Kittilän kohtalonpäivä: Vaihtoehtoja ei enää ole – Suomessa vastaavaa ei ole nähty

Peliä kunnan etua vastaan ja virkarikoksista epäiltyjen edun puolesta on käyty niin kauan, että epäasiallisesta hallinnosta on tullut Kittilän uusi ”normaali”.

Kittilän kuntapäättäjillä on tiistaina 31. lokakuuta 2017 kunnanvaltuuston kokouksessa jäljellä enää kipeitä ratkaisuja.

Tilannetta ei helpota se, että asian valmistelu on ollut onnetonta ja osa keskeisistä päättäjistä on pelannut viivytyspeliä, jotta pidättämispäätöstä ei tarvitsisi tehdä.

Raskaisiin virkarikossyytteisiin asetetut Kittilän kuntapäättäjät ovat joutuneet selkä seinää vasten. Mutta niin ovat joutuneet myös esteettömät valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka joutuvat päättämään syytteeseen asetettujen pidättämisestä kunnan päätöksenteosta oikeudenkäynnin ajaksi.

 

Hätäkellot soivat Kittilälle 13. lokakuuta 2017, kun Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjät tiedottivat nostaneensa syytteet edellisen valtuustokauden 27 kuntapäättäjää vastaan muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Syytteeseen asetetuista 11 istuu tälläkin valtuustokaudella kunnanvaltuustossa ja viisi kunnanhallituksessa, jossa on kaikkiaan yhdeksän jäsentä. Lisäksi useita syytteeseen asetettuja toimii varavaltuutettuina ja päättäjinä muissa kunnan luottamustoimielimissä.

Heistä vain yksi on pyytänyt eroa luottamustehtävistä. Lähes kaikki muut ovat ilmoittaneet, että eivät aio vetäytyä edes tilapäisesti päätöksenteosta.

Pidättämistoimilta pääsee pakoon vain yksi keskeisistä kuntavaikuttajista: viime toukokuussa vs. kunnanjohtajaksi valittu biologian lehtori Timo Kurula (kesk).

Kurula jäi sairauslomalle lokakuun puolivälissä muutama vuorokausi syytteiden nostamisen jälkeen. Kunnanhallitus on myöntänyt Kurulalle vuosilomaa ja sen jälkeen virkavapaan loppuvuodeksi.

Kurula ei palaa johtamaan kuntaa sijaisuuskautensa aikana.

Kurula siis lomailee kunnanjohtajan täydellä palkalla, eikä pidättämispäätös koske häntä loman aikana. Kunnanhallituksen ratkaisu suojata Kurula pidättämistoimilta on mielenkiintoinen.

 

Kittilässä ollaan tiistaina tosipaikan edessä. Vastaavaa ei Suomessa ole nähty.

Vaihtoehtoja on periaatteessa kaksi: joko syytteeseen asetetut pidätetään päätöksenteosta tai ei.

Oikeasti vaihtoehtoja ei enää ole.

Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen ja Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää totesivat Suomen Kuvalehdessä 20. lokakuuta, että pidättämiskynnys on Kittilässä ylittynyt jo aikaa sitten, eikä kunnanvaltuustolla ole käytännössä enää edes tulkinnanvaraa.

Näin siksi, että syytteet ovat ankarat ja syytteeseen asetettuja on paljon. Kunnan päätöksentekoa ei voi enää hoitaa uskottavasti siten, että kyseiset henkilöt istuisivat mukana päätöksenteossa oikeudenkäynnin aikana.

”Jos syytteeseen asetettuja päättäjiä ei pidätetä tilapäisesti luottamustehtävistään, on mahdollista, että tätä virkavelvollisuuden laiminlyöntiä on arvioitava rikosoikeudellisesti”, Mäenpää ennakoi.

Kuntalain mukaan vaihtoehtoja ei enää ole. Jos esteettömät päättäjät laistavat virkavelvollisuutensa, he ottavat tietoisen riskin toimiessaan kunnan etua vastaan.

Kunnan etu on saanut väistyä Kittilässä liian usein.

Mutta kun Kittilästä on kyse, ratkaisumalleja on aina enemmän kuin se, mitä kuntalaki sanoo.

