Sote-soppa jatkuu: Uudenkaan mallin toteuttaminen ei olisi mutkatonta
Uutisanalyysi: Saako kokoomus sittenkin tahtonsa läpi ja nykyiset sairaanhoitopiirit lakkautetaan?
Ympäri käydään, yhteen tullaan. Jyrki Kataisen hallitus halusi lakkauttaa sairaanhoitopiirit – nyt sote-uudistus perustetaan niiden varaan.
Näin käy, sillä paljon parjatut sairaanhoitopiirit ovat eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan fiksaaman uuden sote-lakiesityksen keskiössä.
Tällaiseen tilanteeseen ajauduttiin siksi, että käytännössä muunlaisten ratkaisumallien pohjalta ei ehditä enää saada sote-järjestämislakia hyväksytyksi eduskunnassa tällä vaalikaudella.
Kiire näyttää sanelevan uudistuksen reunaehdot.
Lähipäivinä perustuslakivaliokunta kertoo, onko yksitasoinen kuntayhtymämalli kuntien rahoittamana perustuslain mukainen ratkaisu ja millaisen kansanvaltaisen ohjauksen se kaipaisi tuekseen.
Vaikka uudistus pohjautuisi valtaosin nykyisiin sairaanhoitopiireihin, mutkatonta ei olisi tämänkään mallin toteuttaminen.
Asiantuntijoiden mukaan näyttää siltä, että nykyiset sairaanhoitopiirit aiottaisiin sittenkin oikeasti lakkauttaa ja tilalle perustettaisiin jokseenkin samalta pohjalta uudet sote-alueet, joille siirrettäisiin myös sairaanhoitopiirien omaisuus. Näin kokoomusvetoinen hallitus saisi tahtonsa läpi.
”Saisihan tästä taas yhden hallinnollisen ruljanssin aikaan. Siihen palaisi varmaankin aikaa, rahaa ja poliittista kiistelyä”, nimettömänä pysyttelevä asiantuntija sanoo.
Kiirettä siirretään myös kunnille, joilta pyydetään lausunnot uuteen sote-ehdotukseen pikana. Aikaa on vastata keskiviikkoon asti.
Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti peräsi vähän yli viikko sitten huolellista lainsäädäntötyötä kommentoidessaan sote-uudistuksen nykytilannetta Suomen Kuvalehdelle:
”Tärkeää on, että sote-järjestämislakiesitys korjataan siten, että laista tulee hyvä ja vaikutusarvioinnit tehdään huolellisesti – ja perustuslakivaliokunnan tahdon mukaisesti kuntia kuullaan vielä esityksestä. Kovaa kiirettä tärkeämpää on hyvä ja kestävä lakiesitys.”
Pöysti kertoo valtiontalouden tarkastusviraston antaneen lausunnon perustuslakivaliokunnalle uudesta sote-ratkaisusta.
”Tarkastelemme lausunnossamme mallin tarkoituksenmukaisuutta.”
VTV:n Tuomas Pöysti on jaksanut kysellä julkisuudessa vielä sote-ratkaisun kansantaloudellisten vaikutusten perään.
Alun alkaen tavoitteena oli löytää toiminnallisesti järkevä ratkaisu, joka auttaisi myös julkisen talouden kestävyysvajeen taittamisessa. Pöystin mukaan sote-uudistuksen tulisi tuoda kahden miljardin euron säästöt menoihin nykyisellä hintatasolla.
Pöysti ei ole huolensa kanssa yksin. Monet asiantuntijat ovat todenneet, että varmimmin sote-uudistukseen saataisiin tehoa ja järkeä, jos järjestämisvastuu ja rahoitus olisivat yksissä ja samoissa käsissä.
Erityisen ongelmalliseksi kuntien kannalta perustuslakivaliokunta totesi alkuperäisessä lakiesityksessä rahoitusratkaisun, jossa yksittäisten kuntien tuloveroprosentin korotuspaineet olisivat olleet jopa 5–7 prosenttiyksikköä.
Kunnat siis rahoittaisivat palvelut, mutta järjestämisvastuu olisi sote-alueilla.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen rahoitusmallia on ”pikakorjattu” kuntien kannalta kohtuullisemmaksi, mutta ilmeisiä ongelmia on yhä. Kuntakohtaiset erot maksuosuuksien muutoksissa ovat edelleen suuret.
Sote-harjoitukset ovat kestäneet pitkälti yli kolme vuotta.
Kansa on saanut seurata sivusta, kuinka Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallituksien työryhmiä on tullut ja mennyt – ja asiantuntijoita on kuultu vain puolella korvalla, välillä jopa täysin tarkoitushakuisesti.
Mitä kaikkea on ehditty nähdä tähän mennessä?
Ensimmäisenä tavoitteena oli niin suuret kunnat, että ne suoriutuisivat erikoissairaanhoidosta. Sairaanhoitopiirit piti lakkauttaa.
Lukuisien työryhmien jäljiltä malleja on ollut sittemmin useita.
Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden järjestämisvastuuta on tarjottu välillä 50 000–100 000 asukkaan kunnille ja yli 20 000 asukkaan kunnille olisi annettu oikeus ”joihinkin palveluihin” vauhditettaessa kuntaliitoksia.
Alueelliset selvitysmiehet esittivät 2013 kevättalvella 34 sote-alueen mallia. Tämän esityksen poliitikot ”pöytälaatikoivat” välittömästi.
Petteri Orpon (kok) johtama työryhmä pohjasi vielä samana keväänä ratkaisunsa vastuukuntamallin – tälläkin ratkaisulla pyrittiin vauhdittamaan kuntaliitoksia.
Viime vuoden maaliskuussa oppositio ryntäsi pelastamaan Kataisen hallituksen sote-uudistuksen parlamentaarisella ratkaisulla: viisi laaja sote-aluetta, jotka pohjautuivat yliopistosairaala-alueisiin.
Tämä esitys hioutui valmistelussa malliksi, jossa viisi suurta sote-aluetta toimisi palveluiden järjestäjinä, enintään 19 kuntayhtymää tuotantoalueina ja kunnat rahoittaisivat palvelut. Tämä malli kaatui siis 19. helmikuuta perustuslakivaliokuntaan.