkaistavien uutisten ydin myötäilee tuttua linjaa: Ukrainaa ja länttä syytetään jännitteiden pahentamisesta Itä-Ukrainassa, disinformaation levittämisestä ja Venäjän turvallisuusvaatimusten huomiotta jättämisestä.

Kreml ja maan puolustusministeriö ovat sotauutisoinnissa venäläismedian suosimia lähteitä. Esimerkiksi uutistoimisto Tassin uutinen väitetystä ukrainalaisvaruskunnan antautumisesta perustui puolustusministeriön tietoihin.

Myös muut Venäjän ministeriöt ovat kommentoineet ahkerasti toimialaansa kuuluvia hyökkäykseen liittyviä kysymyksiä. Kauppa- ja teollisuusministeriö vakuuttaa, että Venäjä on tottunut tuonnin korvaamiseen ja on valmis mihin tahansa kehityskulkuun.

Venäläismedia käyttää mielellään lähteenä myös separatistialueilta saatuja tietoja. Esimerkiksi ”uutinen”, joka väittää Ukrainan tulittaneen edellisen vuorokauden aikana kymmeniä asutuskohteita, perustuu kapinallisalueen lähteisiin.

Venäjää itseään pidetään pahimpana sotaan liittyvän disinformaation tuottajana. Sen tarkoituksena on oikeuttaa Venäjän toimet Ukrainassa oman kansan silmissä.

Disinformaatiolle on tyypillistä asioiden kääntäminen päälaelleen. Tästä käy esimerkkinä Venäjän television ykköskanavan julkaisema varoitus, että verkosta löytyy yhä enemmän väärää tietoa sisältäviä ”feikkiuutisia” Ukrainan tapahtumista.

 

Riippumattoman venäläisen Levada-tutkimuskeskuksen tietojen mukaan jo yli puolet venäläisistä suhtautuu Ukrainaan kielteisesti ja ainoastaan reilu kolmannes myönteisesti. Vielä marraskuussa 2021 venäläiset olivat huomattavasti Ukraina-myönteisempiä.

Levada selvitti ihmisten mielipiteitä Venäjän Ukrainaan hyökkäystä edeltäneinä päivinä.

Peräti 60 prosenttia venäläisistä piti Yhdysvaltoja ja Nato-maita syypäinä Itä-Ukrainan tilanteen kärjistymiseen. Ukrainaa piti syypäänä 14 prosenttia. Marraskuussa Yhdysvaltoja ja Nato-maita syytti ainoastaan puolet venäläisistä.

Jo ennen Venäjän hyökkäystä peräti 45 prosenttia Levadan haastattelemista venäläisistä piti todennäköisenä, että Itä-Ukrainan jännitteinen tilanne kehittyy sodaksi.

Ennen kuin Putin tunnusti kapinallisalueet, joka kolmas Levadan kyselyyn vastannut oli sitä mieltä, että Donetskin ja Luhanskin alueiden pitäisi saada itsenäisyys. Joka neljännen vastaajan mielestä alueiden pitäisi liittyä Venäjään. Yhtä moni oli sitä mieltä, että alueiden on pysyttävä Ukrainan yhteydessä.

Tekikö Suomen jahkailu aseviennin turhaksi? Apu Ukrainalle on myöhässä ja ”voisi aiheuttaa vastatoimia Venäjän puolelta”