Sote-ratkaisu: Kunnallisvero voi nousta jopa 7,5 prosenttiyksikköä

”Osa kunnista ajautuu vakavaan talouskriisiin, jos rahoitusratkaisu hyväksytään tällaisenaan”, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Sote-uudistuksen paljon puhutut kuntakohtaiset rahoituslaskelmat julkistettiin torstaina 4. joulukuuta samalla kun Alexander Stubbin (kok) hallitus antoi sote-lakiesityksensä eduskunnalle.

Kunnat rahoittavat asukasperustaisella maksulla viiden laajan sote-alueen toiminnan, ja sote-alueet taas puolestaan rahoittavat tuotantoalueiden toiminnan.

Kuntakohtaiset sote-laskelmat kertovat juuri niin hurjista muutoksista kuin ennakkoon oli arvioitu. Noin puolet kunnista voittaa rahoitusratkaisussa nykytilaan verrattuna – ja puolet häviää.

Häviäjien joukossa ovat kunnat, jotka ovat tähän mennessä hoitaneet palvelunsa alhaisella kustannustasolla. Joukossa on useita kuntia, jotka tunnetaan tehokkaista sote-palveluistaan.

Kuntakohtaiset muutokset asukasta kohden ovat järeitä. Etelä-Kymenlaakson Miehikkälälle olisi tarjolla runsaan 900 euron lisäkustannukset asukasta kohden. Rahoitusmalli lähtee kuitenkin siitä, että nykytilaan verrattuna kuntakohtainen muutos voi olla enimmillään 400 euroa asukasta kohden.

”Mutta tämäkin on kohtuuton korotus tilanteessa, jossa kuntiin kohdentuvat valtionosuusleikkaukset ja tulossa on valtionosuusuudistus, jossa osa kunnista on tuntuvia menettäjiä nykytilaan verrattuna”,  Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo.

Hän muistuttaa, että lisäksi kunnille on tulossa uusia tehtäviä, joista merkittävin on työmarkkinatukiuudistus. Uudistuksella lisätään kuntien vastuuta vaikeasti työllistyvien aktivoinnista.

”Kuntaliiton laskelmissa osalla kunnista sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkauksien yhteisvaikutukset ovat niin dramaattisia, että kunnallisveron laskennalliset korotuspaineet ovat korkeimmillaan jopa 67,5 prosenttiyksikköä.”

Kuntaliiton kuntakohtaiset laskelmat löytyvät täältä.

”Jos valtion kuntiin kohdentuvien rakenneuudistusten tuloksena on suuri joukko  kriisikuntia, se on valtiovallalta erittäin huonoa kuntapolitiikkaa”, Kietäväinen tiivistää.

 

Kuntaliitto vaatii sote-rahoitusratkaisuun pikaisia korjaustoimia. Kietäväisen mukaan rahoitusmalli on korjattavissa, jos on tahtoa.

”Yksi vaihtoehto olisi 400 euron asukaskohtaisen muutosmaksimin pienentäminen mahdollisimman lähelle nollaa, jolloin alhaisilla kustannuksilla toimivia kuntia ei rangaistaisi uudistuksessa. On muitakin vaihtoehtoja korjata tilanne.”

Rahoitusratkaisun Kietäväinen arvioi muuttuvan yksinomaan jo siksikin, että sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoitusjärjestelmän uudistamista pohtiva työryhmä luovuttaa esityksensä helmikuun lopulla.

”Jos työryhmä onnistuu työssään, se muuttaa sote-rahoitusta.”

Kietäväinen toteaa, että rahoituskuvio on auki muutenkin vielä monin osin.

”Vielä ei ole juurikaan keskusteltu siitä, miten viisi suurta sote-aluetta korvaavat palveluiden tuottamisesta tuotantovastuussa oleville kuntayhtymille.” Lakiesitys on näiltä osin epäselvä.

Tällaisia kuntayhtymiä sote-uudistuksessa saa syntyä koko valtakuntaan enimmillään yhdeksäntoista.

”Jos korvaukset eivät riitä palvelutuotantoon, syntyy alijäämää, joka kuntayhtymien – ja siis omistajakuntien – on katettava neljän vuoden jaksolla uuden kuntalain mukaan.”

 

Kuntaliitossa huolehditaan myös sote-investointien kestävästä rahoituksesta ja uudistukseen liittyvistä omaisuusjärjestelyistä.

Kietäväisen mukaan on monia suuria kysymyksiä, joita ei ole vielä kunnolla ratkaistu, mutta jotka vaikuttavat kuntatalouteen ja sote-rahoituskuvioon.

”Olisi ollut hyvä, että näitä rahoitusmalleja olisi pohdittu heti alusta lähtien. Kädenvääntö yksityisten palveluntuottajien roolista sote-uudistuksessa vei kohtuuttomasti aikaa ja rahoitusmalleja päästiin pohtimaan liian myöhäisessä vaiheessa.”

”Itse katson, että sote-järjestämislain rinnalla olisi pitänyt käsitellä kaikki rahoitukseen liittyvät ratkaisut samanaikaisesti. On erittäin tärkeää, että parlamentaarinen ohjausryhmä on todennut tarpeen jatkaa sote-rahoituksen uudistamistyötä.”