Kaverinpalvelus

Tehtyään kansainvälisen läpimurron Jasper Pääkkönen päätti esittää pääosan ystävänsä ohjaamassa kotimaisessa elokuvassa. Sen jälkeen kaikki ei mennyt niin kuin piti.

Voit kuunnella jutun myös ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.

 

Tapaamisen luonteesta saattoi päätellä, ettei vastaavaa järjestetä monelle.

Oli joulukuu 2018. Jasper Pääkkönen istui näyttävässä toimistossa Piccadilly Circuksen risteyksessä, Lontoon ytimessä.

Paikalla olivat ohjaaja ja roolittaja, joka auttaa etsimään elokuviin halutunlaisia näyttelijöitä. Nyt etsittiin konnaa. Sellaista, joka pärjäisi James Bondille. Elokuvan 007 No Time to Die pääpahista.

”Tuollaiseen rooliin ei pyydetä koekuvausnauhaa 50 ihmiseltä. Ohjaaja tapaa kourallisen näyttelijöitä, jotka ovat valikoituneet aiempien näyttöjen perusteella”, Pääkkönen kertoo.

Pääkkösen ratkaiseva näyttö oli väkivaltaisen Ku Klux Klanin jäsenen rooli elokuvassa BlacKkKlansman. Spike Leen ohjauksesta tuli yksi vuoden 2018 suurista hiteistä ja arvostelumenestyksistä.

Lontoossa ohjaaja Cary Joji Fukunaga rupatteli rentoja: Millaista oli työskennellä Spike Leen kanssa? Ai hän on ollut vieraanasi Suomessa, mitä teitte Helsingissä?

Näyttelijän kertoessa kaverikseen muuttuneen Leen saunottamisesta Fukunaga innostui: kävittekö sellaisessa näyttävässä puisessa saunaravintolassa? Ohjaaja oli nähnyt siitä kuvia verkossa suunnitellessaan oman saunansa rakentamista.

Juuri siellä, Löylyssä, Pääkkönen kertoi.

Ja mietti: Ei helvetti, tapahtuuko tämä oikeasti? Miten tämän nyt sanoisi… ”Itse asiassa se on minun saunani.”

”Suomalaisena tilanne alkoi heti nolottaa.”

Kun näyttelijä oli saanut selitettyä Fukunagalle, ettei ollut työskennellyt saunatyömaalla rakennusmiehenä, vaan oli rahoittanut ja rakennuttanut koko pytingin kaverinsa kanssa, ohjaaja kertoi, millaisen 007-elokuvan hän halusi tehdä.

Sitten palaveri loppui. Sanottiin moikat, ja Pääkkönen lähti.

”Odotushuoneessa näin Rami Malekin istumassa sohvalla. Ajattelin, että joo joo, selvä peli.”

 

Yhdysvalloissa näyttelijät sopivat töistä täsmällisesti ja sitovasti, agenttien, managerien tai molempien välityksellä. Suomessa ollaan suoraviivaisempia ja suurpiirteisempiä.

Pääkkönen ei osaa sanoa, koska tarkkaan ottaen lupautui näyttelemään suojelupoliisin erikoisagenttia Max Tanneria elokuvassa Omerta 6/12. Sen ohjaajana, tuottajana ja käsikirjoittajana toiminut Antti J. Jokinen otti aiheen puheeksi ensimmäisen kerran keväällä 2019.

”Ei ole ollut mitään sellaista hetkeä, että nyt istutaan alas ja neuvotellaan, tuletko näyttelemään elokuvaani, tässä olisi ehdot, tässä käsikirjoitus. Hanke vain eli pikkuhiljaa omaa elämäänsä. Jossain vaiheessa on syntynyt ymmärrys, että jos leffa toteutuu, niin saatan olla siinä mukana.”

Elokuva perustuu Ilkka Remeksen vuonna 2006 ilmestyneeseen hittikirjaan 6/12. Siinä serbiterroristit hyökkäävät Linnan juhliin ja ottavat suomalaisen eliitin ja kansainvälisiä arvovieraita panttivangiksi.

Kirjassa Tanneria ei ole, mutta elokuvassa kansainvälisiin poliisioperaatioihin osallistuva supon luottomies on nostettu päähenkilöksi. Hän neuvottelee terroristien kanssa, ajaa heitä takaa pitkin Helsingin keskustaa ja matkustaa Valko-Venäjälle suorittamaan vaarallista sissioperaatiota.

