Kuusinkijoen palauttaminen luonnontilaan vapautti vaelluskaloille satoja kilometrejä kutualueita. © Oliver Borchert / Mauritius Images / LK

Analyysi: Kaksi merkittävää jokea vapautetaan voimaloista – Kala­kantojen elvytys etenee, mutta kohta kiistellään rahasta

Kuusinkijoki Kuusamossa ja Pöyrynkosken alueet Siikajoella avataan vaelluskaloille. Valtio ja yksityiset tahot ostivat energiayhtiön ulos, ja voimalaitos puretaan. Silti työtä riittää vielä vuosikymmeniksi.

luonto
Teksti
Mikko Niemelä
4 MIN

Vaelluskalojen kannalta on kuultu myönteisiä uutisia viime aikoina. Valtio, paikalliset yhdistykset, Euroopan unioni ja useat yksityiset tahot sekä luonnonsuojelujärjestöt ovat vapauttamassa kaksi merkittävää vaelluskalayhteyttä Kuusamon Kuusinkijoella ja Pohjanmaalla virtaavassa Siikajoessa.

Molemmissa hankkeissa vesivoimalaitos ja sen alue on ostettu Koskienergia Oy:ltä, jonka omistavat ESE Energia, Äänekosken Energia ja Kuoreveden Sähkö.

Siikajoella kolmen miljoonan euron rahoituksesta puolet kerätään paikallisilta tahoilta Siikajoki vapaaksi -yhdistyksen kautta. Valtio maksaa enintään 1,5 miljoonaa euroa.

Kuusinkijoki kuntoon -yhdistyksen keräykseen saatiin rahaa myös yksityisiltä ja yhdistyksiltä reilut kaksi miljoonaa euroa. EU ja valtio rahoittavat hanketta reilulla kolmella miljoonaa eurolla.

Miljoonahankkeilla yhteiskunnan sähköntuotannon kannalta merkityksettömät voimalaitokset puretaan ja esimerkiksi Siikajoella patorakennetta poistetaan peräti 270 metriä.

Siikajoella padon purkamisen jälkeen kalat pääsevät kulkemaan vapaasti ja lisääntymään 750 kilometrin matkalla joen pää- ja sivu-uomissa. Nyt vastaava matka on ollut vain 17 kilometriä.

Kuusinkijoki-hankkeen yhteydessä avattiin myös 70 vuotta kuivana ollut Piilijoki. Sen pitäisi olla tutkijoiden mukaan oivallinen kutupaikka taimenelle.

Vaelluskalojen eteen on tehty kuluneen kymmenen vuoden aikana yhä enemmän ja poliitikot ovat antaneet valtion kassasta rahoitusta voimalaitosten purkuun miljoonia euroja.

Pienet voimalaitokset ovat kuitenkin yksityistä omaisuutta ja ne ovat tuottaneet pienillä kustannuksilla omistajilleen tasaisesti rahaa. Siksi voimalaitosten lunastus maksaa yleensä miljoonia euroja ja valtio on vaatinut rahoitusta myös muilta osapuolilta.

Poliittisesti tilanne on edelleen herkkä, sillä oikeusministeriössä ollaan uudistamassa vesilakia. Petteri Orpon (kok) hallitusohjelman mukaan nykyaikaiset kalatalousvelvoitteet toteutetaan myös pienillä padoilla.

Hallitus aikoo uudistaa vesilakia siten, että vanhojen vesilupien päivityksen lisäksi niin sanotuille nollavelvoitelaitoksille voidaan asettaa kalatalousvelvoitteita.

Nollavelvoitelaitos tarkoittaa sitä, ettei voimalaitoksella ole ollut mitään kalatalousvelvoitetta. Tällaisia laitoksia on Suomessa jopa satoja. Tarkkoja tietoja ei ole edes viranomaisilla.

Vesilain uudistaminen on kiistalle altis hanke, jota on yritetty saada maaliin eri hallituskausina jo vuodesta 2018 alkaen.

Vuonna 2023 järjestetyllä lausuntokierroksella tuli ilmi voimalaitosten omistajien voimakas näkemys. Esimerkiksi Pienvesivoimayhdistys ry ja valtio-omisteinen Kemijoki Oy pitivät jälkikäteen asetettavia velvoitteita perustuslain vastaisina.

