Lupaus jäi lunastamatta

Perussuomalaiset on ohittanut kokoomuksen gallupsuosiossa.

Muutos on huomattava. Koko vaalikauden ajan järjestys on ollut päinvastainen.

Kun puolueet muodostivat hallituksen, molemmat odottivat, että perussuomalaiset kärsii yhteistyöstä enemmän.

Näin on ollutkin. Hallituskauden puolivälissä pidetyissä alue- ja kuntavaaleissa perussuomalaiset kärsi rökäletappion. Gallupeissa puolueen suosio putosi 10 prosenttiin, kun taas kokoomus oli sitä tuplasti suositumpi.

Nyt puolueet ovat kohdanneet puolivälissä. Ylen tuoreimman mittauksen mukaan perussuomalaisia äänestäisi 16,5 prosenttia ja kokoomusta 16,3 prosenttia suomalaisista.

Selitystä järjestyksen vaihtumiselle olisi helppo etsiä viime aikojen tapahtumista. Kokoomuksen kesä kului Helsinki Garden –keskustelun merkeissä, kun taas perussuomalaiset profiloitui riemuitsemalla sote-järjestöjen leikkauksista ja aktivoi omia kannattajiaan maahanmuuttoon liittyvällä vastakkainasettelulla.

Syitä analysoidessa on kuitenkin hyvä huomata, että kyse ei ole äkillisestä muutoksesta. Kokoomuksen kannatus on luisunut tasaisesti alaspäin koko hallituskauden ajan. Vain torjuntavoitto kuntavaaleissa katkaisi kehityksen hetkeksi.

Kannatuksen laskulle saattaakin löytyä syy siitä, että puolueen viime vaalien keskeisin lupaus muutoksesta ei toteutunut toivotulla tavalla.

Kokoomuksen kärkenä viime eduskuntavaaleissa oli talous. Lisäksi puolue asettui vaihtoehdoksi Sanna Marinin (sd) hallitukselle, jonka sisäinen riitely oli hallinnut hallituksen taivalta.

Tämä tiivistyi mainokseen, jonka kokoomus osti Helsingin Sanomien etusivulta vaalisunnuntaina 2. huhtikuuta 2023. ”Kukahan tämän kaiken siivoaa?” mainoksessa kysyttiin.

Mainoksessa puolueen nimellä varustettu sieni oli valmiina pyyhkimään Marinin hallituksen täyttämän liitutaulun puhtaaksi.

Ennen kaikkea taulu irvaili punavihreän hallituksen velkapolitiikalle. Kokoomuksen vaaliohjelman kärjessä olivat lupaukset kääntää Suomen talous ja suomalaisten elintaso nousuun sekä lopettaa velaksi eläminen.

Viestit puhuttelivat talvella 2022–2023, kun Ukrainan sodan lietsoma inflaatio kuritti valtion talouskasvua ja kansalaisten kukkaroita. Vaalivuonna valtio otti yli kahdeksan miljardia euroa uutta velkaa.

Talouden täyskäännös on jäänyt toteutumatta. Ensi vuodelle valtio on ottamassa uutta lainaa yli 12 miljardin euron edestä.

Luku ei ole siis vaalikauden aikana laskenut, vaan kasvanut lähes puolella.

Velkaantuminen ei olekaan ollut yhden tuhlaajahallituksen vika, vaan sote-, puolustus- ja korkomenot ovat paisuneet myös Petteri Orpon (kok) hallituksen vahtivuorolla.

Hallituksen kannalta erityisen ikävää on, että vaikka velkaantuminen ei ole aisoissa, hallitus lopetti uusien sopeutusten tekemisen jo keväällä.

Lisäksi kokoomuksen yritys oikaista työllisyyslupauksessaan petti pahasti. Puolue lupasi ennen vaaleja, että 100 000 suomalaista työllistyy vaalikauden aikana. Vaalien jälkeen puolue alkoi korostaa, että kyse on laskennallisista työpaikoista, jotka syntyvät ajan mittaan.

