Yhä Nato-myönteisempi eduskunta

SK:n kysely kertoo, että etenkin kristillisdemokraattien ja demareiden kielteiset näkemykset ovat lientyneet. Kokoomuslaisissa taas on yhä enemmän ehdottomia kannattajia.

eduskunta
Teksti
Mikko Niemelä

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Useiden kansanedustajien Nato-myönteisyys on kasvanut parin viime vuoden aikana, selviää Suomen Kuvalehden tekemästä kyselystä, joka suunnattiin kaikille 200 kansanedustajalle.

Kyselyn väite oli sama kuin Ylen vaalikoneessa vuonna 2019: Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Väitteeseen piti vastata asteikolla 1–5. Yksi merkitsee vastausta ”täysin eri mieltä” ja viisi ”täysin samaa mieltä”. Kolme tarkoittaa ”en osaa sanoa”.

Kyselyyn osallistui 85 kansanedustajaa. Lisäksi kuusi edustajaa vastasi omin sanoin sähköpostitse, mutta jätti kyselyn vaihtoehtoihin vastaamatta.

Vastanneista lähes joka kolmannen Nato-myönteisyys oli kasvanut parin vuoden takaisesta vaalikonevastauksesta.

Natoon myönteisesti suhtautuvia, eli vaihtoehdon neljä tai viisi valinneita, oli 43. Kielteisiä, eli vaihtoehdon yksi tai kaksi valinneita, oli 32. Kymmenen valitsi vastauksen kolme.

 

Sdp:n edustajat ovat perinteisesti suhtautuneet täysin kielteisesti Nato-jäsenyyteen. Tämä päti myös nyt, mutta esimerkiksi Sirpa Paatero, Johanna Ojala-Niemelä, Johannes Koskinen ja Jukka Gustafsson eivät ole enää täysin eri mieltä esitetyn väitteen kanssa, vaan valitsivat vaihtoehdon kaksi.

Eniten demareista Nato-kantaansa oli muuttanut Seppo Eskelinen, jonka mielipide on siirtynyt ykkösestä vaihtoehtoon neljä.

Myös joidenkin kristillisdemokraattien Nato-kielteisyys on kääntynyt Nato-myönteisyydeksi. Vallikoneessa 2019 Päivi Räsänen, Antero Laukkanen ja Peter Östman valitsivat vaihtoehdon kaksi, mutta SK:n kyselyssä he kaikki päätyivät vaihtoehtoon neljä.

Östman otti esille avovastauk­sessaan, että Suomi on toiminut pitkään Naton rauhankumppanina.

”Tiivistyneestä yhteistyöstä huolimatta on selvä raja jäsen- ja kumppanimaan välillä. Naton päätöksiin voivat vaikuttaa jatkossakin vain sen jäsenet. Naton turvatakuut saa jatkossakin vain sen jäsen”, Östman kirjoitti.

Kokoomuksen edustajat ovat perinteisesti olleet kaikkein Nato-myönteisimpiä. Kyselyn mukaan myönteisyys on kasvanut entisestään.

Moni kokoomuslainen valitsi Ylen vaalikoneessa vaihtoehdon neljä, mutta nyt viisi. He ovat siis täysin samaa mieltä siitä, että Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Näin vastasivat muun muassa Kai Mykkänen, Heikki Autto, Terhi Koulumies ja Sofia Vikman.

Mykkänen perusteli asiaa muun muassa omalla Venäjä-kokemuksellaan.

”Pietarissa vuosia asuneena ja työskennelleenä en usko, että Nato-jäsenyys vaikuttaisi ratkaisevasti Suomen rakentavaan yhteistyöhön Venäjän kanssa. Venäläisten perusmyönteinen asenne Suomeen perustuu pääosin muihin tekijöihin kuin Naton ulkopuolella olemiseen”, Mykkänen totesi.

Vasemmistoliittolaiset ovat edelleen eduskunnan Nato-kielteisimpiä. Yhdestätoista vastanneesta ainoastaan Aino-Kaisa Pekonen valitsi vaihtoehdon kaksi, muut päätyivät vaihtoehtoon yksi. Markus Mustajärvi tiivisti Nato-kielteisyytensä avovastauksessaan näin:

”Suomi on aina rajamaa, sille me emme voi mitään. Jos sotilaallisen voiman kasvattaminen itärajamme kahden puolen lisää turvallisuutta, niin silloinhan meidän pitäisi toivottaa kylmä sota tervetulleeksi takaisin.”

 

Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat juuri kokoomuslaiset ja vasemmistoliittolaiset. Moni kansanedustaja ilmoitti avustajansa välityksellä, ettei halua vastata lainkaan SK:n esittämään Nato-väitteeseen.

Vastaamattomuus voi kieliä epävarmuudesta tulikuuman Nato-aiheen ympärillä, sillä myös kyselyyn vastaajien keskuudessa epävarmuus nousi esille.

Esimerkiksi keskustan edustajat Joonas Könttä ja Jouni Ovaska valitsivat molemmat vaihtoehdon kolme eli ”en osaa sanoa”. Samoin vastasivat vihreiden Satu Hassi ja perussuomalaisten Ritva Elomaa. Vielä Ylen vaalikoneessa kyseiset edustajat olivat Nato-kielteisiä.

