Paljon tviittejä, vähän diilejä – Donald Trump on osoittautunut surkeaksi neuvottelijaksi ja johtajaksi

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Donald Trumpilla oli vaalikampanjassaan selkeä sanoma. Hän kehui olevansa taitava neuvottelija, joka pystyy tekemään sopimuksia amerikkalaisten hyväksi.

Trump levittää edelleen samaa viestiä sekä Twitterissä että puhetilaisuuksissaan. Hän väittää säätäneensä ensimmäisen puolivuotiskautensa aikana enemmän lakeja kuin yksikään presidentti aikaisemmin.

Tapansa mukaan Trump puhuu vahvasti muunneltua totuutta. The New York Timesin laskujen mukaan hän jää lakien säätämisessä jopa alle presidenttien keskiarvon.

Trump allekirjoitti ensimmäisen puolivuotiskautensa aikana 42 lakia, kun presidentti Jimmy Carterin saldo nousi 70:een ja Bill Clintonin 50:een.

Barack Obama hyväksyi kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 39 lakia. Hänen aikansa kului vuonna 2008 puhjenneen finanssikriisin taltuttamiseen valtavalla 800 miljardin dollarin elvytyspaketilla.

Yhdysvaltojen presidentit nauttivat kautensa alussa yleensä vahvaa kannatusta, jonka turvin he pystyvät ajamaan läpi tärkeimpiä hankkeitaan. Tämä ei päde Trumpiin.

Valtaosa Trumpin hyväksymistä laeista on pikku muutoksia, jotka kongressi on hyväksynyt ilman sen suurempaa taistelua.

Lisäksi hän on purkanut Obaman kauden sääntelyä ja irrottanut Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimuksesta. Kuutta muslimimaata koskeva maahantulokielto saatiin lopulta läpi vesitettynä versiona.

 

Suurista puheistaan huolimatta Trump on osoittautunut surkeaksi diilien tekijäksi.

Politiikka on huomattavasti monimutkaisempaa kuin hän oletti. 435 kongressiedustajaa ja sata senaattoria tekevät päätöksensä eri pohjalta kuin liikemiehet, joiden kanssa hän on tottunut neuvottelemaan.

Trumpin suuri veroreformi on alkutekijöissään. Tuhannen miljardin dollarin infrastruktuurihankkeet ja miljoonat uudet työpaikat ovat jääneet toistaiseksi pelkäksi puheeksi.

Meksikon rajalle pystytettävä muuri on vasta suunnitteluasteella. Kongressin demokraatit ja myös monet republikaanit vastustavat valtion rahoitusta yli kymmenen miljardin dollarin hankkeelle.

Trump on sanonut perivänsä rahat Meksikolta, mutta Meksiko ei aio maksaa senttiäkään.

Yhdysvallat on yhä mukana Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksessa Naftassa, vaikka Trump lupasi romuttaa sen ensi töikseen, ellei sopimusta muuteta. Neuvottelut Meksikon ja Kanadan kanssa on tarkoitus aloittaa elokuussa, eikä niistä odoteta helppoja.

Obamacaren suosio on kasvanut selvästi.

Obamacare, presidentti Obaman johdolla toteutettu terveydenhuollon uudistus, on ollut republikaanien hampaissa jo seitsemän vuotta. Sitä on yritetty kumota tai muuttaa yli 50 kertaa.

Vaalikampanjassaan Trump lupasi luoda tilalle paremman ja halvemman järjestelmän.

Valmista ei ole syntynyt. Kongressin edustajainhuone hyväksyi moneen kertaan korjatun lakipaketin niukasti kesäkuussa, mutta se kaatui heinäkuussa senaatissa, vaikka republikaaneilla on sielläkin enemmistö.

Senaatti hyväksyi tiistaina 25. heinäkuuta lopulta lakiesityksen, jonka pohjalta voidaan nyt aloittaa uusi keskustelu terveydenhoitolaista. Lopputulos on kuitenkin hämärän peitossa. Demokraatit ja osa republikaaneista eivät hyväksy tähän mennessä tarjottuja muutosehdotuksia.

Republikaanit haluaisivat purkaa Obamacaren leikatakseen kustannuksia, jotta veroja voitaisiin alentaa. Heidän mallissaan 22 miljoonaa amerikkalaista menettäisi sairausvakuutuksen.

Republikaanit ovat tarjonneet tilalle kevennettyä sairausvakuutusta, joka ei korvaisi kaikkien pitkäaikaissairauksien hoitoa. Uudistus katkaisisi lukemattomien kroonisesti sairaiden hoidon ja pakottaisi tuhannet vanhusten palvelutalot sulkemaan ovensa. Leikkaukset iskisivät siten myös Trumpin peruskannattajiin.