Tuottajat ovat yrittäneet siirtää Remeksen kirjoja valkokankaalle 1990-luvulta lähtien, tuloksetta. Maailmanluokan jännitys ja toiminta olivat pitkään liian kalliita kotimaiselle elokuvateollisuudelle.

 

Tiedotustilaisuudessa julkistettu kotimaisten näyttelijöiden lista vilisi tähtiä: Pekka Strang, Krista Kosonen, Eero Milonoff, Ville Virtanen, Tommi Korpela, Peter Franzén

Joulukuussa 2019 Antti Jokisen ja peliyritys Supercellin perustajana tunnetun Mikko Kodisojan omistama tuotantoyhtiö Cinematic tiedotti tekevänsä 6/12-kirjan pohjalta peräti kaksi pitkää elokuvaa: Omertat 6/12 ja 7/12. Kuvatusta materiaalista oli tarkoitus koostaa myös kuusiosainen tv-sarja.

Hankkeen kokonaisbudjetista kerrottiin vain, että se on ”merkittävä”. Nyt tuotantoyhtiöstä vahvistetaan Suomen Kuvalehdelle summan olleen yli kahdeksan miljoonaa euroa.

Se on poikkeuksellinen budjetti. Vertailun vuoksi: tähän asti kallein suomenkielinen elokuva, Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas (2017), maksoi seitsemän miljoonaa euroa. Poikkeuksellista oli myös se, että summa oli Jokisen mukaan kerätty pitkälti ulkomaisilta rahoittajilta. Perinteisesti elokuvia on pidetty hyvin epävarmoina ja siksi epäkiinnostavina sijoituksina.

”Tuntematon sotilas herätti yksityiset rahoittajat. Se sai huomaamaan Suomessakin, että elokuva ja tv-sarja voivat olla kannattavaa liiketoimintaa, jos ne ovat oikein suunniteltuja”, Jokinen sanoi Ilta-Sanomille joulukuussa 2019.

Tuotantoon oltiin palkkaamassa myös ulkomaisia näyttelijöitä. Heidän henkilöllisyytensä luvattiin kertoa Berliinin elokuvajuhlilla helmikuussa 2020.

Suurin paljastus oli kuitenkin pääosan esittäjä: Jasper Pääkkönen. Jalan Hollywoodin oven väliin saanut näyttelijä oli nähty kotimaisessa elokuvassa edellisen kerran vuonna 2015. Tiedotusmateriaalissa oli uutinen myös Pääkköselle.

”Ensimmäinen lukemani käsikirjoitus oli yhtä elokuvaa varten. Ennen lehdistötilaisuutta kukaan ei ainakaan minulle puhunut kahdesta elokuvasta tai kuuden jakson tv-sarjasta. Muistaakseni pidennystä selitettiin rahoittajien voimakkaalla uskolla hankkeeseen. Että kun rahaa kerran on, niin kuvataan samalla kaksi elokuvaa.”

 

Kun isä on näyttelijä ja setä on näyttelijä, poikakin saattaa alkaa haaveilla näyttelijän urasta.

”Ehkä se on omaa mielikuvituksettomuuttakin”, Jasper Pääkkönen sanoo. Ja nauraa.

”Se vain tapahtui vähän erilaisella tavalla kuin olisin arvannut.”

Helsinkiläinen Pääkkönen kävi Kallion lukiota – taitelijahaaveiden tyyssijaa – kun ilmoitustaululle ilmestyi lappu, jossa etsittiin 16–60-vuotiaita näyttelijöitä uuteen suomalaiseen tv-sarjaan. ”Sarjan sisällöstä ei kerrottu vielä mitään.”

Vuosi oli 1998, Pääkkönen 18-vuotias abiturientti. Hän oli kokeillut näyttelemistä pikkuroolissa elokuvassa Ihmiselon ihanuus ja kurjuus sekä Kansallisteatterissa, Seppo-isän työpaikalla.

Lokakuussa 1995 Helsingin Sanomat oli noteerannut ”herkkäilmeisen Jasper Pääkkösen” suorituksen nuoren Sebastianin roolissa Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä esitetyssä näytelmässä Unettomuus.

Raju ajankuva herätti kohua. Ensimmäinen näytös päättyy kohtaukseen, jossa Terhi Panulan näyttelemä äiti ottaa suihin tyttärensä parhaalta kaverilta, Sebastianilta.

