Pääjohtaja Tuomas Pöysti sote-laista: ”Pöytälaatikosta ei löydy vaihtoehtoisia lakipykäliä”
”On puuttunut sellaista poliittista johtajuutta, että olisi kyetty ajoissa sopimaan ongelmien ratkaisemisesta”, VTV:n pääjohtaja pahoittelee.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta tyrmäsi lausunnossaan torstaina sote-järjestämislakiesityksen perustuslain vastaisena. Sosiaali- ja terveysministeriössä sekä uudistusta linjanneessa parlamentaarisessa työryhmässä ongelmat tiedostettiin jo pitkään, mutta esitys vietiin valiokuntaan monista varoitteluista huolimatta.
Lakiesityksen ongelmallisimmat kohdat liittyvät kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien toteutumiseen sekä kuntien rahoitusvastuuseen. Lausunnossaan perustuslakivaliokunta totesi, että ”osaan kunnista kohdistuvat lainsäädännöstä johtuvat kunnallisveron korotuspaineet ovat jo niin merkittäviä, että sääntely muodostuu kokonaisuutena arvioiden perustuslain vastaiseksi”. Yksittäisten kuntien kohdalla kunnallisveroprosentin korotuspaineet sote-rahoitusratkaisun johdosta olisivat olleet jopa 5-7 prosenttiyksikön luokkaa.
Nyt lakiesitys on korjattava vajaassa kuukaudessa, mikäli laki aiotaan saada eduskuntaan vielä tällä vaalikaudella. Onko tällainen aikataulu edes realistinen?
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtaja Tuomas Pöysti sanoo, että ihmeitä pitää tapahtua, mikäli sote-järjestämislakiesitys saadaan korjatuksi vajaassa kuukaudessa sellaiseksi, että lakiesitys noudattaisi hyvän valmistelun periaatteita ja vaikutusarviointi tehtäisiin huolella.
Pöysti painottaa, että sote-järjestämislailla on kuntien kannalta toki kiire, mutta ei niin kiire, että lakia ei tulisi valmistella huolella.
Lakiesitystä on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä lukuisissa työryhmissä yli kolme vuotta – ja hallituksen lopullinen esitys kaatui perustuslakivaliokuntaan.
Miten tällaiseen tilanteeseen päädyttiin?
VTV on hiljattain arvioinut sote-uudistamisen tematiikkaa finanssipolitiikan valvonnan vaalikausiraportissaan. Pääjohtaja Tuomas Pöystin mukaan koko sote-uudistamisprosessissa on ollut perusvirhe.
”Voimakas poliittinen ohjaus on keskittynyt vain organisaatiomallien tematiikkaan. On keskitytty muotoilemaan kulloinkin pinnalla ollutta hallinnollista mallia ilman rinnalla olevia vaihtoehtoisia malleja”, Pöysti tiivistää.
”On puuttunut sellaista poliittista johtajuutta, että olisi kyetty ajoissa sopimaan ongelmien ratkaisemisesta”, hän jatkaa.
Kun valmistelu on ollut täysin poliittisissa käsissä, asiantuntijoiden ei ole annettu selvittää vaihtoehtoisia malleja ja niiden vaikutuksia.
”Nyt kun pitää ryhtyä korjaamaan lakiesitystä, olemme tilanteessa, jossa pöytälaatikosta ei löydy vaihtoehtoisia lakipykäliä puhumattakaan siitä, että olisi arvioita vaihtoehtoisten mallien vaikutuksista.”
Tuomas Pöysti kiittää perustuslakivaliokunnan lausuntoa hyvin argumentoiduksi. Hän toistaa ääneen valiokunnan lausunnon keskeisen kohdan.
”Ottaen huomioon hallinto- ja rahoitusjärjestelmään tarvittavien muutosten ilmeinen laajuus ja erilaisuus hallituksen esityksessä esitettyyn järjestelmään verrattuna, perustelluinta on jättää asian valmistelu valtioneuvoston ja mahdollisesti myös laajapohjaisen parlamentaarisen elimen tehtäväksi. Hallintomallin ja rahoitusjärjestelmän kokonaisuutta valmisteltaessa on oltava käytettävissä kattava taloudellisten vaikutusten arviointi. Kunnallisen itsehallinnon ja hyvän hallinnon periaatteiden näkökulmasta valmistelussa on varattava myös kunnille mahdollisuus tulla kuulluksi.”