Republikaanien harmiksi Obamacaren suosio on kasvanut selvästi alkuvaikeuksien jälkeen.

Trump haluaa aloittaa nyt uuden järjestelmän rakentamisen puhtaalta pöydältä. Hän maanittelee demokraatteja mukaan hankkeeseen. Se lienee turha toive, vaikka myös demokraatit myöntävät, että järjestelmää on syytä korjata. Heidän lähtökohtansa on kuitenkin se, että kaikki amerikkalaiset pystyvät hankimaan itselleen vakuutuksen.

 

Trump vaatii kongressilta nopeita päätöksiä, mutta itse hän keskittyy tviittailuun ja suuri osa hallinnon avainviroista on yhä täyttämättä.

Trump on sanasodassa median ja tiedustelupalvelujen kanssa. Hän hyökkäilee oikeuslaitosta, demokraatteja ja maltillisia republikaaneja vastaan.

Presidentin uskottavuutta horjuttaa myös Valkoisen talon ja Venäjän välisiä yhteyksiä koskeva tutkinta, joka tuottaa uusia paljastuksia lähes päivittäin.

Oikeusministeriö asetti toukokuussa tutkimusten johtoon liittovaltion poliisin FBI:n entisen johtajan Robert Muellerin sen jälkeen kun Trump oli erottanut FBI:n johtajan James Comeyn ja oikeusministeri Jeff Sessions oli jäävännyt itsensä tutkimuksista omien Venäjä-yhteyksiensä takia.

Sessionsin päätös näyttää vaivaavan Trumpia. Hän oli ilmeisesti toivonut, että tämä olisi pitänyt lojaalisti hänen puoliaan ja haudannut koko tutkinnan.

Trump hyökkäsi 19. heinäkuuta voimakkaasti Sessionsia vastaan. Hän sanoi The New York Times -lehden haastattelussa katuvansa tämän nimitystä.

”Jeff Sessions ottaa työn vastaan, aloittaa työt ja jäävää sitten itsensä, mikä suoraan sanoen on epäreilua presidentille.”

Audio: The New York Times haastatteli presidentti Donald Trumpia 19. heinäkuuta 2017. Lähde: The New York Times.

 

Washingtonissa odotetaan, että  Sessions saa potkut tai eroaa minä päivänä hyvänsä, sillä Trump on jatkanut hyökkäyksiään.

Trump väitti Twitterissä, että Ukraina olisi yrittänyt sabotoida hänen vaalikampanjaansa ja ihmetteli, miksi Sessions ei ole aloittanut siitä tutkintaa.

Ukrainian efforts to sabotage Trump campaign – ”quietly working to boost Clinton.” So where is the investigation A.G. @seanhannity

— Donald J. Trump (@realDonaldTrump) 25. heinäkuuta 2017

Jos yllä oleva tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.

Samalla Trump arvosteli häntä myös lepsusta suhtautumisesta ”Hillary Clintonin rikoksiin” ja ”tietovuotajiin”.

Attorney General Jeff Sessions has taken a VERY weak position on Hillary Clinton crimes (where are E-mails & DNC server) & Intel leakers!

— Donald J. Trump (@realDonaldTrump) 25. heinäkuuta 2017

Jos yllä oleva tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.

Trumpin hyökkäily omaa ministeriään vastaan ärsyttää republikaaneja. Vaikutusvaltainen senaattori Lindsey Graham tuomitsi  presidentin tviittailun ”erittäin sopimattomaksi”.

Myös ulkoministeri Rex Tillersonin kerrotaan olevan turhautunut. CNN:n mukaan olisi kertonut lähipiirilleen harkinneensa eroa, mutta päättäneensä kuitenkin jatkaa ainakin vuoden loppuun.

Yhdysvalloissa on hämmästelty myös Trumpin puhetta, jonka hän piti Länsi-Virginiassa partiolaisten kansallisella leirillä. Presidentin esiintyminen partioleirillä on vuosikymmeniä vanha perinne.

Aikaisemmat presidentit ovat vältelleet tilaisuuksissa päivänpolitiikkaa, mutta Trump mellasti tavalliseen tapaansa, kehui itseään ja haukkui demokraatteja sekä amerikkalaista valtamediaa.

Video: Trump puhui partiolaisille 24. heinäkuuta 2017. Lähde: CNN/YouTube.

 

Trumpin harmiksi Robert Mueller on laajentanut Venäjä-tutkinnan koskemaan myös presidentin liiketoimia.

