Professori Olli Mäenpää Kittilä-syytteistä: ”Kunnanvaltuustolla ei ole enää tulkinnanvaraa”

Nyt olisi tilaisuus käyttää itsehallintoa oikein ja alkaa toimia lain mukaan, patistaa hallinto-oikeuden professori.
Kotimaa 20.10.2017 07:29
Kittilän kunnan vaakuna.
Kittilän kunnan vaakuna. © Petri Kaipiainen

Kittilän esteettömien kunnanvaltuutettujen ja varavaltuutettujen virkavelvollisuus on pidättää raskaat virkarikossyytteet saaneet valtuutetut luottamustehtävistään, sanovat rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen ja Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää.

Kittilän kunnanvirastolla käydään kovaa vääntöä siitä, tuleeko raskaisiin virka- ja työrikossyytteisiin asetetut kuntapäättäjät pidättää luottamustehtävistään tilapäisesti oikeudenkäynnin ajaksi.

Kunnanvaltuuston pitäisi saada asia pöydälleen lähiviikkoina.

Viljasen ja Mäenpään mukaan vääntö pidättämisvelvollisuudesta on jopa turha.

”Pidättämiskynnyksen raja on ylitetty jo selvästi”, Viljanen sanoo.

”Kunnanvaltuustolla ei ole enää tulkinnanvaraa”, Mäenpää vahvistaa.

Nyt puhutaan siis esteettömien päättäjien virkavelvollisuudesta.

Viljasen mukaan valtuuston tulee pidättää virastaan myös raskaat virka- ja työrikossyytteet saanut vt. kunnanjohtaja Timo Kurula (kesk), vaikka kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aki Nevalainen (vas) tiedottikin 17. lokakuuta Kurulan jääneen ensin sairauslomalle.

Sen jälkeen Kurula hakee vuosilomalle, jonka jälkeen hän jäisi virkavapaalle vuoden loppuun asti.

”Lomaa ei pitäisi tällaisessa tilanteessa myöntää, mutta voidaan lomallakin oleva viranhaltija pidättää tehtävästään niin, että pidättäminen alkaa loman päättyessä”, Viljanen sanoo.

 

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) vaati 13. lokakuuta syytteeseen asetettujen vetäytymistä päätöksenteosta.

Viesti oli selkeä: elleivät syytteeseen asetetut itse vetäydy tai ellei kunnanvaltuusto pidätä heitä luottamustoimistaan, valtiovarainministeriö ryhtyy soveltamaan Lex Kittilää. Laki antaa ministeriölle viime kädessä oikeuden pidättää syytteeseen asetetut päätöksenteosta.

Kesäkuussa 2017 alkaneella valtuustokaudella syytteeseen asetetuista 11 jatkaa yhä valtuutettuina, kunnanhallituksen yhdeksästä jäsenestä syytteeseen asetettiin viisi.

Professori Viljanen kertaa kuntalakia, jonka mukaan valtuuston on pidätettävä luottamushenkilö toimestaan, ”jos se on kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi välttämätöntä ottaen huomioon epäillyn rikoksen vakavuus, mahdollinen toistuvuus ja muut seikat”.

”Säännös on laadittu velvoittavaan muotoon. Sen rikkominen on valtuutettujen virkavelvollisuuden laiminlyöntiä, joka voi motiiveista riippuen olla jopa virka-aseman väärinkäyttämistä”, Viljanen korostaa.

Jos siis esteettömät valtuutetut ja varavaltuutetut eivät hoida velvollisuuttaan, he saattavat itse olla vaikeuksissa?

”Se on mahdollista”, Viljanen sanoo.

”Huolestuttava piirre on ilmiselvä uppiniskaisuus.”

Ennakkotapausta ei ole. Nyt testataan ensimmäisen kerran kuntalain Lex Kittilä -säännöksiä.

Myös professori Olli Mäenpää sanoo, että esteettömät valtuutetut eivät tässä tilanteessa voi enää väistää virkavelvollisuuttaan.

”Jos syytteeseen asetettuja päättäjiä ei pidätetä tilapäisesti luottamustehtävistään, on mahdollista, että tätä virkavelvollisuuden laiminlyöntinä on arvioitava rikosoikeudellisesti.”

Professori Viljanen on seurannut Suomen Kuvalehden pyynnöstä Kittilän päätöksentekoa tiiviisti toukokuusta 2014, mutta myös professori Mäenpää tuntee kunnan päätöksenteon käänteet.

”Huolestuttava piirre tässä tapauksessa on ilmiselvä uppiniskaisuus ja ajatus siitä, että laki ei kaikella ankaruudellaan koske Kittilän päätöksentekoa”, Mäenpää sanoo.

Hän toivoo, että kunnanvaltuusto osoittaisi viimein päätöksentekokykyä.

”Nyt olisi tilaisuus käyttää itsehallintoa oikein ja alkaa toimia lain mukaan. Vielä olisi mahdollisuus välttyä uusilta hankaluuksilta ja mahdollisilta sanktioilta.”

 

Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjät Sari Anttonen ja Katri Junnikkala-Heikkinen tiedottivat 13. lokakuuta 2017, että kaikkiaan 27 viime valtuustokauden päättäjää vastaan on nostettu syytteet raskaista virka- ja työrikoksista.

Syytteet nostettiin kunnanjohtaja Anna Mäkelän lainvastaista irtisanomista koskevasta laajasta asiakokonaisuudesta. Rikosnimikkeinä ovat törkeä virka-aseman väärinkäyttäminen, virka-aseman väärinkäyttäminen, työturvallisuusrikos ja työsyrjintä. Näin raskaat virkarikossyytteet 27 kuntapäättäjälle ovat Suomen ennätys.

Lisäksi Mäkelän erottamista valmistelleen tilapäisen valiokunnan sihteeri sai syytteen avunannosta törkeään virka-aseman väärinkäyttämiseen.

Kaikki syytteeseen asetetut ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.

Poliisi ryhtyi tutkimaan Kittilän kunnan päätöksentekoa, kun Suomen Kuvalehden lukija teki poliisille tutkintapyynnön Kittilän laki -jutun (SK 24/2014) perusteella kesäkuussa 2014.