”Istun puiston penkillä, lavan reunalla. Terhi polvistuu eteeni, vetää housuni alas ja sellaisen hopparityylisen ylipitkän t-paidan päänsä päälle. Sitten pää alkaa liikkumaan. Pikkuhiljaa esirippu sulkeutuu. Ensi-illassa eturivistä kuului vanhan naisen ääni: voi…hyvä… jumala! Kun toinen näytös alkoi, katsomossa oli paljon tyhjiä paikkoja.”

Teatterissa näytteleminen loppui, kun Pääkkönen 18-vuotiaana haki mysteerisarjan näyttelijäksi, sai koekuvauskutsun, toisenkin, ja lopulta työtarjouksen roolista viisi kertaa viikossa esitettävässä sarjassa. Isä tuli mukaan allekirjoittamaan sopimusta, katsomaan pojan perään.

”Palkka oli muistaakseni 6 000 tai 7 000 markkaa kuukaudessa. Kaverini tienasivat enemmän McDonald’sissa. Faija sanoi sopimusta täydeksi kusetukseksi. Rauhoittelin, että älä nyt, ne valitsee jonkun muun.”

 

 

Salattujen elämien ensimmäinen jakso esitettiin 25. tammikuuta 1999. Pian ensimmäistä kotimaista saippuasarjaa katsoi jopa joka neljäs suomalainen.

Näyttelijöiden maine kasvoi, mutta osa kunniasta meni. Näyttelijäpiireissä ”Salkkareita” katsottiin alaspäin. Saku Salinia esittänyt Jasper Pääkkönen tiesi ”tasan tarkkaan” sarjaan lähtemisen seuraukset.

”Salkkari-leiman kanssa oli käytännössä mahdotonta olla enää vakavasti otettava nuori näyttelijänalku. Jos olisin vielä halunnut opiskella näyttelemistä, olisi pitänyt lähteä ulkomaille.”

Salkkareissakin oppi. Kun Pääkkönen lähti sarjasta kahden ja puolen vuoden, 555 jakson ja yhden tuntuvan palkankorotuksen jälkeen, hänellä oli enemmän kokemusta kameralle näyttelemisestä kuin valtaosalla suomalaisista näyttelijöistä koko urallaan.

”Viisi päivää viikossa painettiin kohtausta toisensa perään. Valaisu, harjoittelu ja kohtaus saatettiin tehdä 20 minuutissa. Se oli tehdas, jossa oppi olemaan kameran edessä. Sen jälkeen on tuntunut täysin luontevalta seistä minkä tahansa kameraryhmän edessä.”

 

Jasper Pääkkönen on valinnut roolinsa taitavasti: Suomessa näyttelijä ei ole tehnyt yhtään floppia. Pääkkönen on erikoistanut konnan rooleihin: Pahan maan (2005) petollinen narkomaani Niko, Rööperin (2009) juppigangsteri Korppu, Vares-elokuvien (2011–2015) taparikollinen Kyypakkaus, Leijonasydämen (2013) uusnatsi Harri, Viikingit-sarjan julma soturi Halvdan Musta (2016–2018), BlacKkKlansmanin (2018) kiilusilmärasisti Felix.

Vaikka 007:n myrkkymestarin rooli meni Oscar-voittaja Rami Malekille, Pääkkönen ei kisannut siitä sattumalta.

Ansioluettelosta voi tehdä toisenkin havainnon. Kotimaassa Pääkkönen on tehnyt töitä lähinnä kaverien kanssa.

Monet heistä hän on tavannut Levillä. Siellä Pääkkönen tutustui elokuvatuottaja Markus Seliniin, joka lupasi keksiä Salatuista elämistä lähteneelle näyttelijälle jotain sopivaa. Suomessa Pääkkönen on tehnyt töitä lähinnä Selinin Solar Films -yhtiölle.

”En minkään kirjallisen sopimuksen, vaan Masia kohtaan kokemani aivan järjettömän kiitollisuuden takia. Kukaan muu suomalainen elokuvatuottaja ei olisi antanut entiselle Salkkari-näyttelijälle vastaavaa mahdollisuutta.”

Solarin Levin-matkoilla Pääkkönen muistaa tavanneensa ensi kertaa yhtiölle elokuvia ohjanneen Aku Louhimiehen ja sen osakkaana vielä olleen Antti Jokisen.