Voi olla, että koko asiaa ei päästä käsittelemään valtuustossa.

Valtuusto voi katsoa, ettei sillä ole ollut riittävästi aikaa perehtyä asiaan. Nimittäin kunnanhallitus kokoontuu päättämään esityksestään vasta tiistaina 31. lokakuuta klo 9. Valtuusto kokoontuu jo klo 14.

Tämä tarkoittaa, että valtuutetuilla on muutama tunti aikaa perehtyä hankalaan asiaan, josta he tekevät päätöksen virkavastuulla.

Mahdotonta ei ole sekään, että kunnanhallitus ei kykene antamaan esitystään valtuustolle.

Virkavastuulla kunnan laillisuusvalvonnasta vastaava kunnanhallitus ei oikeastaan voi tuoda sellaista esitystä, jonka mukaan kuntaa kohtaan törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä syytteeseen asetetut päättäjät voisivat jatkaa päätöksenteossa uskottavasti oikeudenkäynninkin ajan.

Kunnan etu on saanut väistyä Kittilässä lähes neljän viime vuoden ajan liian usein. Nyt se ei enää käy ilman, että joku puuttuu asiaan.

”Kunnan etu ja toisaalta kunnan luottamushenkilöiden sekä virkamiesten etu ovat kaksi eri asiaa. Tämä perusasia näyttää Kittilässä unohtuneen – tai sitten päättäjät sivuuttavat kunnan edun aivan tietoisesti”, emeritusprofessori Pekka Viljanen sanoo kunnanvaltuuston kokouksen aattona.

 

Etujen ristiriita on ilmiselvä.

”Jos kuntaa kohtaan on tehty rikos, ja jos kunnalle on aiheutettu vahinkoa, kunnan etu luonnollisesti on, että kunta vaatii rikokseen syyllistyneille rangaistusta ja vahinkoa aiheuttaneilta vahingonkorvausta, jos laki sen mahdollistaa”, Pekka Viljanen jatkaa.

Rikokseen syyllistyneiden ja vahinkoa aiheuttaneiden etu puolestaan vaatisi, että he välttyvät rangaistus- ja korvausvastuulta.

Viljanen muistuttaa, että Lapin käräjäoikeuden 13. lokakuuta antamasta tiedotteesta näkyy, että Kittilän kunta on merkitty asianomistajaksi, kun kunnanjohtaja Anna Mäkelän laittomasta irtisanomisesta on nostettu syytteet 27 kuntapäättäjää vastaan törkeistä virka-aseman väärinkäyttämisistä.

”Nähtäväksi jää, vaatiiko kunta tulevassa oikeudenkäynnissä rangaistusta ja vahingonkorvausta, niin kuin kunnan etu edellyttäisi”, hän pohtii.

Viljanen on virkarikosprofessorina Suomen Kuvalehden pyynnöstä seurannut Kittilän päätöksentekoa ja lukenut tuhansia sivuja kunnan päätöksentekoon liittyviä asiakirjoja toukokuusta 2014 lähtien

Viljanen, jos joku, tuntee Kittilän taudin koko kuvan.

”Kunnan päätöksenteko on saatu aivan sekaisin, vaikka kuntapäättäjien enemmistö vakuuttelee päätöksenteon hyvää yhteishenkeä”, professori sanoo.

Viljanen toivoo, että tiistain kunnanvaltuustossa esteettömillä päättäjillä olisi käytössään paras lainopillinen apu.

Nyt ei vain näytä siltä.

 

Kunnanhallituksen ja -valtuuston esteettömät puheenjohtajat kokoontuivat syytteiden nostamisen jälkeen kriisikokoukseen 14. lokakuuta arvioimaan valtuuston kokoon kutsumisen aikataulua.

Valtuuston toinen varapuheenjohtaja Inkeri Yritys ja kunnanhallituksen toinen varapuheenjohtaja Tuula Mertaniemi Oikeudenmukaisen Kittilän valtuustoryhmästä vaativat tuolloin Kuntaliiton lakiasiain johtajan Arto Sulosen kutsumista valtuuston kokoukseen.

