Suomi lahjoittaa Ukrainalle sinkoja ja kivääreitä – Venäjä latoi tiukkoja ehtoja sodan lopettamiselle

Jutun tiedot päivitetety 28.2. kello 20.08. Juttua ei enää päivitetä.

Suomi lähettää aseellista apua Ukrainaan.

Ukrainaan toimitetaan Suomesta 2 500 rynnäkkökivääriä, 150 000 patruunaa, 1 500 kertasinkoa ja 70 000 kertamuonapakkausta. Presidentti päätti asiasta maanantaina valtioneuvoston esityksestä.

Pääministeri Sanna Marin (sd) totesi tiedotustilaisuudessa, että kyseessä on historiallinen, yksimielisesti tehty päätös. Marinin mukaan aseellinen apu ei vaaranna Suomen omaa puolustuskykyä. Aseapua varten on käyty keskustelua muiden Pohjoismaiden kanssa, ja Ukraina on kertonut länsimaille tarpeistaan.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) mukaan avustukset lähtevät Ukrainaan kahdessa osassa.

Aiemmin päätetty avustus lähtee tiistaina. Siihen kuuluu 2 000 kypärää, 2 000 luotiliiviä, kaksi ensihoitoasemaa ja muuta lääkintämateriaalia. Aseellinen apu lähetetään keskiviikkona. Kaikkonen ei turvallisuussyistä avaa kuljetuksen yksityiskohtia enempää, mutta Puola on kuljetuksessa merkittävässä osassa.

Aseet ovat puolustusvoimien varastomateriaalia. Kaikkonen sanoo, että ainakin kertasingot sekä aiemmin ilmoitettuun avustukseen kuuluvat komposiittikypärät ja luotiliivit voidaan korvata. Sinkojen tarkkoja malleja ei kerrota julkisuuteen.

 

Kaikkonen kertoi tiedotustilaisuudessa, että Suomen päätöstä edistivät etenkin Saksan ja Ruotsin sunnuntaina tekemät päätökset aseellisen avun antamisesta. Myös EU tukee Ukrainaa aseellisesti ja materiaalisesti Unionin rauhanrahaston kautta.

Kaikkosen ja ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) mukaan Nato, Suomi tai Ruotsi eivät ole lähettämässä Ukrainaan sotilaita.

Pääministeri Marin totesi tiedotustilaisuudessa, että Suomen suhteet Venäjään ovat sen Ukrainaan tekemän hyökkäyksen takia muuttuneet. Siksi Suomen tulee olla yhdessä EU:n kanssa tekemässä toimia.

Pääministeri korosti materiaaliavun lisäksi pakotteiden tärkeyttä. Suomi on myös valmis vastaanottamaan pakolaisia ja auttaa muita länsimaita, jotka ovat jo vastaanottaneet ukrainalaisia.

Ylen kyselyn mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa nyt Natoon liittymistä. Suomalaisista 28 prosenttia vastustaa liittymistä ja 19 prosenttia on epävarma mielipiteestään.

Nato-jäsenyyttä kannattavien luku on noussut huomattavasti. Kyselyn toteuttaneen Taloustutkimuksen edellisessä, MTV:lle tammikuussa tehdyssä kyselyssä jäsenyyttä kannatti 30 prosenttia suomalaisista.

Kysely tehtiin viime viikolla. Tietojen kerääminen aloitettiin keskiviikkona päivää ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Pääministeri Marinin mukaan on ymmärrettävää, että kansalaisten näkemys sotilasliittoon kuulumisesta on muuttunut. Jäsenyydestä tullaan Marinin mukaan keskustelemaan seuraavaksi tiistaina järjestettävässä eduskuntapuolueiden parlamentaarisessa kokoontumisessa. Myös Nato-jäsenyyden hakemisen puolesta tehty kansalaisaloite etenee eduskuntaan.

