Haitin presidentti: ahneuden on loputtava

kehitys
Teksti
Susan Heikkinen
Rene Preval
Haitin presidentti René Préval puhuu YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa 24. syyskuuta. Kuva Jason DeCrow / AP / Lehtikuva.

YK:n yleiskokous tuntuu saavan laajaa julkisuutta parhaiten konfliktien kautta – niin tänäkin vuonna, kun Iranin presidentti Mahmud Ahmadinejad suututti suuren osan kokousedustajista väittämällä USA:n hallituksen tukeneen vuoden 2001 WTC-iskuja.

Parhaillaan käynnissä olevan 65. yleiskokouksen puheenvuoroista on kuitenkin konfliktien lisäksi välittynyt vaatimus yhteisvastuun lisäämisestä maailmantalouteen. Niinpä julkisuutta ansaitsee esimerkiksi Haitin presidentin René Prévalin puheenvuoro, jossa hän vaati ahneuden aikakauden lopettamista.

”Täytyykö köyhien yhä tyydyttää onnekkaampien tuhlaileva ja rajaton ruokahalu?” Préval kysyi. ”Täytyykö heidän luopua paremmasta elämästä ruokkiakseen niin sanottujen kehittyneiden maiden kulutusvimmaa?”

YK:n vuosituhattavoitteet, kuten äärimmäisen köyhyyden poistaminen kokonaan ja peruskoulutuksen ulottaminen kaikille, eivät näytä toteutuvan sovittuun vuoteen 2015 mennessä. Préval syytti tästä kehittyneitä maita, jotka eivät ole antaneet tavoitteisiin rahaa niin paljon kuin ovat luvanneet.

”Mitä voi sanoa biljoonista dollareista, jotka on viimeisen vuosikymmenen mittaan kulutettu sotiin, jotka ovat olleet yhtä verisiä kuin ne ovat olleet epäoikeutettujakin? Mitä voi sanoa puolustusbudjeteista, jotka joka vuosi ylittävät selvästi sen rahamäärän mikä tarvittaisiin vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen?” Préval kysyi.

Hän huomautti myös, että kehittyneet maat antoivat kolme kertaa enemmän omiin maataloustukiaisiinsa kuin viralliseen kehitysapuun.

Préval puhui myös globaalista talouskulttuurista: ”Mitä voi sanoa mittaamattomasta vauraudesta, joka haihtui ilmaan keinottelupaniikissa, ja virtuaalitalouden valta-asemasta reaalitalouteen nähden? Uhraammeko edelleen miljoonien ihmisten hyvinvoinnin ja elämän, planeettamme tulevaisuuden, tälle pelon ja ahneuden kulttuurille?”

”Meidän täytyy kiireellisesti luopua voitonteosta jumalana, joka kutistaa kansalaiset kuluttajiksi ja maapallomme siirtomaaksi, jonka itse tuhoamme”, Préval vaati.

Jotain konkreettistakin on yleiskokouksessa ehdotettu. Ranska on vaatinut puheenvuoroissaan kansainvälistä rahoitusmarkkinaveroa. Vain prosentin murto-osien suuruinen, jokaisesta rahoitusmarkkinoiden osto- ja myyntitapahtumasta veloitettava vero toisi yksityiseltä sektorilta kymmeniä, jopa satoja miljardeja euroja käytettäväksi osin esimerkiksi köyhyyden poistamiseen.

Näin pieni vero ei sen puolestapuhujien mukaan vielä halvaannuttaisi markkinoita, mutta vakauttaisi niitä, kun lyhytjänteinen keinottelu kävisi vähemmän kannattavaksi.