Rahoitusmarkkinavero: Tuhannesosa yhteiseen hyvään?

Wall Street New Yorkissa on maailman rahoitusmarkkinoiden keskuksia. Kuva Mark Lennihan / AP / Lehtikuva.

Ehdotukset kansainvälisestä rahoitusmarkkinaverosta nousivat esiin taas YK:n yleiskokouksessa viime viikolla, muun muassa Ranska ajaa sitä pontevasti. Kyse on verosta, joka pidätettäisiin jokaisesta yksittäisestä rahoitusmarkkinoiden kaupanteosta.

Minkä suuruinen veron pitäisi olla, jotta se hillitsisi lyhytjänteistä keinottelua lamauttamatta reaalitaloutta, Suomen Attac -kansalaisjärjestön puheenjohtaja Henri Purje?

”Veron pitäisi olla eri suuruinen eri rahoitustuotteille, koska ne ovat luonteeltaan erilaisia. Suuruus riippuu myös siitä, halutaanko maksimoida veron tuotot vaiko minimoida haitallinen keinottelu finanssimarkkinoilla. Eri asteisten verojen vaikutuksia on yritetty mallintaa paljonkin. Arviot ovat tietysti suuntaa-antavia, mutta esimerkiksi keskimäärin 0,1 prosentin suuruinen vero olisi tuskin kovin haitallinen reaalitaloutta silmällä pitävän sijoitustoiminnan näkökulmasta.”

”Järkevältä kuulostaa myös malli, jossa veroastetta olisi mahdollista nostaa väliaikaisesti rajustikin tarpeen vaatiessa. Tällä olisi pystytty suojelemaan esimerkiksi niitä Aasian talouksia, jotka valuuttakeinottelijat ajoivat kriisiin 1990-luvun lopulla.”

Minkä tahon nimeäisit veron suurimmaksi vastustajaksi maailmassa, ja mitkä ovat sen syyt vastustaa veroa?

”Suurin vastustus tulee rahoitussektorilta. Tämä on sikäli luontevaa, että jokaisesta transaktiosta perittävä vero kohdistuisi nimenomaan massiivista lyhyen tähtäimen kauppaa käyviin markkinatoimijoihin. Valtaosa tällaisesta kaupasta on spekulatiivista eikä palvele talouden tai yhteiskunnan kokonaisetua.”

”Rahoitusmarkkinavero leikkaisi etenkin investointipankkien ja hedgerahastojen voittoja, näihin voittoihin sidottuja palkkioita sekä tällaisten laitosten kautta sijoittavien erittäin varakkaiden yksityishenkilöiden tuloja.”

Miten maailma muuttuisi, jos kansainvälinen rahoitusmarkkinavero otettaisiin käyttöön?

”Vero vakauttaisi rahoitusmarkkinoita ja taloutta ylipäänsä. Se hillitsisi spekulatiivisten kuplien ja syvien kriisien kierrettä, laventaisi veropohjaa oikeudenmukaisella tavalla ja lisäisi talouden läpinäkyvyyttä. Koska vero tekisi keinottelusta vähemmän houkuttelevaa, se myös kannustaisi kohdentamaan varoja reaalitaloutta hyödyttävään pidemmän tähtäimen sijoitustoimintaan.”

Mihin veron tuotot pitäisi käyttää?

”Koska finanssimarkkinoiden koko on tähtitieteellinen, jo pienellä verolla saataisiin valtavia summia. Esimerkiksi julkiset palvelut, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kehitysmaiden tukeminen on usein mainittu potentiaalisina rahareikinä. Ehkä vielä kiintoisampi on kuitenkin kysmys, kuinka verotulojen jaosta päätettäisiin. Siinä olisi hyvä olla jokin demokraattinen elementti mukana.”

Aiheesta lisää
Haitin presidentti: ahneuden on loputtava (Suomenkuvalehti.fi 29.9.2010)