Trump yhä ahtaammalla: Venäjän sekaantumista Yhdysvaltain vaaleihin vaikea enää vähätellä
Donald Trumpin lähipiirin osallisuutta tutkitaan edelleen.
Yli puoli vuotta presidentti Donald Trump on kierrellyt ja kaarrellut väitettä, että Venäjä olisi sekaantunut Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin.
Nyt Trump on The New York Times -lehden mukaan hiljaisesti antanut ymmärtää, että pitää Venäjän osallisuutta mahdollisena. Suoraan hän ei ole sitä sanonut.
Tähän asti Trump ei ole suostunut myöntämään, että Venäjä olisi aiheuttanut demokraatteihin kohdistuneen sähköpostihakkerointiskandaalin ja näin estänyt Hillary Clintonin valinnan. Trump on sanonut väitettä jopa demokraattien keksimäksi huijaukseksi.
Trumpin myöntyminen näkyy tviiteissä, joissa hän syyttää presidentti Barack Obamaa toimettomuudesta Venäjän vaikuttamisyritysten suhteen.
Trump moitti Obamaa sen jälkeen, kun Washington Post käsitteli 23. kesäkuuta laajassa artikkelissa Obaman toimintaa syksyllä 2016. Obama reagoi Venäjän toimiin hyvin varovaisesti, koska halusi välttää vaalijärjestelmän hakkerointia.
Kesäkuun alussa julkisuuteen vuotaneet NSA:n salaiset dokumentit antavat tukea sille, että Obaman pelko oli aiheellinen.
Tavoitteena olisi ollut jopa 21 osavaltion vaalijärjestelmien hakkerointi.
Just out: The Obama Administration knew far in advance of November 8th about election meddling by Russia. Did nothing about it. WHY?
— Donald J. Trump (@realDonaldTrump) 24. kesäkuuta 2017
Kesällä 2016 alkanut tapahtumaketju on viime kuukausina kiertynyt yhä lähemmäksi Trumpia. Hän on joutunut jopa keskelle henkilökohtaista rikostutkintaa.
Joulukuussa keskustiedustelupalvelu CIA ja Yhdysvaltain liittovaltion keskusrikospoliisi FBI totesivat yhdessä, että Venäjä on yrittänyt vaikuttaa presidentinvaalien tulokseen Trumpin eduksi. Venäjä itse on kieltänyt hakkeroinnit eikä todellista näyttöä ole.
Tämän jälkeen katse on keskittynyt Venäjä-tukinnassa Trumpin ja hänen lähimpien virkamiestensä Venäjä-kytköksiin vaalikampanjan aikana.
Trumpin osalta kohtalokkainta on ollut FBI-johtaja James Comeyn yhtäkkinen erottaminen toukokuussa ja siihen johtaneet tapahtumat. Comey on väittänyt, että Trump olisi pyytänyt häntä lopettamaan presidentin turvallisuusneuvonantajan Michael Flynnin Venäjä-kytkösten tutkimisen.
Myöhemmin toukokuussa Comey oli senaatin tiedustelukomitean kuultavana asiasta.
Comeyn tapauksesta johtuen Trump on joutunut henkilökohtaisen rikostutkinnan kohteeksi. Parhaillaan erityistutkija Robert Mueller johtaa tutkintaa, jossa tutkitaan Venäjän vaalisekaantumisen lisäksi sitä, onko Trump aiheuttanut haittaa oikeudelle, sekä etsitään näyttöä hänen lähipiirissään tapahtuneista talousrikoksista.
Senaatin tiedustelukomitea on pyytänyt nähtäväksi kaikki presidentti Trumpin vaalikampanjaan liittyvät Venäjä-aiheiset dokumentit kampanjan aloituksesta, kesäkuusta 2015, lähtien.
FBI aloitti viime kesänä tutkimukset, joissa selvitettiin Venäjän osallisuutta Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin liittyneisiin hakkerointitapauksiin. Suurimmat hakkeroinnit ja haitanteot ovat osuneet demokraatteihin.
Heinäkuussa 2016 Wikileaks-sivustolla julkaistiin 19 000 esivaalien aikaista sähköpostia, joissa demokraattisen puolueen johto suosi Hillary Clintonia presidenttiehdokkaaksi ja haukkui tämän vastaehdokasta Bernie Sandersia.
Lokakuussa ennen vaaleja alkoi vielä toinen mittava sähköpostivuotojen aalto, kun tuhansia Clintonin kampanjapäällikön John Podestan sähköposteja vuodettiin julkisuuteen.