Pöysti toivoo, että koko kansakunnan kannalta keskeistä lakiesitystä ei pilata liiallisella kiireellä.
”Perustuslakivaliokunta korosti sote-järjestämislain vaikutusarvioiden avoimuutta, ja perustuslain rahoitusperiaate edellyttää kuntakohtaista vaikutusarviota, joiden tulee olla julkisia. Korjatun lakiesityksen tulee täyttää nämä vaatimukset.”
Pöysti muistuttaa, että sote-järjestämislaille ladattiin suuria odotuksia kansalaisten palveluiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen suitsimiseksi. Tässä lakiesityksessä kustannukset näyttäisivät pikemminkin laajalti nousevan.
”Jos ajatuksena oli säästää julkisesta taloudesta, niin onhan tämä hankala tilanne.”
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan tänä vuonna alkavilla valtiopäivillä pitäisi hyväksyä sellainen lainsäädäntöpaketti, jonka avulla välittömästi käynnistettäisiin voimakas sisällöllinen kehittäminen sote-palveluissa.
”Jos aiomme vastata ikääntymisen tuomiin haasteisiin, ratkaisujen tulisi purra vuodesta 2020 alkaen varsin vahvasti. Meillä alkaa olla jo kiire taittaa terveydenhuollon kustannuskasvu ja osaoptimointi”, pääjohtaja toteaa.
Kuinka paljon julkisen talouden kestävyysvajeesta tulisi sitten kattaa sote-menojen sopeuttamisen kautta?
”Jotta kestävyysvaje saataisiin ratkaistua, sote-menoista pitäisi saada miljardi euroa tuottavuusparannuksilla ja toinen miljardi euroa sisäisellä priorisoinnilla. Yhteensä uudistuksilla tulisi saada noin kaksi miljardia euroa – nykyisellä hintatasolla – menoista pois.”
Kuinka sote-järjestämislakia tulisi korjata, jotta uudistukselle asetetut tavoitteet toteutuisivat?
”Järjestämisvastuun ja rahoituksen tulee olla samoissa käsissä. Nyt käsillä olevassa esityksessä rahoitusvastuu, järjestämisvastuu ja tuottamisvastuu on kaikki eriytetty eri tahoille. Järjestämisvastuu on viidellä sote-alueella, tuotantovastuu enimmillään 19 sote-kuntayhtymällä ja rahoitusvastuu kunnilla”, Pöysti kertaa.
Hän korostaa, että järjestämisvastuun ja rahoituksen on oltava samoissa käsissä, koska rahoitus on järjestämisvastuun kaikkein kovin ydin.
”Jos halutaan eriyttää tuottamisvastuu näistä muista, se voidaan toki eriyttää, mutta se on taloudellisesti järkevää vain silloin, jos on olemassa aito kilpailumekanismi – eli tuottajissa on aito valinnanvara.”
Tuomas Pöysti muistuttaa, että perustuslakivaliokunnan mukaan yksi selkeä ratkaisumalli olisi luoda kuntaa isommalle alueelle itsehallinto.
”Kelpo ratkaisu olisi järjestämisvastuussa oleva kuntayhtymä, jolle tulisi joko lakisääteisen sote-maksun tai verotusoikeuden kautta rahoitus ja kuntavaalien yhteydessä suorilla vaaleilla valittu valtuusto.”
Siis jonkinlainen maakuntamalli?
”Kyllä, siihen suuntaan. Oma kysymyksensä on, kuinka monta itsehallinnollista aluetta olisi tarpeen – ja olisiko tällaisella kuntayhtymällä muitakin tehtäviä vastuullaan kuin sote-palveluiden järjestäminen.”
Pöysti katsoo, että vaativimman erikoissairaanhoidon järjestämis- ja rahoitusvastuut voisivat olla myös valtiolla.
”Tärkeää on, että sote-järjestämislakiesitys korjataan siten, että laista tulee hyvä ja vaikutusarvioinnit tehdään huolellisesti – ja perustuslakivaliokunnan tahdon mukaisesti kuntia kuullaan vielä esityksestä. Kovaa kiirettä tärkeämpää on hyvä ja kestävä lakiesitys.”