Venäjä on kiihdyttämässä sodan uuteen brutaaliin vaiheeseen

Venäjällä on historiaa sotatoimista, joissa ei siviilejä säästetä.

Sodan ensimmäisinä päivinä Venäjä iski enimmäkseen Ukrainan sotilaallisiin kohteisiin. Viime päivinä se näyttää ottaneen kohteikseen myös kaupunkien keskustarakennuksia ja tavallisia asuintaloja.

Ukrainan viranomaisten mukaan siviiliuhreja on jo yli 2 000. Todellinen määrä on epäselvä.

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari arvioi, että seuraava viikko tulee olemaan hyvin erilainen kuin sodan ensimmäiset päivät.

”Valitettavasti Venäjä on tällaisia brutaalimpia, enemmän siviiliuhreja vaatineita operaatioita toteuttanut aikaisemminkin. En usko, että heillä on hankaluuksia tehdä sitä nytkään.”

Venäjä on pommittanut siviilejä aiemmin esimerkiksi Syyriassa ja Tšetšeniassa. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Venäjän taktiikkana Syyriassa on ollut pommittaa sairaaloita, kouluja ja toripaikkoja.

Valmius iskeä siviilikohteisiin kertoo Saaren mukaan jossain määrin siitä, että Venäjällä suhtaudutaan yksilöihin eri tapaan kuin vaikkapa läntisessä Euroopassa.

Venäjä turvautuu siviileihin kohdistuviin iskuihin, sillä sota tuskin on sujunut suunnitelmien mukaan. Odotuksissa todennäköisesti oli, että joukot etenisivät jouhevasti, ja ukrainalaiset antautuisivat Venäjän edessä. Ukrainalaisten puolustustahto on saattanut tulla yllätyksenä, Saari sanoo.

Venäjän pommit osuivat Harkovan kansallisen yliopiston rakennukseen.

Jos iskut siviilikohteisiin lisääntyvät merkittävästi, hallinto kiristää samalla otetta siitä, mitä venäläisille kerrotaan Ukrainan tapahtumista, Saari sanoo.

Kremlille on tärkeää, että kansalaiset eivät saa realistista kuvaa tapahtumista. Saaren mukaan todellisuus saattaisi kääntää yleisen mielipiteen hallinnon toimien vastaiseksi.

”Käsikirjoitus on tiukentunut ja tarina on selkeämmin hallinnon hallussa.”

Tiistaina valtio rajoitti yleisön pääsyä televisiokanava Doždin ja radiokanava Eho Moskvyn palveluihin. Hallinnossa nähtiin, että ne ovat levittäneet väärää tietoa sodasta.

Saari uskoo, että yleisesti ottaen venäläiset ovat sodanvastaisia, mutta heidän mediaympäristössään sota loistaa poissaolollaan. Hän muistuttaa, että toki Venäjälläkin on mahdollista saada tietoa esimerkiksi ulkomaisista medioista, mutta tieto saavuttaa vain nuoremmat, kansainvälisesti suuntautuneet kansalaiset.

Jos sotatoimet jatkuvat pitkään, kasvaa riski sille, että todellisuus Ukrainasta tulee ilmi, Saari sanoo.

Ukrainan kohdalla todellisuuden paljastuminen on hallinnolle erityisen ongelmallista, koska ukrainalaiset ja venäläiset ovat toisilleen todella läheisiä. Maiden välillä on paljon sukulaisuus- ja ystävyyssuhteita. Niillä on yhteistä kulttuuria. Ihmiset kuuntelevat samaa musiikkia, Saari kertoo.

”Tämä varmasti vaikutti siihen, että ukrainalaisten oli melkein viimeiseen saakka vaikea uskoa, että Venäjä hyökkäisi. Tunne on molemminpuolinen.”

Ukrainan sisäministeriön 1. maaliskuuta julkaisema kuva Kiovan televisiotornista, jota Venäjän arvellaan ampuneen ohjuksella.

Britannian puolustusministeriön keskiviikkoaamun tiedustelupäivityksen mukaan venäläiset ovat jatkaneet raskasta tykistötulta ja ilmaiskuja useissa kaupungeissa koko vuorokauden ajan.

Venäjä varoitti tiistaina Ukrainan pääkaupungin Kiovan asukkaita iskuista. Tiistai-iltana se iski esimerkiksi Kiovan keskustassa sijaitsevaan televisiotorniin. Isku tappoi ukrainalaisten mukaan ainakin viisi ihmistä.

Tiistaina Kiovaan matkalla ollut noin 65 kilometrin pituinen Venäjän sotilasajoneuvojen letka on pysähtynyt. Reutersin mukaan joukko kärsii logistisista ongelmista, kuten ruoka- ja polttoainepulasta.

Venäjä on keskiviikkona jatkanut iskuja Ukrainan koillisosassa sijaitsevassa Harkovassa. Harkovan alueen kuvernöörin mukaan Venäjän pommituksissa kuoli vuorokauden aikana ainakin 21 ihmistä ja haavoittui yli sata. Ukrainan mukaan Harkovaan laskeutui keskiviikkona aamuyöllä myös Venäjän laskuvarjojoukkoja.