Tutkijoita kiinnostavat muun muassa Deutsche Bankin Trumpin yrityksille järjestämät satojen miljoonien dollareiden lainat sekä hänen entisen kampanjapäällikkönsä Paul Manafortin bisnekset Venäjällä.

Samaan aikaan Trumpin vävy ja neuvonantaja Jared Kushner joutui senaatin tiedustelukomitean kuultavaksi.

Video: Jared Kushnerin lausunto Venäjä-yhteyksistä 24. heinäkuuta 2017. Lähde ABC News / YouTube.

 

Washingtonissa liikkuvien huhujen mukaan Trump harkitsisi Muellerin erottamista, mikä ajaisi hänet avoimeen konfliktiin kongressin kanssa.

Trumpin kerrotaan myös pyytäneen lakimiehiään selvittämään, pystyykö presidentti armahtamaan perheenjäseniään ja mahdollisesti myös itsensä, jos Venäjä-tutkinnassa ilmenee laittomuuksia.

 

Suhteita Venäjään Trump ryhtyi luomaan määrätietoisesti vuonna 2013, kun hän järjesti Miss Universum -kilpailut Moskovassa yhdessä venäläis-azerbaidžanilaisen oligarkin Aras Agalarovin kanssa.

Miesten kerrotaan suunnitelleen Moskovaan myös Trump-hotellia, mutta hankkeesta ei tullut lopulta mitään.

Yhteys Agalaroviin ja hänen poikaansa Emin Agalaroviin, Venäjällä suosittuun viihdelaulajaan, on kuitenkin säilynyt. Eminin brittiläinen manageri Rob Goldstone otti viime kesänä presidentinvaalikampanjan aikana sähköpostitse yhteyttä Trumpin poikaan ja ehdotti tapaamista ”Venäjän hallituksen asianajajan” Natalia Veselnitskajan kanssa.

Goldstone antoi ymmärtää, että Venäjän korkeimman oikeuden pääsyyttäjä Juri Tšaika oli tarjonnut Agalarovin ja Veselnitskajan kautta raskauttavaa materiaalia demokraattien presidenttiehdokkaasta Hillary Clintonista.

Veselnitskaja on työskennellyt aikaisemmin Venäjän turvallisuuspalvelussa FSB:ssä. Amerikkalaiset tiedusteluasiantuntijat epäilevät, että kyseessä oli koepallo, jolla FSB testasi Trumpin kampanjatiimin valmiutta salaiseen yhteistyöhön.

Donald Trump Jr. tarttui syöttiin ja kutsui Veselnitskajan Trump Toweriin New Yorkiin. Tapaamiseen osallistuivat myös Paul Manafort, Jared Kushner ja venäläis-amerikkalainen lobbari Rinat Ahmetšin. Myös hänellä väitetään olevan yhteyksiä FSB:hen.

Valkoisen talon mukaan presidentti sai tietää tapaamisesta vasta sen jälkeen kun asia oli vuodettu julkisuuteen. Väite ei kuulosta uskottavalta, sillä Trump lupaili heti Goldstonen kanssa käydyn sähköpostiviestittelyn jälkeen kampanjatilaisuudessaan uusia paljastuksia Clintonista.

Trump keskittyi vain Putiniin.

Viranomaiset pohtivat parhaillaan, syyllistyivätkö Trump nuorempi ja Kushner rikokseen hakiessaan vieraalta valtiolta tukea vaalikampanjaan.

Myös Trumpin henkilökohtainen suhde presidentti Vladimir Putiniin askarruttaa amerikkalaisia.

Politiikantutkija Ian Bremmer paljasti 18. heinäkuuta, että Trump ja Putin kävivät heinäkuun alussa rikkaiden teollisuusmaiden G20-ryhmän kokouksessa virallisten neuvottelujen jälkeen epävirallisen keskustelun, josta ei ole aiemmin kerrottu julkisuuteen.

Bremmer kertoo kuulleensa kahdelta silminnäkijältä, että Trump siirtyi liittokansleri Angela Merkelin emännöimillä illallisilla Putinin viereen. Hänen kerrotaan keskittyneen vain Putiniin, vaikka paikalla oli useita Yhdysvaltain liittolaismaiden johtajia.

Bremmerin mukaan Putin on G20-maiden johtajista Trumpille läheisin, vaikka Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet ovat erittäin kireät.

Presidenttien epävirallista tapaamista ei pidetä sinänsä virheenä. Yhdysvaltojen turvallisuuspalvelut ovat huolissaan siitä, että Trump ei ottanut mukaan omaa tulkkiaan ja avustajiaan.

