Media ostaa mietelauseet

Kansanedustaja-historioitsija Teemu Keskisarja (ps) hallitsi jälleen mediatilaa viime viikolla. Jos laskin oikein, hänen päätöksensä osallistua äärioikeistolaiselle 612-marssille Linnan juhlien sijaan kirvoitti peräti 33 iltapäivälehtien verkkojuttua.

Tämä on vain Keskisarja-ilmiön viimeisin käänne. Keskisarja on koko ajan mediassa, milloin puheidensa, milloin pukeutumisensa vuoksi.

Olen yrittänyt ymmärtää ilmiötä siitä asti, kun jouduin sen jyräämäksi pari vuotta sitten. Osallistuin silloin Keskisarjan kanssa suosittuun Puheenaihe-podcastiin ollessani ehdolla eduskuntavaaleissa.

Varsinaista keskustelua ei syntynyt. Keskisarjan puheenvuorot eivät olleet vastauksia minun sanomisiini. Hän puhui omia juttujaan, pudotteli kieliopillisesti täydellisiä mietelauseita. Keskisarja on puhujana hämmästyttävän lahjakas.

Hänen puheissaan ei sisällöllisesti ollut mitään järkeä. Vanhukset pitää hoitaa kotona, tehtiinhän niin ennen vanhaankin. Agraaritalouden aika oli hienoa. Oltiin köyhiä mutta hyveellisiä.

Yritin vastata. Toin esiin, että nykyaikainen hyvinvointi edellyttää yhteiskunnallista työnjakoa. Vain ammattilaiset voivat tuottaa laadukkaita hoivapalveluja. Köyhyys ei ole jaloa eikä kivaa.

Keskisarja ei välittänyt lainkaan. Hän jatkoi mietelmien pudottelua häiriintymättä.

Podcastin ilmestyttyä liberaalit tuttavani olivat yhtä mieltä. Olin jalosti ja voitokkaasti taistellut Keskisarjan lapsellisia ajatuksia vastaan.

Itse epäilin, että olin kohdannut jotain outoa ja jäänyt sen jalkoihin. Ajatukset vahvistuivat, kun näin miten podcast otettiin vastaan Youtubessa. Se keräsi nopeasti kymmeniätuhansia katselukertoja. Kommentteja oli satoja. Lähes kaikki ylistivät Keskisarjan viisautta. Minuun suhtauduttiin vihamielisesti.

Tajusin, etten ollut ”voittanut” väittelyä. Päinvastoin, minä ja viiteryhmäni emme olleet edes ymmärtäneet mistä oli ollut kysymys. En voi sanoa ymmärtäväni vieläkään.

Ymmärrän kuitenkin, että Keskisarja puhuttelee ihmisiä jollakin tasolla. Tasolla, jolle politiikkavaihtoehtoja mielestään rationaalisesti punnitseva ekonomisti ei pääse.

Keskisarjalta ei odoteta toteuttamiskelpoisia suunnitelmia. Hän on profeetta, jonka puheita ei voi osoittaa virheellisiksi. Ne ovat lyriikkaa, jota ei ole tarkoitettukaan otettavaksi kirjaimellisesti. Keskisarja edustaa politiikkaa, joka tarjoilee ratkaisujen sijasta halpaa nostalgiaa.

Medialle hänen tyhjä kaunopuheisuutensa kuitenkin kelpaa, mistä todisteena olivat ne 33 iltapäivälehden juttua.