Sulosen kutsumisesta ehdittiin tiedottaa medialle.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan Arto Sulonen ei ole saanut kutsua kokoukseen. Vastuu hänen kutsumisestaan on kunnanvaltuuston puheenjohtajalla Aki Nevalaisella (vas).

Kunnanvaltuuston esteettömät jäsenet joutuvat vakavan päätöksen eteen ilman kuntalainsäädännön asiantuntijan apua tapahtumapaikalla.

Valtuuston puheenjohtaja Nevalainen on pidättämispäätösasian kanssa täysin uuden tilanteen edessä, samoin vs. kunnanjohtajana ja vs. hallintojohtajana toimiva varatuomari Sanna Ylinampa, jonka kokemus kunnan keskushallinnon johtotehtävistä on käytännössä lähes olematonta.

Pidättämispäätöksen valmistelijana on toiminut kunnan taloushallinnosta vastaava controller Tuija Lång, jonka osaaminen keskittyy lähinnä talouskysymyksiin.

Harva laivanvarustaja lähettäisi näin kokemattoman miehistön vaikeimpaan ennakoitavissa olevaan myrskyyn, mutta Kittilässä ei ole enää vaihtoehtoja. Ne on pelattu viime vuosien aikana yksi toisensa jälkeen pois kunnan edun vastaisella päätöksenteolla.

Hyvän hallinnon käytännöt ovat saaneet väistyä.

Lähes neljän vuoden aikana kunnan hallinto ja päätöksenteko on ajettu täysin sekaisin.

Sen ovat tehneet pitkään KRP:n rikostutkinnassa olleet kuntapäättäjät, jotka eivät ole väistyneet päätöksenteosta, vaan ovat satunnaisilla jääväämisillään tehneet kunnan päätöksenteosta kummallisen pelin, jonka säännöt keksitään tilannekohtaisesti aina tarpeen mukaan.

Siksi niin monet päätökset näyttävät absurdeilta.

Hyvän hallinnon käytännöt ovat saaneet väistyä, vaikka viime aikoina kaikissa – hulluimmissakin – päätösesityksissä on toistettu ”hyvän hallinnon periaatteita”.

Kesästä 2016 lähtien osa keskushallinnon valmistelusta on ulkoistettu asianajotoimistoille, aivan erityisesti rovaniemeläiselle asianajajalle Jarmo Junturalle.

Kunnan ja Anna Mäkelän välinen sovintosopimus on karu esimerkki kunnan käymistä neuvotteluista, joissa kunnan etu sai väistyä rikosepäiltynä olevien edun tieltä. Asianajaja Juntura oli mukana sopimussekoilussa.

Yksi Suomen kunnallishallinnon hurjimmista hetkistä nähtiin Kittilässä viime keväänä, kun syyteharkinnassa raskaista petos- ja virkarikoksista oleva Timo Kurula valittiin vs. kunnanjohtajaksi peräti kaksikin kertaa puolentoista kuukauden sisällä.

Asianajaja Jarmo Juntura oli laatimassa ansiovertailua, jossa Kurula ”ansioituneimpana” ohitti kokeneen kuntajohtajan ja kuntien keskushallinnossa pitkään työskennelleet virkamiehet.

KRP vahvisti 13. lokakuuta Suomen Kuvalehdelle, että Timo Kurulan valintaprosessista on käynnistetty esitutkinta.

Tämä tarkoittaa, että Kurulaa keskeisesti tehtävään junaillut kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala (kesk) todennäköisesti pääsee jossakin vaiheessa kertoman Kurulan ”kiistattomista ansioista” poliisille.

Rajala johti kunnanhallitusta jo viime valtuustokaudella syksystä 2016 lähtien.

Vaikka viime valtuustokauden päättäjät valitsivat Kurulan, kyseisen valintapäätöksen laillisuusvalvontaa kieltäytyi käsittelemästä nykyinen kunnanhallitus.

 

Tiistaina 31. lokakuuta – samassa kokouksessa jossa pidättämispäätös on käsittelyssä – tehdään mahdollisesti muitakin merkittäviä päätöksiä.

