Asiakirjat paljastavat: Kittilä halusi erosopimuksen, jolla olisi ostettu rangaistusvaatimukset pois

Kunnan neuvottelijat ovat aiemmin kiistäneet jyrkästi ajavansa rikosepäiltynä olevien päättäjien asiaa mitenkään.

Kittilän kunnanhallituksen esityslistalla tuli tänään julki otteita sovintosopimustoimikunnan valmisteluasiakirjoista. Aineisto paljastaa osia sopimusluonnoksista ja neuvottelijoiden kirjeenvaihdosta toukokuusta elokuuhun 2016.

Suomen Kuvalehti on poiminut otteista esimerkkejä. Ne ovat melkoista luettavaa ja kertovat erikoisesta pelistä kuntalaisten verovaroilla.

Kunnan puolesta sopimusta neuvotelleet keskeiset henkilöt ovat toukokuusta elokuuhun asti pyrkineet sopimukseen, jossa lainvastaisesti erotettu kunnanjohtaja Anna Mäkelä luopuisi rangaistusvaatimuksistaan ja vetäisi tutkintapyyntönsä pois.

Esimerkiksi toukokuussa 2016 on pyritty saamaan Mäkelän allekirjoitus sopimukseen, jossa osapuolten vaatimuksista toisiaan kohtaan todetaan näin:

”Tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen osapuolilla ei ole toisiaan kohtaan Mäkelän virkasuhteeseen, sen päättymiseen tai mihinkään siihen liittyvään asiaan, kuten esitutkinnassa oleviin asioihin liittyen toisiaan kohtaan muita kuin tästä sopimuksesta ilmeneviä vaatimuksia.”

”Mäkelä erityisesti ilmoittaa, että hänellä ei ole minkäänlaisia rangaistusvaatimuksia ketään kohtaan hänen virkasuhteeseensa, Oy Levi Ski Resort Ltd:n tai mihinkään muuhun näihin asioihin liittyvissä asioissa. Mäkelä omasta vakaasta tahdostaan pyytää, että esitutkinnat lopetetaan.”

Ilmeisesti Mäkelä ei tällaista suostunut allekirjoittamaan, koska sopimusluonnoksia laadittiin vielä useita.

Kirjeenvaihdon sisältö on karua.

Kesäkuussa sopimusluonnoksessa mainittiin edelleen rangaistusvaatimukset ja tutkintapyynnöt. Pian peliin puuttui sopimuksesta antamallaan lausunnolla Kuntaliitto, joka totesi, että sopimuksella ei voida vaikuttaa kolmansiin osapuoliin.

Toisin sanoen kunta sopijana ei voisi hoitaa sopimuksella keskusrikospoliisin tutkinnassa epäiltyinä olevien valtuutettujen asiaa.

Sopimustoimikunnan valmistelijana ja esittelijänä toimi 30. kesäkuuta asti kunnanjohtajan silloinen varahenkilö, elinkeinojohtaja Katariina Palola ja kunnan puolesta pääneuvottelijana on toiminut elokuussa solmittuun sopimukseen asti työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta.

Palolan ja Koskisen sähköpostikirjeenvaihto on karua luettavaa.

Se paljastaa, että laadittavalla sopimuksella on haluttu myös välttää irtisanomiseen osallistuneiden luottamushenkilöiden korvausvastuut kunnalle, jos he saisivat tuomiot Mäkelän tahallisesta lainvastaisesta irtisanomisesta.

”Huolehditaan päättynyt oikeudenkäynti toisella sopimuksella.”

Katariina Palola kirjoitti 29. kesäkuuta sähköpostin, jonka vastaanottajana oli muun muassa professori Seppo Koskinen. Palola osoitti kysymyksen Koskiselle:

”Keskustelimme eilen siitä, millainen riski on syntymässä sovintosopimukseen liittyvän takaisinmaksuvaatimuksen suhteen.”