Työpaikkojen luomisen nimissä on leikattu sosiaaliturvaa ja uudistettu työmarkkinoita, mutta työttömyys on pahentunut koko vaalikauden ajan. Vasta viimeaikaiset tiedot ovat vihjanneet, että työttömyys olisi helpottamassa.

Kokoomus on laittanut nyt kaiken toivonsa käynnistyneen talouskasvun varaan.

Uutisia talouskasvusta saatiin odottaa turhaan vaalikauden alkupuoliskolla. Vaikeat vuodet hallitus laittoi Ukrainan sodan ja muiden ulkoisten tekijöiden piikkiin. Kesän mittaan saadut uutiset kasvusta ovat sen sijaan olleet hallituksen mukaan sen omaa ansiota.

Kokoomus on niin eduskunnan täysistuntosalissa kuin sosiaalisen median tileillään rummuttanut ahkerasti myönteisiä talousuutisia. Hallituksen työ kantaa hedelmää, puolue vakuuttelee.

Juha Sipilälle (kesk) vastaava viesti ei riittänyt, kun äänestäjien usko silloiseen pääministeriin oli rapautunut.

Kokoomus joutuu houkuttelemaan pettyneitä äänestäjiä takaisin samalla, kun sillä on uusi haastaja oikealla.

Kulisseissa kokoomus ja perussuomalaiset ovat syyttäneet toisiaan haluttomuudesta sopeutusten jatkamiseen, mutta julkisuudessa perussuomalaiset näyttää voittaneen mielikuvakisan.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) on pitkin vaalikautta ollut julkisessa keskustelussa aloitteellinen lisäsopeutusten vaatimisessa. Purran kuuluisa saksikuva vahvistaa mielikuvaa leikkaajaministeristä.

Kokoomuksen perinteisessä kannattajakunnassa etsitään vaihtoehtoa. Pk-yrittäjiä edustavan Suomen Yrittäjien jäsenkyselyssä kokoomus oli edelleen suosituin puolue mutta Purra vastaajien uusi suosikki seuraavaksi pääministeriksi.

Samalla Orpon hallitus on kokenut omat riitansa. Kokoomus on joutunut selittelemään toistuvia kahnauksia perussuomalaisten kanssa. Puolueen maltillisemmat äänestäjät voivat kavahtaa jatkuvia rasismikohuja, joita kokoomus ei ole saanut aisoihin.

Puolueen kohdalla onkin puhuttu naisongelmasta, jossa voi näkyä myös julkisen alan työntekijöiden pettymys hallituksen leikkauksiin.

Yhdestä gallupista ei voi vielä päätellä, onko kokoomuksen ja perussuomalaisten järjestys muuttunut pysyvämmin. Ero on lisäksi pieni. Vaivainen 0,2 prosenttiyksikön ero mahtuu virhemarginaaliin.

Kyse on kuitenkin symbolisesti isosta muutoksesta, joka voi ruokkia itseään.

Uusi asetelma tuleekin kiihdyttämään kokoomuksen sisäistä väittelyä, pitäisikö puolueen houkutella äänestäjiä keskeltä vai oikealta. Se hankaloittaa Orpon työtä vaalien alla.

Suunnan valintaa vaikeuttaa, että yksinkertaista totuutta ei välttämättä ole edes olemassa. Koko vaalikauden ajan trendinomaisesti laskenut kannatus vihjaa siihen, että kokoomuksen kannatus vuotaa moneen suuntaan.

Puolueen oikea laita haluaisi vahvempaa kisaa perussuomalaisten kanssa. Peesaamalla voi kuitenkin olla vaikea voittaa. Kun mikä tahansa puolue lähtee kilpalaulantaan, se antaa haastajan asettaa keskustelun ehdot.

Puoluejohto yrittääkin asettaa oman viestin: optimismin. ”On aika päivittää Suomen tarina mollista duuriin”, puolue kertoi alkukuun mainoskampanjassa.

Eduskuntavaaleihin on puoli vuotta. Niitä ennen puolueen pitäisi itse onnistua vaihtamaan sävellajia.