Atlantti, Eurooppa vai molemmat?

Naton pääsihteeri osallistuu marraskuussa Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen ensimmäistä kertaa.

Profiilikuva
näkökulma
Teksti
Annukka Oksanen
Kirjoittaja on Kööpenhaminassa asuva toimittaja.

Israel, Syyria, Jordan, alkaa tummalle graniittipinnalle kirjattu lista. Chile, Malawi, Unkari, 65 maan ja alueen luettelo päättyy. Monet paikoista ovat suomalaisillekin tuttuja, sillä muistomerkki kunnioittaa tanskalaisten kansainvälisiä rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioita.

Seuraavan graniittiseinän edustalla makaa maassa kimppuina punaisia ruusuja ja violetteja hortensioita. Kansainvälisissä operaatioissa kuolleiden tanskalaisten muistolistalla toistuu 44 kertaa sama maa. Afganistan. Helmand, Armadillo ja Kamp Bastion nostavat palan monen kurkkuun. Afganistan-operaatioissa ehti olla mukana yli 12 000 tanskalaissotilasta.

Muistomerkki sijaitsee Kastelletin linnoituksessa Kööpenhaminassa. Se rakennettiin 1600-luvun loppupuolella sen jälkeen, kun ruotsalaiset olivat piirittäneet kaupunkia. Kastellet suunniteltiin myös kuninkaalle pakopaikaksi siltä varalta, että kööpenhaminalaiset ja muut hänen alamaisensa äityisivät protestoimaan yksinvaltaa vastaan. Linnoituksesta puolustauduttiin, kun englantilaiset pommittivat kaupunkia 1807. Saksalaiset miehittivät sen 1940.

Sittemmin meno on tyyntynyt niin, että Tanskasta ja muista pohjoismaista on voitu lähettää väkeä rauhoittelemaan muuta maailmaa. Kansainvälinen rauhanturvaaminen on ollut keskeinen osa pohjoismaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa toisen maailmansodan jälkeen. Pienille maille se on ollut keino kasvattaa poliittista painoarvoa ja yrittää tehdä maailmasta parempaa paikkaa.