Kunnanvaltuusto todennäköisesti valitsee vs. kunnanjohtajaksi Sanna Ylinampan tämän vuoden loppuun asti. Sellainen on kunnanhallituksen esitys.

Ylinampa tekee nopean uraloikan. Vielä kaksi kuukautta sitten hän työskenteli Kittilän kunnan sosiaalitoimessa vs. sosiaalityöntekijänä.

Kun hallintojohtaja Esa Mäkistä estettiin palaamasta kesken vuosiloman esittelemään niin sanottuja Eilavaara-asioita, josta käynnistynyt rikostutkinta on syyteharkinnassa, kunnanhallitus valitsi syyskuussa Mäkisen vuosilomasijaiseksi Ylinampan.

Asiat alkoivat sujua kunnanhallituksen enemmistön haluamalla tavalla. Jo valintaa seuraavassa kokouksessa Ylinampa esitteli Eilavaara-asiat asianajaja Jarmo Junturan selvitettäväksi.

Kunnanhallituksen jäsenten enemmistö päätti maksaa Eilavaaran pitkään viraston työntekijöiltäkin piilossa pysyneen kakkoslaskun. Ylinampa ei jättänyt esittelijänä eriävää mielipidettään päätökseen.

On mahdollista, että näemme pian asianajaja Junturan selvityksen Eilavaaran niin sanotusta ykköslaskusta, josta koko Eilavaara-vyyyhdin tutkinta sai alkunsa.

On myös mahdollista, että kakkoslaskun tapaan ykköslaskustakin yritetään tehdä kunnan maksettavaksi kuuluva lasku, vaikka laskun on ehtinyt maksaa Kittilän keskustan kunnallisjärjestö eikä siitä saa enää edes asianajajan perustelemanakaan kunnan laskua.

”Kuinka kauan kittiläläiset veronmaksajat sietävät nykymenoa?”

Professori Pekka Viljanen on puuttunut julkisuudessa Kittilän lakipalveluiden käyttöön. Niin hän tekee nytkin.

”Kittilän kunta on antanut lukuisia toimeksiantoja asianajotoimistoille erilaisten oikeudellisten kysymysten selvittämiseksi. Joistakin jo saaduista selvityksistä näkyy, että asianajaja on toiminut niin kuin asianajotoiminnassa on tapana – eli on tuotu esille vain toimeksiantajan näkemystä puoltavia seikkoja ja sivuutettu jokseenkin täydellisesti toiseen suuntaan puhuvat seikat”, Viljanen sanoo.

”Toimeksiantajaksi näyttää mielletyn lausunnon tai selvityksen pyytämisestä päättänyt kunnanhallituksen enemmistö – asiathan päätetään Kittilän kunnanhallituksessa nykyisin säännönmukaisesti äänin 7–2.”

Viljanen muistuttaa, että julkisessa hallinnossa, jota kuntakin hoitaa, kaivattaisiin mahdollisimman objektiivisia asiantuntijalausuntoja ja -selvityksiä.

”Eikä suinkaan tehtyjen virheellisten päätösten tai suunniteltujen toimien selittämistä asianmukaisiksi ’asianajollisilla’ perusteluilla”, hän hymähtää.

Viljanen hämmästelee Kittilän kunnan asukkaiden pitkämielisyyttä.

”Täytyy ihmetellä, kuinka kauan kittiläläiset veronmaksajat sietävät nykymenoa. Milloin näemme mielenosoittajajoukon kunnantalon pihalla vaatimassa syytteeseen asetettujen eroa, jos kunnanvaltuusto ei kykene suorittamaan pidättämispäätöstä.”

 

Jos syytteeseen asetetut kuntapäättäjät saisivat jatkaa päätöksenteossa, meno Kittilässä jatkuisi entisellään, eikä kunnan asianajo- ja lakimiespalkkioille olisi näkyvissä ylärajaa.

Kunnanhallituksen kokouksessa tiistaina 24. lokakuuta vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa esitti uusia toimeksiantoja lakitoimistoille. Nyt valmistellaan näyttävästi erilaisten korvausvaatimusprosessien käynnistämistä.