”Täytyy huomioida, että ensi vuonna on kunnallisvaalit. En pidä ihmeenä, jos seuraava kunnanvaltuusto/kunnanhallitus tulisi vaatimaan nykyisiltä valtuutetuilta henkilökohtaisesti maksettavaksi sitä korvaussummaa, joka tällä hetkellä on ollut sovintoneuvotteluissa esillä. Tällainen tilanne saattaisi olla kyseessä, jos esim. kunnanjohtajan irtisanomispäätöksen tehneet valtuutetut tuomittaisiin rikoksista asiaan liittyen.”

Sitten Palola kertoo Koskiselle, että yksi toimikunnan jäsenistä oli tuonut edelliseen kokoukseen ”lausunnon”, jonka oli pyytänyt Kittilän päätöksentekoa Suomen Kuvalehdelle kommentoineelta rikos- ja prosessioikeuden professorilta Pekka Viljaselta.

Näin Palola kirjoittaa Viljasen sähköpostiviestistä: ”Viljanen on ottanut em. asian [korvausvastuu] esille dokumentin kolmanneksi viimeisessä kappaleessa.”

Ja Palola jatkaa: ”Nyt varmaankin olisi keskeistä selvittää, miten tämä riski vältetään?”

Ja näin professori Koskinen vastaa Palolalle vielä samana päivänä:

”Näinhän se on.”

”No nyt on pyydetty lausuntoa KT:ltä. [Mahdollisesti Koskinen viittaa Kuntaliittoon (KL), vaikka käyttää Kunnallisen työmarkkinalaitoksen eli Kuntatyönantajien lyhennettä KT.]”

”Varmaan on paikallaan, että erokorvaus erotetaan omaan kunnanjohtajasopimukseen ja huolehditaan päättynyt oikeudenkäynti toisella sopimuksella.”

Velvoite on toimia kunnan edun mukaisesti.

Tähän asti professori Seppo Koskinen on kiistänyt, että sopimusneuvotteluissa olisi pyritty ajamaan rikosepäiltynä olevien kuntapäättäjien asiaa mitenkään.

”Kunnan verovaroilla ei tietenkään voi ostaa tutkintapyyntöjä tai rangaistusvaatimuksia pois”, Koskinen vakuutti Suomen Kuvalehdelle 2. syyskuuta. ”Tähän asiaan ei käytetty verovaroja edes tunnin vertaa.”

Samoin Koskinen kiisti tällaisen kaupankäynnin, kun kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys (vas) tiedusteli asiaa kunnanvaltuuston kokouksessa 29. elokuuta.

Kokouksessa useat varavaltuutetut ottivat henkilökohtaisen vastuun päättäessään hyväksyä 135 000 euron suuruisen erosopimuksen. Se ei Koskisen mukaan ollut korvausta lainvastaisesta irtisanomisesta vaan jonkinlainen tulevaisuuteen tähtäävä johtaja- ja erosopimus.

Koskisen mukaan ”aluksi oli maininta sopimusluonnoksessa, joka viittasi tähän [lauseke rangaistuvaatimuksista], koska se on normaalia yksityissektorilla, jossa tavoitteena on puhdistaa pöytä”. Koskinen sälytti siis syyn sopimusluonnosta valmistelleelle asianajajalle Jarmo Junturalle.

Sopimusasian valmistelijana ja esittelijänä kesäkuun lopulle asti toiminut Katariina Palola totesi elokuussa Suomen Kuvalehdelle, ettei hän tiedä mitään asiasta, vaikka kesäkuisessa sopimusluonnoksessa selkeästi mainitaan sanat ”esitutkinta” ja ”rangaistusvaatimukset”.

Kuntalaki velvoittaa virkavastuulla esityksiä valmistelevat toimimaan kunnan edun mukaisesti. Samaa edellytetään luottamushenkilöiltä.

”Jos ei näe eikä ymmärrä, niin…”

Seppo Koskinen jatkoi viestissään 29. kesäkuuta Viljasen toimikunnan jäsenelle lähettämän sähköpostin ruodintaa.

” [– –] hän [Viljanen] on jääräpäinen yhden sortin juristi. Tässähän on kyse vahinkojen välttämisestä ja tilanteen normalisoimisesta eikä vahinkojen aiheuttamisesta. Mutta jos ei näe eikä ymmärrä, niin… Tämä sama näkökulma varmaan on monilla muillakin kuntapäättäjillä. Niin kauan Pekka on tuonut omia näkökulmiaan julkisuuteen. Eli ei tätä voi jättää noteeraamatta.”

