Apu vaelluskaloille jäi puolitiehen
Vesilain uudistus ei valmistu ennen vaaleja. Työ jää seuraavan hallituksen tehtäväksi.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus ei saa toteutettua vesilain muutostyötä, jota on puuhasteltu useita vuosia Juha Sipilän (kesk) hallituskaudelta lähtien.
Uusi vesilaki pakottaisi rakentamaan kalateitä niin kutsuttuihin nollavelvoitteisiin voimalaitoksiin.
Käytännössä kyse on vanhoista vesivoimalaitoksista, joita rakennettiin 1900-luvun alkupuoliskolla osittain myös yksityisellä rahalla. Nykylainsäädännön mukaan niillä ei ole mitään kalatalousvelvoitteita tai -maksuja.
Oikeusministeriön selvityksen perusteella tällaisia vesivoimalaitoksia on Suomessa yhteensä ainakin 141 kappaletta. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ne ovat teholtaan pieniä tai keskikokoisia, alle viiden megawatin voimaloita.
Vesilain muutostyö on osa kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on elvyttää Suomen vaelluskalakantoja ja vahvistaa jokiluontoa.
Kaikki eduskuntapuolueet ovat viime vuosina olleet sitoutuneita kalakantojen elvyttämiseen. Tästä huolimatta hankkeen eteneminen on takkuillut koko hallituskauden.
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) alkuperäinen tavoite oli, että hänen nimittämänsä työryhmän mietintö nollavelvoitteisista laitoksista valmistuisi syksyllä 2021.
Työryhmä saatiin nimettyä vasta syksyllä 2022, ja sen esityksen pitäisi olla valmis maaliskuun lopussa 2023. Työ siirtyy seuraavan hallituksen pöydälle ja eduskunnan päätettäväksi.
Syitä lakihankkeen hitaalle etenemiselle on useita. Tärkein on lunastuslain uudistustyö, joka sekään ei edennyt maaliin korvausmuutosten osalta.
Oikeusministeriön selvityksessä mainitaan, että nollavelvoitteisten vesivoimalaitosten omistajien asema on perustuslaillisesti vahva. Se tekee kalatalousvelvoitteiden määräämisestä jälkikäteen hankalaa. Asiaa on pohdittu jo vuonna 2018 laaditussa muistiossa, johon nykyisen muutostyöryhmän pohdinta nojaa.
Uusi, tiukempi vesilaki voisi aiheuttaa voimalaitosten omistajille jopa satojentuhansien eurojen kustannuksia, mikä voi herättää närää. Toisaalta kustannuksiin on pohdittu myös tukea ja valtio rooli lunastuksissa sekä purkuhankkeissa voi olla kohtuullisen suuri.
Konflikteja on pyritty välttämään kuulemalla lain valmistelussa kaikkia osapuolia.
Oikeusministeriö on nimittänyt seurantaryhmän, jossa on laaja edustus kalastuksen, luonnonsuojelun ja energiateollisuuden etujärjestöistä. Mukana on myös Pienvesivoimayhdistys, joka edustaa pienvesivoimaloiden omistajia. He ovat aiemmin vastustaneet patojen ja voimalaitosten purkamista.
Lakihankkeen taustalla vaikuttavat EU:n vesipuitedirektiivi ja poliittista kiistaa aiheuttava ennallistamisasetus, joka pyrkii elvyttämään luonnon monimuotoisuutta.
Käytännössä EU-maiden pitäisi ennallistaa ja parantaa vesistöjensä tilaa merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kalojen vaellusesteiden poistaminen on yksi osa työtä.
Nollavelvoitteiset voimalaitokset sijaitsevat eri puolella Suomea, ja jokainen niistä on oma tapauksensa. Viranomaisten ja laitosten omistajien pitäisi määritellä kunkin osalta, miten maksu tai velvoite otetaan kyseisellä laitoksella käyttöön.
Joihinkin laitoksiin ohitusuoman rakentaminen todennäköisesti onnistuisi, toisiin ei. Jos ohitusuomaa ei ole mahdollista rakentaa, saattaa olla järkevämpää purkaa koko voimalaitos. Onkin selvää, että kalakantojen elvyttäminen edellyttää kaikkien osapuolten yhteistyötä.
Hiitolanjoella Rautjärvellä purettiin syksyllä 2022 kalojen nousua estänyt voimalaitospato. Hankkeeseen käytettiin valtion, EU:n ja säätiöiden rahaa yhteensä yli kolme miljoonaa euroa.
Hiitolanjoen esimerkki on saanut monet kunnat ja vapaa-ajan kalastajat toivomaan, että valtio myöntäisi lisää rahaa voimalaitosten purkuhankkeisiin ja kalateiden rakentamiseen.
Kaiken kaikkiaan Suomessa on jokia ja puroja noin 130 000 kilometriä. Näissä virtavesissä sijaitsee ainakin 5 200 patoa tai muuta vaellusestettä. Vesivoimalaitosten patorakennelmia on noin 700.
Lisäksi on 90 000 vesistöjen ylittävää tierumpua, joista kolmasosan on arvioitu muodostavan täydellisen tai osittaisen vaellusesteen.
Nyt kaavailtu vesilain muutos kuitenkin keskittyisi pelkästään voimalaitosten nollavelvoitteisiin ja muiden esteiden purku olisi eri ennallistamistoimia.