Hassi perusteli kantaansa avovastauksessa: ”Vaikutuksessa olisi todennäköisesti sekä myönteisiä että kielteisiä puolia. On vaikea arvioida, kumpi osoittautuisi voimakkaammaksi, etenkin pitkällä aikavälillä.”

 

Nato-keskustelu on jälleen virinnyt, koska Ukrainan tilanne on kiristynyt ja Venäjän presidentti Vladimir Putin on vaatinut, ettei sotilasliitto Nato laajenisi itään.

Yhdysvaltojen presidentti Jo Biden puolestaan on korostanut, että Nato-jäsenyys on jokaisen valtion oma asia eikä Venäjän etupiiriajattelulle ole annettu sijaa.

Jos tilanne Ukrainan ja Venäjän välillä kiristyy entisestään, länsimaat kohdistavat Venäjälle entistä enemmän talouspakotteita. Pelkkien pakotteiden ei kuitenkaan uskota riittävän, ja siksi keskustelu Naton laajenemisesta on noussut kansainvälisesti.

Puhe Suomen Nato-jäsenyydestä sai kierroksia, kun kansainvälisen politiikan asiantuntija, konsulttitoimisto Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä arvioi A-studiossa 9. joulukuuta, että Suomi voisi keskustella jäsenyydestä jo helmi-maaliskuussa 2022 suoraan Yhdysvaltojen kanssa.

Aivan mahdotonta tämä ei ole, sillä syyskuussa 2021 julkaistussa puolustuspoliittisessa selonteossa mainitaan muun muassa, että Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää myös mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä.

Selonteon mukaan ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioiden. Moni kyselyyn vastaamatta jättänyt kansanedustaja vetosikin SK:n kyselyssä puolustuspoliittisen selonteon linjauksiin.

 

Kyselyn tuloksia

SK:n kyselyyn vastanneista 85 edustajasta 46:n mielipide oli säilynyt saman kuin Ylen vaalikoneessa vuonna 2019. Alla on käyty läpi muuttuneet kannat.

Näin SK kysyi kansanedustajien Nato-kantaa. Kyselyyn vastasi 85 kansanedustajaa.

Kielteinen Nato-kanta muuttunut myönteiseksi

SK:n kyselyssä kuuden kansanedustajan Nato-kanta oli muuttunut kielteisestä myönteiseksi sitten Ylen 2019 vaalikoneen. Muilla vastaus muuttui vaihtoehdosta kaksi vaihtoehtoon neljä, mutta Seppo Eskelisen (sd) Nato-kanta muuttui vaihtoehdosta yksi vaihtoehtoon neljä:

Janne Sankelo (kok)

Antero Laukkanen (kd)

Päivi Räsänen (kd)

Peter Östman (kd)

Jani Mäkelä (ps)

Seppo Eskelinen (sd)

 

Nato-myönteisyys kasvoi entisestään

Kaikkiaan 12 kyselyyn vastanneen kansanedustajan Nato-myönteisyys nousi vaihtoehdosta neljä vaihtoehtoon viisi:

Arto Satonen (kok)

Jari Kinnunen (kok)

Terhi Koulumies (kok)

Pia Kauma (kok)

Pauli Kiuru (kok)

Heikki Autto (kok)

Kai Mykkänen (kok)

Jukka Kopra (kok)

Sinuhe Wallinheimo (kok)

Sofia Vikman (kok)

Marko Kilpi (kok)

Ruut Sjöblom (kok)

 

Nato-kielteisyys pehmeni

Kahdeksan kansanedustajan Nato-kielteisyys pehmeni Ylen vaalikoneen vastauksesta yksi vaihtoehtoon kaksi:

Juha Pylväs (kesk)

Sheikki Laakso (ps)

Sirpa Paatero (sd)

Johanna Ojala-Niemelä (sd)

Johannes Koskinen (sd)

Jukka Gustafsson (sd)

Raimo Piirainen (sd)

Anna-Kaisa Pekonen (vas)

 

Neutraalit olivat aiemmin kielteisiä

Kaikki, jotka antoivat kyselyssä vastaukseksi numeron 3, suhtautuivat vielä vuonna 2019 Ylen kyselyssä Natoon kielteisesti. Eniten heistä kantaansa muutti perussuomalaisten Jouni Kotiaho, joka vielä pari vuotta sitten oli jyrkän vastainen. Muiden aiempi valinta oli vaihtoehto 2:

Joonas Könttä (kesk)

Jouni Ovaska (kesk)

Jouni Kotiaho (ps)

Petri Huru (ps)

Lulu Ranne (ps)

Ritva Elomaa (ps)

Hussein al-Taee (sd)

Iiris Suomela (vihr)

Inka Hopsu (vihr)

Satu Hassi (vihr)

 

Nato-kanta muuttui kielteisemmäksi

Kahden kansanedustajan Nato-myönteisyys laski Ylen vaalikoneen vastauksesta viisi vaihtoehtoon neljä:

Sari Sarkomaa (kok)

Anna- Maja Henriksson (r)

 

Oma kanta löytyi

Sakari Puisto (ps) ei Ylen kyselyssä kertonut Nato-kantaansa lainkaan. Nyt hänen vastauksensa oli neljä eli myönteinen.