Noin tunnin kestäneessä keskustelussa oli läsnä vain Putinin virallinen tulkki, joten Yhdysvaltojen viranomaisilla ei ole tarkkoja tietoja puheiden sisällöstä.

 

Venäjä saattaa lopulta koitua Trumpin kohtaloksi. Hänen hallintonsa elää republikaanien tuen varassa, mutta tuki uhkaa loppua, jos skandaalit jatkuvat eivätkä puolueelle tärkeät uudistukset etene.

The Washington Postin ja ABC Newsin mielipidekyselyn mukaan Trump on puoli vuotta kestäneen presidenttikauden jälkeen epäsuositumpi kuin yksikään edeltäjistään. Vain 36 prosenttia amerikkalaisista suhtautuu hänen myönteisesti.

Trump tarvitsisi nopeasti näyttävän poliittisen voiton. Sen pitäisi olla mahdollista, sillä republikaanit hallitsevat sekä kongressin edustajainhuonetta että senaattia.

Puolueen rivit ovat kuitenkin sekaisin.

Republikaaneja perinteisesti tukenut taloussanomalehti The Wall Street Journal luonnehtii Trumpin alkukautta ”yhdeksi Yhdysvaltain lähihistorian suurimmista poliittisista epäonnistumisista”. Ensi vuonna järjestettävistä kongressin välivaaleista uhkaa tulla fiasko, jos päätöksiä ei synny ja lupaukset jäävät toteutumatta.

Hallinnon sekasorto hermostuttaa kongressiedustajia.

Republikaanien valtavirtaa edustava Valkoisen talon kansliapäällikkö Reince Priebus on ajettu sivuraiteelle päätöksenteosta. Presidentin tiedottaja Sean Spicer irtisanoutui 21. heinäkuuta. Myös Valkoisen talon lakimiestiimiä on järjestelty uudelleen.

Republikaanit eivät edelleenkään arvostele presidenttiään julkisesti. Texasilainen kongressiedustaja Bill Flores tuli kuitenkin sanoneeksi 12. heinäkuuta, että Trumpin pitäisi siirtää lapsensa sivuun Valkoisesta talosta.

Kongressin republikaanit näpäyttivät Trumpia hyväksymällä yhdessä demokraattien kanssa nipun uusia Venäjän vastaisia pakotteita 25. heinäkuuta.

Hanke on vastoin Trumpin toiveita, sillä hän on tähdännyt pakotteiden poistamiseen. Näillä näkymin presidentti taipuu ja hyväksyy lain.

Trumpin äänestäjät luottavat yhä presidenttiin.

Trump nojautuu yhä enemmän ruohonjuuritason kannattajiinsa, jotka luottavat edelleen presidenttiin.

Wisconsinissa asuvat eläkeläiset Eva ja Herbert Sorock ovat tukeneet häntä vaalikampanjan alusta asti. Heidän mielestään Trump on joutunut syyttä suotta poliittisen eliitin ja median ajojahdin kohteeksi.

”Trumpin kannatus on yhä vahvaa”, Eva Sorock toteaa sähköpostissaan Suomen Kuvalehdelle. ”Heikosta kannatuksesta kertovat nyt samat mielipidemittaajat, jotka ennustivat hänelle vaalitappiota.”

Sorock toimi vuosia republikaanipuolueen sisällä vaikuttaneessa äärikonservatiivisessa teekutsuliikkeessä. Nyt teekutsuliike on kuollut ja toiveet on asetettu Trumpiin. Sorockin mielestä hänellä on alkuvaikeuksista huolimatta hyvät edellytykset uudistaa Yhdysvaltain taloutta, puolustusta ja koulutusjärjestelmää.

”Demokraateilla ei ole mitään muuta sanottavaa kuin että me vihaamme Trumpia”, Sorock kirjoittaa.

”Me konservatiivit olemme huolissamme myös liberaaleista republikaaneista, jotka etsivät keinoja Trumpin horjuttamiseksi. He saattavat saada viestinsä läpi seuraavissa vaaleissa.”

Yhä useammat uskovat, että Trump pannaan viralta kesken kauden. Hänen mandaattinsa oli alun alkaenkin heikko. Vaalit ratkaistiin kolmessa osavaltiossa noin 70 000 äänen enemmistöllä, mutta valtakunnallisesti Clinton sai kolme miljoonaa ääntä enemmän kuin Trump.

Todennäköisesti Trumpia lohduttaa se, että Hillary Clinton on nykyisin vielä häntäkin epäsuositumpi.