Naton pääsihteeri Mark Rutte piti tiedotustilaisuuden ennen puolustusliiton huippukokousta kesäkuussa. © Emmi Korhonen / LK

Analyysi: Rutte sai vastata Nato-kokouksen alla kysymyksiin Venäjästä, Ukrainasta – ja Espanjasta

Myös Yhdysvaltain iskut Iraniin kirvoittivat kysymyksiä tiedotustilaisuudessa. Puolustusliiton pääsihteeri ei hyväksynyt tulkintaa iskuista kansainvälisen oikeuden vastaisina.

Nato
Teksti
Robert Sundman
4 MIN

Nato on Haagin-huippukokouksen jälkeen vahvempi, tappavampi ja reilumpi puolustusliitto, linjasi pääsihteeri Mark Rutte maanantaina. Rutte tapasi toimittajia Haagissa ennen tiistaina alkavaa kaksipäivästä huippukokousta.

Vahvempi, koska se panostaa puolustukseensa entistä enemmän. Jäsenmaiden odotetaan käyttävän tulevaisuudessa 3,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin ja lisäksi 1,5 prosenttia esimerkiksi huoltovarmuuteen, puolustusta tukevaan infrastruktuuriin ja kyberturvallisuuteen. Tappavampi, koska se kehittää näillä rahoilla uusia kyvykkyyksiä ja vahvistaa siten pelotettaan.

Ja reilumpi, koska eurooppalaiset liittolaiset kantavat jatkossa enemmän vastuuta liittokunnan puolustuksesta. Juuri kuten Yhdysvaltojen nykyinen johto on toivonut.

Pääsihteeri Rutte sai vastata toimittajille erityisesti neljää maata koskeviin kysymyksiin.

Yksi näistä maista on Venäjä. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin suhtautuminen Venäjään on vaihdellut, ja eurooppalaiset liittolaiset ovat kaipailleet Trumpilta tiukempaa suhtautumista Vladimir Putiniin.

Huippukokouksen alla on puhuttanut esimerkiksi se, tukeeko Yhdysvallat sellaisia kokouksen loppupäätelmiä, joissa Venäjä nimettäisiin Naton pääasialliseksi uhaksi. Kysymykseen sai vastata maanantaina Rutten lisäksi myös Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Matthew Whitaker. Hän korosti, että neuvottelut ovat vielä kesken. Samalla Whitaker totesi, että Nato-maat ovat panostamassa puolustukseensa lisää juuri Venäjän ja sen aiheuttaman pitkäkestoisen uhan vuoksi.

Venäjän uhan sanoittamiseen liittyy myös Ukraina. Trump ei ole toistaiseksi onnistunut kätilöimään rauhaa, eikä maltti Putinin suhteen ole loppunut. Tiedotustilaisuudessa ukrainalaistoimittajat tuntuivat kantavan huolta siitä, että Ukrainan tilanne on ylipäänsä jäänyt taka-alalle – myös Natossa.

Rutte korosti vastauksissaan Nato-liittolaisten merkittävää tukea Ukrainalle ja vakuutti myös, että Washingtonin-huippukokouksessa aikanaan linjattu maan polku Natoon on edelleen olemassa myös Haagin-kokouksen jälkeen.

Lopputäsmennys on ukrainalaisille tärkeä, sillä tätä polkua ei mahdollisesti tällä kertaa erikseen mainittaisi kokouksen loppupäätelmissä. Niistä ennustetaan tiiviitä.

Venäjän ja Ukrainan lisäksi tiedotustilaisuudessa nousi esiin myös Espanja.

Maan pääministeri Pedro Sánchez kertoi sunnuntaina sopineensa Naton kanssa, että maa jää uuden viiden prosentin tavoitteen ulkopuolelle. Myös Trump on sanonut, ettei Yhdysvaltojen tarvitse noudattaa uusia prosentteja.

Rutte sai selittää maanantaina, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Hän alleviivasi, että esimerkiksi Yhdysvallat käyttää jo 3,4 prosenttia puolustusmenoihinsa ja todennäköisesti myös 1,5 prosenttia ”liitännäismenoihin”. Pääsihteeri myös korosti, että kaikki maat ovat hyväksyneet kesäkuun puolustusministerikokouksessa ne konkreettiset kohteet, joita Naton pitää tulevaisuudessa kehittää.

”Espanja uskoo voivansa saavuttaa nämä tavoitteet 2,1 prosentin osuudella. Nato on täysin vakuuttunut, että Espanjan on käytettävä 3,5 prosenttia saavuttaakseen ne”, Rutte sanoi.

”Jokainen maa raportoi nyt säännöllisesti siitä, mitä ne tekevät kulutuksen ja tavoitteiden saavuttamisen suhteen. Joka tapauksessa asiaa tarkastellaan vuonna 2029.”

Rutte totesi, ettei Nato tee ”sivudiilejä” eikä sen jäsenillä ole ”opt-outia” eli ulkopuolelle jättäytymisen mahdollisuutta.

”Kaikilla liittolaisilla on tietenkin suvereniteetti ja myös joustavuutta määrittää oma polkunsa Naton sitoumusten toteuttamisessa.”

Pääsihteeri joutui siis tasapainottelemaan poliittisten realiteettien ja liittokunnan yhtenäisyyden korostamisen välillä. Sánchezin hallituskumppani Espanjassa on vastustanut puolustusmenojen kasvattamista. Suomen Kuvalehdelle kuvaillaan, että periaatteessa Espanja on saanut luvan yrittää saavuttaa sovitut suorituskykytavoitteet halvemmalla, vaikka kaikki tietävät, ettei se onnistu. Se kuitenkin antaa lisäaikaa Sánchezin hallitukselle, jottei se ajautuisi kriisiin – ainakaan välittömästi.

Myös Yhdysvaltain iskut Iraniin herättivät tiedotustilaisuudessa kysymyksiä, vaikka ne eivät Naton rooteliin kuulukaan.

Rutten nähtiin jopa hieman kiihtyvän, kun Al Jazeeran toimittaja tiedusteli, miten Nato on voinut arvostella Venäjää kansainvälisen oikeuden rikkomisesta, mutta hyväksyy Yhdysvaltojen kansainvälisen oikeuden vastaiset iskut.

”En ole samaa mieltä ollenkaan. En tästä arviosta allekirjoita tavuakaan, vaikka kunnioitankin tiedotusvälinettänne. Olette ymmärtäneet tämän täysin väärin”, Rutte sanoi.

Kansainväliseen oikeuteen pääsihteeri ei ottanut kantaa, ja kysymys jäi vastaamatta. Hän painotti, että on kaikkien Nato-liittolaisten intressissä, ettei Iran saisi kehitettyä ydinasetta.

Lisää Nato-huippukokouksesta

Ilmoita asiavirheestä