Viljanen sanoo nyt Suomen Kuvalehdelle, että häneltä pyydetty ”lausunto” oli tavallinen sähköpostiviesti, jossa hän vastasi toimikunnan jäsenen puhelimitse esittämiin kysymyksiin.

Jäsen oli kääntynyt hänen puoleensa selvittääkseen toimikunnan virkavastuuta sopimusasiassa sekä sopimukseen liittyviä mahdollisia riskejä ja korvausvastuita.

Viljanen suositti, että toimikunta pyytäisi Kuntaliitolta lausunnon sopimuksesta. Niin tapahtuikin.

Elokuussa hyväksytty erosopimus on rauennut.

Vielä elokuussa valmistelijat kävivät kirjeenvaihtoa luonnoksesta, jossa nostetaan uudelleen esiin tutkintapyyntöjen peruuttaminen ja rangaistusvaatimuksista luopuminen kaikkia kohtaan.

Kunnanvaltuustoon tuolloin tuodussa sopimuksessa ei tällaista lue.

Hyväksyttäväksi tuotiin 29. elokuuta erosopimus, jolla ei ikään kuin ole mitään tekemistä Mäkelän lainvastaisen irtisanomisen kanssa.

Valtuutettujen enemmistö ei hyväksynyt sopimukseen edes lauseketta, jossa olisi turvattu kunnan etu tilanteessa, jossa irtisanomisasiassa rikosepäiltyinä olevat saisivat tuomiot.

Valtuusto hyväksyi sopimuksen äänin 10–8 ja yksi tyhjä.

Sopimuksen katsotaan nyt rauenneen. Sitä ei allekirjoitettu 45 vuorokauden kuluessa kunnanvaltuuston päätöksestä, koska siitä on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen.

Valmisteluaineisto on nyt tuotu julki ”oikeusturvan takia”.

Kittilän kunnanhallitus kokoontuu seuraavan kerran 7. joulukuuta. Esityslistalla on lainvastaisesti irtisanotun kunnanjohtaja Anna Mäkelän kanssa uudelleen solmittava sovintosopimus.

Kunnanhallitus toimii sopimusasiassa ”postikonttorina” eikä saa varsinaisesti käsitellä asiaa. Mäkelän erottamisasian ollessa rikostutkinnassa valtaenemmistö sen jäsenistä on esteellisiä.

Hallintojohtaja, kunnanjohtajan sijainen Esa Mäkinen on tuonut esityslistalle 19. joulukuuta pidettävän kunnanvaltuuston käsittelyä varten tietoa sopimuksen aiemmasta valmistelusta.

Näin siksi, että asiasta joutuvat päättämään esteettömät valtuutetut ja varavaltuutetut. He kantavat virkavastuun lähes 141 000 euron suuruisesta erokorvauksesta Mäkelälle.

Mäkisen mukaan valtuutettujen ja varavaltuutettujen oikeusturvan kannalta on välttämätöntä tuoda julki esiin tullutta valmisteluaineistoa.

Joulukuun valtuustoon tuotava sopimus on sisällöltään samanlainen kuin elokuussa hyväksytty.

Toimikunta ei enää ollut yksimielinen.

Sopimusta neuvotellut viisijäseninen toimikunta ei marraskuussa kuitenkaan enää ollut läheskään yksimielisesti sopimuksen takana. Toimikunta joutui äänestämään valmisteluasiakirjojen tultua jäsenten tietoon.

Sopimuksen valtuustoon viemisen puolesta äänesti kaksi jäsentä, joista toinen oli toimikunnan uusi  puheenjohtaja Pirkko Jauhojärvi (kesk), jäsenistä kaksi vastusti ja yksi äänesti tyhjää.

Puheenjohtaja ratkaisi omalla äänellään, että sopimus tuodaan näin erikoisen valmistelun jälkeen valtuuston päätettäväksi.