Muun muassa Pienvesivoimayhdistys ry on vaatinut, että uuden vesilain pitäisi lähteä siitä, että viranomaisen vastuulla on toteuttaa velvoite tai rahoittaa velvoitteen toteuttaminen. Haitatkin pitäisi korvata luvan haltijalle, eli voimalaitoksen omistajalle.

Seitsemisen vuotta valmistelussa ollut vesilain uudistus pitäisi tulla eduskuntaan vuoden 2025 aikana. Ennen tätä viranomaiset käyvät vielä uudelleen lausuntopalautetta läpi. Myös vaikutusarviointia aiotaan ministeriön mukaan ”syventää”.

On myös selvää, että taustalla lainvalmistelijoita ohjataan poliittisesti. Lainvalmisteluvastuu kuuluu oikeusministeri Leena Merelle (ps), joka ei ole juurikaan tuonut julkisuudessa esille näkemyksiään uudesta vesilaista.

Jos lakihanke etenee, kuten voimalaitosten omistajat haluavat, siirtyy laskun maksu lähes täysin veronmaksajien harteille.

Lain uudistamisen perusidea on kuitenkin saada maksajiksi lähtökohtaisesti ne, jotka ovat veden virtaaman tukkineet ja tappaneet alkuperäiset kalakannat.

Vanhat voimalaitosluvat voivat olla yli sadan vuoden takaisia, eivätkä ne huomioi kalakantoja nykyisessä maailmantilanteessa millään tavoin.

Poliitikkojen täytyykin puntaroida tarkasti uuden vesilain yhteiskunnallista ja luontopoliittista merkitystä.

Valittu poliittinen linja vaelluskalaesteiden purkamiselle ja vesilain uudistamiselle on saanut kannatusta kaikissa puolueissa, koska vesistöjen hyvä tila kiinnostaa myös äänestäjiä.

Joet ja niiden kalat nähdään paikallisesti yhä enemmän luonnon monimuotoisuutena ja myös luontomatkailun mahdollistajana.

Jokien avaaminen ei kuitenkaan yksin pelasta uhanalaisia vaelluskalakantoja. Purkutöiden jälkeen täytyy keskittyä veden laadun parantamiseen eli ekologisen ja kemiallisen tilan kohentamiseen.

Esimerkiksi Kuusinkijoen veden laatu on hyvä tai jopa erinomainen. Vesistöön on valunut historian saatossa suhteellisen vähän maatalouden ja teollisuuden päästöjä.

Siikajoen vesistöalueen tila sen sijaan on pääosin tyydyttävällä tasolla. Vesistöä on rasittanut niin metsä- kuin maatalouskin.

Esimerkiksi taimen ei viihdy humuspitoisessa vedessä, jossa voi olla myös happivajausta.

EU:n tavoitteena on kohentaa Euroopan maiden vesistöjen tila hyvälle tasolle vuoteen 2027 mennessä. Vielä on paljon tehtävää ja useissa vesistöissä tavoitteisiin tuskin päästään parin vuoden sisällä. Työtä Siikajoella ja monella muullakin joella täytyy jatkaa pitkäjänteisesti.

Seuranta- ja ennallistamistyötä tehdään jo Luonnonvarakeskuksessa ja esimerkiksi alueellisissa kalatalouskeskuksissa. Rahoitusta pitäisi kuitenkin saada vuosikymmeneksi lisää ja teollisuuden täytyy osallistua avokätisesti talkoisiin jatkossakin, jos suomalaiset virtavedet halutaan oikeasti elvyttää edes lähelle luonnontilaa.

Laajempaa hyötyä olisi todennäköisesti siitäkin, että suomalaisissa korkeakouluissa opetettaisiin systemaattisesti virtavesien kunnostusta esimerkiksi biologien ja ympäristöinsinöörien koulutuksen yhteydessä.

Lisää aiheesta:

Korjaus 18.8.2025 klo 13.37: Siikajoki vapaaksi -yhdistyksen rahankeruu on yhä käynnissä, minkä vuoksi aikamuotoa muutettu asiaa käsittelevässä jutun kolmannessa kappaleessa.

Ilmoita asiavirheestä