Pohjois-Ukrainassa sijaitseva Tšernihivin kaupunki on Ukrainan armeijan mukaan joutunut Venäjän pommitusten kohteeksi. Armeijan mukaan hallintorakennuksiin osuneet pommitukset vaurioittivat myös lähellä olevaa sairaalaa.

Etelässä Asovanmerellä Venäjä on piirittänyt satamakaupunki Mariupolin. Ukraina ei ole pystynyt evakuoimaan haavoittuneitaan kaupungista.

Reutersin mukaan myös Krimin pohjoispuolella sijaitseva Hersonin kaupunki on venäläisjoukkojen piirittämä. Kaupunki on BBC:n mukaan strategisesti merkittävä, sillä venäläisjoukot voisivat käyttää sitä tukikohtanaan pyrkiessään ottamaan hallintaan Mustanmeren rannalla sijaitsevan Odessan kaupungin.

Nuolet kertovat hyökkäyssuunnat sodan alussa.

Ukraina ja Valko-Venäjä neuvottelevat Valko-Venäjän rajalla jälleen keskiviikkoiltana. Neuvottelut ovat järjestyksessään toiset. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi tiistaina, että Ukraina ei osallistu uusiin neuvotteluihin, mikäli Venäjä ei lopeta ukrainalaiskaupunkien pommitusta.

The Guardianin mukaan Kiinan ulkoministeri Wang Yi ilmoitti tiistaina puhelinkeskustelussa Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleban kanssa, että Kiina on valmis toimimaan välittäjänä Ukrainan ja Venäjän neuvotteluissa.

Kiina ilmoitti keskiviikkona, ettei se liity länsimaiden talouspakoterintamaan.

Euroopan unioni jatkoi talouspakotteiden asettamista sulkemalla seitsemän venäläistä pankkia kansainvälisen Swift-maksujärjestelmän ulkopuolelle.

Venäjän keskuspankki ilmoitti aamulla, että sallii ”osan toiminnastaan” ensimmäistä kertaa tällä viikolla.

Moskovan pörssi ei auennut keskiviikkonakaan.

EU asetti lisää talouspakotteita myös Valko-Venäjälle. Uudet pakotteet kohdistuvat etenkin puutavaraan ja teräkseen. EU:n mukaan maa tukee Venäjän hyökkäystä Ukrainassa. Ukrainan mukaan valkovenäläisten joukkoja on jo nähty maan pohjoisosissa.

EU myös kielsi Venäjän valtiollisen Russia Today -kanavan ja valtiollisen uutistoimiston Sputnikin sekä niiden tytäryhtiöiden toiminnan EU:n alueella. Aikaisemmin monet sosiaalisen median yritykset ovat rajoittaneet RT:n ja Sputnikin toimintaa alustoillaan.

 

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden tuomitsi Venäjän toimet presidenttikautensa ensimmäisessä kansakunnan tilaa käsittelevässä puheessaan Suomen aikaa aikaisin keskiviikkona. Bidenin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin teki pahan virhearvion aloittaessaan sodan Ukrainassa.

Biden viittasi puheessaan Putiniin ”Venäjän diktaattorina”.

Biden ilmoitti, että Yhdysvallat sulkee ilmatilansa venäläiskoneilta keskiviikkoiltaan mennessä. Lisäksi hän totesi, että Yhdysvaltain oikeusministeriö alkaa selvittämään venäläisoligarkkien rikoksia yhteistyössä Euroopan maiden kanssa.

Biden sanoi varmistavansa, että talouspakotteet kohdistuvat suoraan Venäjän talouteen.

”Tässä demokratian ja itsevaltiuden välisessä taistelussa demokratiat nousevat, ja maailma on valinnut rauhan ja turvallisuuden. Tämä on todellinen testi ja tämä tulee viemään aikaa. Ammentakaamme inspiraatiota ukrainalaisten rautaisesta tahdosta”, Biden sanoi.

 

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan Ukrainasta oli keskiviikkoon mennessä paennut lähes 900 000 ihmistä. UNHCR:n mukaan pakolaiskriisi on kasvamassa kuluvan vuosisadan suurimmaksi Euroopassa.

Yli puolet lähteneistä on paennut Puolaan. Puolan mukaan 24. helmikuuta jälkeen sen rajan on ylittänyt lähes puoli miljoonaa ihmistä. 116 000 ihmistä on paennut Unkariin, 67 000 Slovakiaan, 65 000 Moldovaan, 43 000 Venäjälle ja 38 000 Romaniaan, UNHCR kertoo.

Euroopan komissio esitti keskiviikkona, että sotaa pakenevat ukrainalaiset saisivat kahden vuoden oleskeluluvan sekä luvan tehdä työtä ja opiskella EU-alueella. Asiaa käsitellään EU:n sisäministerien kesken torstaina.