 

Ukrainan ja Venäjän delegaatiot neuvottelivat ensimmäistä kertaa maanantaina Ukrainan ja Valko-Venäjän rajalla. Sekä Ukrainan että Venäjän delegaatiot kertoivat illalla neuvottelujen jatkuvan myöhemmin päätettävänä ajankohtana. Venäjän presidentinkanslia on ilmoittanut, että Ukrainan sodan päättyminen edellyttää Krimin tunnustamista osaksi Venäjää sekä Ukrainan puolueettomuutta. Ennen neuvotteluja Ukraina kertoi tavoitteekseen neuvotella tulitauosta ja Venäjän joukkojen vetäytymisestä.

Ukrainan parlamentti kertoi maanantaina Twitterissä presidentti Volodymyr Zelenskyin allekirjoittaneen EU-jäsenhakemuksen. Zelenskyi vaatii EU:ta hyväksymään Ukrainan jäsenekseen välittömästi erityismenettelyillä.

EU ei ole vielä ottanut hakemukseen kantaa. Sunnuntaina EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi EU:n haluavan Ukrainan jäseneksi, mutta puhui tuolloin tavallisesta jäsenhausta.

Sanna Marinin mukaan Suomen hallituksella ei ole asiaan vielä kantaa, ja hän odottaa EU:n neuvotteluja asiasta.

 

Länsimaiden laajat pakotteet ovat iskeneet Venäjän talouteen.

Maanantaina ruplan arvo suhteessa dollariin romahti ennätyksellisen alhaiseksi. Yhtä dollaria vastaan sai alimmillaan 119 ruplaa, laskua oli lähes 30 prosenttia.

Venäjän keskuspankki tiedotti, ettei Moskovan pörssi avaudu maanantaina. Se kertoi myös nostavansa ohjauskorkoaan 20 prosenttiin aiemmasta 9,5 prosentista. Korkojen noston on tarkoitus tasapainottaa ruplan arvon laskua ja inflaation kiihtymistä.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Venäjän keskuspankki ja valtiovarainministeriö ovat myös kieltäneet ulkomaalaisia myymästä paikallisia arvopapereitaan ja vaativat venäläisiä vientiyrityksiä myymään 80 prosenttia valuuttavarannoistaan. Myös lainojen vakuudeksi käytettävien arvopapereiden valikoimaa on laajennettu.

Venäläisistä pankeista odotetaan talletuspakoa. Venäjällä isoimmissa kaupungeissa pankkiautomaateille on kerääntynyt suuria jonoja. Talletuspako voi johtaa varojen puutteeseen ja venäläisten pankkien kaatumiseen.

Venäjän suurimman pankin Sberbankin eurooppalainen tytäryhtiö on kaatumassa, ennustaa Euroopan keskuspankki. Sberbank Europe AG:n pääkonttori on Itävallassa, ja sillä on konttorit myös Kroatiassa ja Sloveniassa.

Pakotteet ovat nostaneet öljyn ja kullan hintoja. Brent-raakaöljyn hinta oli maaantaiaamuna noin 102 dollaria ja WTI-öljyn noin 96 dollaria barrelilta. Nousua hinnoissa oli viitisen prosenttia. Kullan unssihinta oli noin 1 913 dollaria. Myös Venäjän tärkeiden vientituotteiden vehnän ja kaasun hintojen odotetaan nousevan.

Yhdysvaltain dollari vahvistui maanantaina. Pörssit ovat laskussa Euroopassa, Japanissa, Kiinassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.

Suomessa etenkin Finnairin, Fortumin ja Nokian renkaiden osakkeet ovat laskeneet. Alko, S-ryhmä ja Kesko ovat kertoneet lopettavansa venäläisten tuotteiden myymisen.

Euroopan Unioni, Yhdysvallat ja Britannia ovat asettaneet viime päivinä Venäjälle kovia talouspakotteita. Venäläispankkeja suljetaan kansainvälisiä pankkimaksuja hoitavasta Swift-järjestelmästä ja keskuspankkia estetään käyttämästä kansainvälisiä rahavarantoja. EU:n ilmatila suljetaan venäläisiltä lentokoneilta. Pakotteita kohdistuu myös venäläisiin yrityksiin, Vladimir Putiniin ja muuhun johtoon sekä oligarkkeihin ja Putinin lähipiiriin.

Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigell arvioi sunnuntaina MTV:lle pakotteiden ainakin puolittavan Putinin sotakassan.

 

Maanantaina myös perinteisesti puolueeton Sveitsi päätti ottaa käyttöön samat Venäjän vastaiset pakotteet kuin EU.

Sveitsi jäädyttää venäläisten yksityishenkilöiden varat, joukossa ovat esimerkiksi Putinin ja ulkoministeri Sergei Lavrovin varat. Sveitsiläispankeissa on arvioitu olevan miljardien dollareiden arvosta venäläisten yhtiöiden ja yksityishenkilöiden varoja. Maa sulkee myös ilmatilansa venäläiskoneilta.

Sveitsin hallinnon mukaan pakotteet ovat suuri askel. Maan hallinto kertoo, ettei se voinut olla toimimatta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sveitsi arvioi jatkossa tapauskohtaisesti, liittyykö se mahdollisiin EU:n lisäpakotteisiin.

Venäjä on vastannut lännen pakotteisiin sulkemalla ilmatilansa 36 maan lentoyhtiöiltä. Päätös koskee kaikkia 27 EU-maata sekä esimerkiksi Britanniaa ja Kanadaa.

 

Ukrainan asevoimat ovat onnistuneet hidastamaan Venäjän hyökkäystä, arvioivat maanantaina Reutersin mukaan sekä Ukrainan armeija että Britannian puolustusministeriö.

Yhdysvaltojen puolustusviranomainen arvioi, että Kiovan ja sen saarron olevan yhä Venäjän pääasiallinen pyrkimys.

Sunnuntaina Maxar Technologiesin satelliittikuvat näyttivät noin viiden kilometrin mittaisen sotilaskolonnan lähestyvän Kiovaa. Maanantaina Venäjän joukkojen arvioitiin edenneen noin viisi kilometriä. Niiden kärki oli maanantai-iltana noin 25 kilometrin päässä Kiovasta.

Taistelut ovat maanantaina jatkuneet Kiovan ympäristön lisäksi muun muassa Ukrainan toiseksi suurimmassa kaupungissa Harkovassa. Venäjä on iskenyt päivän aikana Harkovaan raketinheittimillä ja tykistöllä. Ukrainan viranomaisten mukaan iskuissa on kuollut kymmeniä ja haavoittunut satoja ihmisiä.

Venäjän puolustusministeriön mukaan Venäjän joukot ovat vallanneet Kaakkois-Ukrainassa sijaitsevat Berdianskin ja Enerhodarin kaupungit ja Zaporižžjan ydinvoimala-alueen. Ukraina on kuitenkin kiistänyt ydinvoimalan olevan Venäjän hallussa. Myös Mariupolin kaupungista on käyty taisteluja.

Yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan Venäjä ei edelleenkään ole saavuttanut ilmaherruutta Ukrainan ilmatilassa.

 

YK:n ihmisoikeusvaltuutetun Michelle Bacheletin mukaan torstain jälkeen Ukrainassa on kuollut ainakin 102 siviiliä. Loukkaantuneita on ainakin 304. Bachelet pelkää lukujen olevan todellisuudessa vielä korkeammat, Reuters kertoo. YK:n mukaan yli puoli miljoonaa ukrainalaista on lähtenyt maasta sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyksen torstaina.

Yhdysvaltain Kiovan-suurlähetystö kehotti maanantaina ukrainalaisia poistumaan maasta. Koska Ukrainan ja Puolan raja on ruuhkautunut, Yhdysvaltain lähetystö kehotti ihmisiä hakeutumaan Ukrainan muihin naapurimaihin, Unkariin, Romaniaan ja Slovakiaan. Lähetystön mukaan maiden viranomaiset ovat valmistautuneet vastaanottamaan pakolaisia.