Louhimies ohjasi Pääkköstä Pahassa maassa. ”Se oli kovaa ja hyvin opettavaista touhua”, Pääkkönen sanoo. Hänestä ja Louhimiehestä tuli hyvät ystävät. Jokisen kanssa näyttelijä ystävystyi vapaa-ajalla.

”Bestman to one of my closest friends on the planet Antti J!”, Pääkkönen kirjoitti Instagram-tililleen toukokuussa 2018 Jokisen ja näyttelijä Krista Kososen mennessä naimisiin.

Toukokuussa 2020 Pääkkönen, Jokinen ja Kosonen ostivat yhdessä 1,1 miljoonalla eurolla Turun saariston Airistosta 3,8 hehtaarin merenrantatontin, jolla on kaksi rakennusta, Airiston helmen huvilat.

”Kesämökiksi.”

”Kun koekuvauskutsuja tuli, agentit sanoivat, että älä välitä Omertasta. Jos saat isomman keikan, niin me kyllä keksitään tapa saada sinut irti siitä. Mä sanoin, että en voi tehdä sitä frendille.”

Helmikuu 2020 ja Berliinin elokuvajuhlat: Omertan ulkomaisten näyttelijöiden nimiä ei julkistettu.

Hanketta markkinoi Berliinissä Pääkkönen. Max Tannerin rooliin valmistautuminen oli alkanut aiemmin.

”Näyttelijän työ alkaa alitajuisesti, kun varmistuu, että hanke toteutuu.”

Loppukeväästä 2020 Pääkkönen ja keskeisiin rooleihin kiinnitetyt Pekka Strang ja Eero Milonoff alkoivat käydä säännöllisesti salilla, personal trainerin ohjauksessa.

”Näyttääksemme uskottavammilta poliiseilta ja rakentaaksemme kemiaa ja dynamiikkaa rooleja varten.”

Kuvausten oli määrä alkaa lokakuussa Helsingissä ja Tallinnassa. Jo kesällä Pääkköselle alkoi muodostua käsitys, ettei tuotannossa ole kaikki kunnossa.

”Siinä vaiheessa en vielä osannut määrittää, mitä. Jo kauan ennen kuvauksia kuitenkin ymmärsin, että tuotanto voi ajautua vaikeuksiin.”

Hollywoodin ovensuussa päivystävälle Pääkköselle Omertaan lähteminen oli riski. Hanke täytti kalenterin puoleksi vuodeksi.

”Toki mä mietin, että mitä jos just sinä aikana tulee jokin todella isoa, jolle joutuu sanomaan ei. Sellaisia koekuvauspyyntöjä tulikin, joista kieltäytyminen teki kipeää. Oli vain pakko sanoa agenteille, että en voi tehdä tuota, koska olen kiinni Omertassa.”

Pääkkösen agentit eivät sinänsä vastustaneet suomalaista työkeikkaa. Suoratoistopalveluiden aikana yllätyshittejä voi tulla mistä päin maailmaa ja millä kielellä hyvänsä.

”Euroopan agenttini on kannustanut pitämään korvat auki myös Suomen suuntaan. Nykyään agenteista on vain hyvä, että näyttelijä tekee töitä myös omalla kielellään.”

Agenteilla oli kuitenkin mielessään takaportti.

”Kun koekuvauskutsuja tuli, agentit sanoivat, että älä välitä Omertasta, jos saat isomman keikan, niin me kyllä keksitään tapa saada sinut irti siitä. Mä sanoin, että asiat ei Suomessa toimi niin. Mä en voi tehdä sitä frendille. Ylipäätään Suomessa elokuva-alan pelinsäännöt ovat periaatteellisemmat kuin Jenkeissä. Siellä ei ole mitään sääntöjä.”

 

Loppuvuosi 2020 oli Omertalle kaoottista aikaa.

6. marraskuuta Ilta-Sanomat seurasi Helsingissä järjestettyjä öisiä kuvauksia. Huomiota herätti paikalla pyörinyt Aku Louhimies. Lehden mukaan hänet oli pyydetty avustamaan kuvauksissa.

17. marraskuuta Ilta-Sanomat uutisoi Jokisen sairauslomasta, syytä tai kestoa ei kerrottu. Louhimies oli palkattu tuuraajaksi.