Niistä yksi koskee niin sanottua Levi Magic -asiaa, josta vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg teki joulukuussa 2016 tutkintapyynnön kunnan keskeisiä virkamiehiä vastaan.

Myöhemmin kävi ilmi, että tutkintapyynnön laatimiseen oli osallistunut lakimies Jari Korhonen, joka on Levin tunnetun sisarusparin Päivikki Palosaaren ja Jouni Palosaaren asiamies. Korhosen lakitoimisto – ainoana – on tilannut kunnasta kaikki kyseistä asiaa koskevat asiakirjat.

Lakimies Jari Korhosella on osansa myös Levin Vesihuoltoon liittyvässä kummallisessa tutkintapyynnössä.

 

Kunnan nykymeno näyttää yhä sellaiselta, että poliisi joutuu jatkossakin tutkimaan Kittilän kunnan päätöksenteon asiakirjoja.

KRP:llä on parhaillaan tutkinnassaan kunnan kahden viranhaltijan tutkintapyyntöjen pohjalta käynnistetyt esitutkinnat mahdollisista työsyrjinnästä, työturvallisuusrikoksesta sekä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Toinen kyseisistä viranhaltijoista on hallintojohtaja Esa Mäkinen, jonka epäasiallisesta syrjään siirtämisestä kunnanhallituksen sihteerin ja kunnanjohtajan sijaisen tehtävistä SK kertoi syksyllä 2015.

Professori Pekka Viljanen arvelee, että poliisi saattaa joutua tutkimaan myös kunnanhallituksen tänä syksynä Esa Mäkistä kohtaan käynnistämät toimet, kun esteellinen vs. kunnanjohtaja Timo Kurula ja kunnanhallituksen enemmistö estivät Mäkistä palaamasta töihin vuosilomaltaan.

Prosessi ei ehkä edennyt sääntökirjan mukaan.

Esa Mäkinen palaa töihin marraskuun ensimmäisenä päivänä, vain vuorokausi sen jälkeen, kun kunnanvaltuusto on todennäköisesti nimittänyt vs. kunnanjohtajaksi Sanna Ylinampan, vaikka hallintosäännön mukaan Mäkinen olisi kunnanjohtajan sijaisena ensisijaisessa asemassa.

Kysymys on yksinkertainen, ja vastauksen siihen ei pitäisi olla vaikea.

Moni muukin kuin Esa Mäkinen seuraa tiistaina Kittilän kunnanvaltuuston päätöksiä mielenkiinnolla.

Elleivät esteettömät kuntapäättäjät toimi kuntalain velvoitteiden mukaisesti, valtiovarainministeriö ryhtyy todennäköisesti Lex Kittilän mukaisiin toimiin asettaakseen selvityshenkilöt Kittilään.

Tähän kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) viittasi Yle Uutisten haastattelussa vieraillessaan Rovaniemellä maakuntatilaisuudessa 25. lokakuuta.

Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu sanoi asian tiukasti: Kittilän päättäjillä on lokakuun loppuun aikaa pidättää syytteessä olevat. Jos valtuusto ei kokouksessaan 31. lokakuuta saa asiassa aikaan pidättämispäätöstä, ”ministeriö ryhtyy tarpeellisiin toimiin”, Valli-Lintu vastasi Lapin Kansalle.

Kittilässä tiedostetaan kyllä, että kunnanvaltuuston vaihtoehdot ovat vähissä. Kysymys, josta esteettömät valtuutetut joutuvat päättämään, on tämä:

Kumpi ratkaisee, syytteeseen asetettujen päättäjien vai kunnan etu?

Vastauksen ei pitäisi olla vaikea, mutta Kittilässä se on ollut joulukuusta 2013 lähtien ylivoimainen vastattavaksi ääneen.

Ja juuri siksi kunta on tässä tilanteessa.

 

Kaikki syytteeseen asetetut Kittilän kuntapäättäjät ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.

Poliisi ryhtyi tutkimaan Kittilän kunnan päätöksentekoa, kun Suomen Kuvalehden lukija teki poliisille tutkintapyynnön Kittilän laki -jutun (SK 24/2014) perusteella kesäkuussa 2014.