Suomalaisyhtiö Norra lensi kahdesti Moskovan kiellettyyn ilmatilaan

Virheet olivat vähäisiä ja aiheutuivat aikatauluista sekä inhimillisistä syistä.

Finnair
Teksti
Jyri Raivio

Finnairin tytäryhtiön Norran (Nordic Regional Airlines) matkustajakone rikkoi tällä viikolla kahdesti suojavyöhykettä, joka perustettiin Moskovan lähi-ilmatilaan Ukrainan sodan vuoksi.

Molemmat rikkomukset raportoitiin Suomen ilmailuviranomaiselle eli Traficomille. Sen ilmailujohtajan Jari Pöntisen mukaan tapaukset olivat vähäisiä. Jatkoselvittelyä hoitaa Norra itse eikä viranomaisella ole tässä vaiheessa syytä jatkotoimiin.

Ensimmäisessä tapauksessa 24. helmikuuta kone oli ehtinyt jättää lentosuunnitelmansa reitille Moskova-Helsinki ennen kuin EU:n lentoturvallisuusvirasto EASA:n suositus laajennetusta suoja-vyöhykkeestä tuli voimaan, Norran viestintäasiantuntija Kim Kujala sanoo. Lennonjohtokaan ei puuttunut tilanteeseen, joten reitti lennettiin suunnitelman mukaisesti. Kone koukkasi noin 18,5 kilometrin matkan suojavyöhykkeen puolella.

Seuraavana päivänä lento lennettiin epähuomiossa täsmälleen samaa reittiä. Suojavyöhykkeen rikkominen huomattiin, tapaus raportoitiin Traficomille, ja Kujalan mukaan ”varmistettiin, ettei se enää toistu.”

 

EU:n lentoturvallisuusvirasto EASA sulki sodan alettua Ukrainan, Venäjän Rostovin ja Valko-Venäjän ilmatilat. Samalla kiellettiin lentäminen ensin 100 ja pian jo 200 merimailin eli 360 kilometrin suoja-alueella Ukrainan itärajalta itään päin.

Moskovan ilmatilassa lentäviä kehotettiin erityiseen varovaisuuteen kasvaneen sotilaallisen toiminnan vuoksi. Se voi tarkoittaa esimerkiksi keskipitkän matkan ohjusten laukaisuja. Ohjukset saattavat lentää siviililiikenteen käyttämään valvottuun ilmatilaan.

 

Finnairin viestintäjohtaja Päivyt Tallqvist vakuutti vielä lauantaina, että Norran lennot Moskovaan jatkuvat toistaiseksi entiseen tapaan ”luonnollisesti noudattaen EASA:n ohjeistusta etäisyydestä konfliktialueeseen.”

Nämä suunnitelmat uhkaavat kaatua rytisten aivan lähitulevaisuudessa. Suomi oli sunnuntaina illansuussa liittymässä siihen kasvavaan EU-maiden joukkoon, joka kieltää venäläisten koneiden pääsyn ilmatilaansa.

EU:n ulkopuolinen maa Britannia kielsi venäläislennot torstaina. Venäjä on jokaisen tällaisen päätöksen jälkeen välittömästi sulkenut oman ilmatilansa kieltomaiden koneilta ja teki näin Britanniankin kohdalla.

Lentokielloista tuli jumbojetin kokoinen aukko EU:n yhtenäiseksi ja tehokkaaksi kehuttuun pakotepolitiikkaan. Muista pakotteista päätettiin yhdessä ja koordinoidusti Yhdysvaltain kanssa. Lentokiellot ovat tulleet tipoittain maa kerrallaan ja sunnuntaina alkuiltaan mennessä EU:n yhteispäätöstä asiasta ei ollut syntynyt.

Britannian jälkeen lentokiellosta päättivät itäiset jäsenmaat Puola, Tšekki, Bulgaria, Romania, Slovenia ja Baltian maat, joiden lentoyhtiöille Venäjän ilmatilalla ei ole kovinkaan suurta merkitystä. Yhteensä lentokiellosta on päättänyt 15 EU-maata.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) twiittasi sunnuntaina puolilta päivin, että myös Suomi valmistautuu ilmatilan sulkemiseen venäläiseltä lentoliikenteeltä.

 

Suomella on EU-maista ehkä eniten menetettävää kieltojen karusellissa. Venäläiset yhtiöt lentävät vain muutamia lentoja Suomen yli matkallaan Pohjois-Amerikkaan. Valtio-omisteisen Finnairin strategia sen sijaan perustuu olennaisesti Venäjän ilmatilan käyttöön.

Lyhin, niin sanottu isoympyräreitti, Länsi-Euroopasta Aasian suuriin kohteisiin kulkee Venäjän yli. Tätä maantieteellistä tosiseikkaa hyödyntäen Finnair on noussut kokoaan suuremmaksi lentoyhtiöksi Aasian-liikenteessä. Pitkän matkan lentokalustoon on investoitu miljardeja euroja.

Venäjän kiertäminen on mahdollista, mutta taloudellisesti ongelmallista. Finnair lensi 1980-luvulla Japaniin Pohjoisnavan kautta, mutta kiertoreitti on tuhansia kilometrejä ja noin kolme tuntia suoraa reittiä pidempi. Etelästä kiertäessä vastassa ovat muut eurooppalaiset lentoyhtiöt ja Lähi-idän suuret niin sanotut hiekkayhtiöt Emirates ja Qatar.

Venäjän ilmatilan sulkeminen pitkäksi ajaksi olisi myrkkyä pandemian velkaannuttamalle ja tuskaisen hitaasti toipuvalle Finnairille.

Toisaalta taloudelliset vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi juuri nyt. Lennot Aasian suuriin kohteisiin Kiinaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan ovat pandemian vuoksi yhä lähes pysähdyksissä. Finnairin Aasian-reiteillä lensi vuonna 2019 kaikkiaan 2,6 miljoonaa matkustajaa. Viime vuonna määrä oli 125 000. Kiinan on arvioitu avautuvan aikaisintaan ensi vuonna.