27. marraskuuta näyttelijä Ville Virtanen kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei voi työskennellä Louhimiehen kanssa. Syynä oli ohjaajaan aiemmin kohdistettu kritiikki. Keväällä 2018 useat naisnäyttelijät syyttivät Louhimiestä alistavista ja nöyryyttävistä ohjausmetodeista

”Menen rikki, jos minua manipuloidaan”, Virtanen sanoi. Louhimies kuittasi, ettei edes tiennyt Virtasen olevan mukana hankkeessa.

Helsingin Sanomat kertoi myös Jokisen johtamissa kuvauksissa sattuneista vaaratilanteista. Niiden vuoksi kuvaukset oli jouduttu välillä keskeyttämään. Marraskuun lopussa ne lopetettiin kahdeksi viikoksi.

7. joulukuuta Cinematic tiedotti Louhimiehen korvaavan Jokisen pysyvästi. Samalla kerrottiin, että elokuvia tehdään vain yksi.

Työryhmältä tuotantoyhtiö pyysi anteeksi.

”Kenenkään ei tulisi joutua työssään olosuhteisiin, joiden kaltaisia tuotantoon osallistuvat ovat kokeneet”, Cinematicin toimitusjohtaja Sara Norberg kertoi tiedotteessa.

Omertan kuvauksissa aiheutui useita turhia vaaratilanteita. Esimerkiksi varmistamaton ase vietiin näyttelijän ohimolle. Näyttelijä itse keskeytti kuvauksen, koska piti ohjeita liian vaarallisina.

Jos autoja ajaa letkassa 100–120 kilometrin tuntivauhdilla muutaman metrin päässä toisistaan, virheille tai väärinymmärryksille ei ole sijaa. Päävastuun turvallisuudesta kantaa stunt-koordinaattori.

Jos ohjaaja antaa ohjeita, joista voi aiheutua vaaratilanteita, stunt-koordinaattorilla on oikeus ja velvollisuus ottaa tilanne haltuun. Suomen Kuvalehden useista lähteistä vahvistamien tietojen mukaan stunt-koordinaattori on tällaisessa tilanteessa ohittanut Jokisen ohjaajana antamat ohjeet ja keskeyttänyt kuvauksen. Myöhemmin sitä on jatkettu toisella, turvallisemmalla suunnitelmalla.

Tiettävästi myös paukkupanoksia ampuvien aseiden kanssa on ollut ongelmia. Niitä on käsiteltävä varoen, koska ammuttaessa aseen piipusta voi lentää roskaa ja suuliekki näkyy.

Omertan kuvauksissa aseiden käytössä edellytettyä 1,5–2 metrin suoja-aluetta ei aina noudatettu, vaan varmistamaton ase on viety näyttelijän ohimolle. Yhdessä tällaisessa tilanteessa näyttelijä itse keskeytti kuvauksen, koska piti Jokisen ohjaajana antamia ohjeita liian vaarallisina.

SK:n tietojen mukaan osaa Omertan tekijöistä on kielletty erilaisin sopimuksin puhumasta kuvauksiin tai elokuvantekoprosessiin liittyvistä asioista.

Turvaväliprotokollan rakoilun syiksi sanotaan kaaosta ja siitä johtuvaa kiirettä. Niihin on ollut vaikea puuttua, koska liikaa valtaa on keskitetty yksiin käsiin. Antti Jokinen on ollut ohjaaja, tuottaja, käsikirjoittaja ja tuotantoa hallitsevan yhtiön pääomistaja ja sen hallituksen puheenjohtaja. Jokaisessa roolissa hän on käytännössä ollut itsensä esimies.

Jos muut ovat yrittäneet puuttua ohjaajan toimintaan, tämä on voinut muistuttaa omistajan roolistaan: kuka maksaa sinun palkkasi? Epäterve yhtälö on ajanut tuotannon lamaannuksen tilaan.

Antti Jokinen ei ole ollut julkisuudessa jätettyään Omertan. Aiemmin hän on puhunut alkoholinkäytöstään. ”Antti J. Jokinen tissuttelee kuvauksissa päivittäin”, Iskelmä.fi otsikoi vuonna 2016.

”Yksi isoimmista syistä, miksi aloin opiskella elokuvaohjaajaksi on se, että voin juoda viiniä joka päivä. Sitten ihan vähän tykkäsin myös elokuvien tekemisestä. (- -) Tissuttelu on vaarallinen laji, eikä se sovi kaikille. Elämässä pitää olla muutakin hyvää, että se pysyy aisoissa. En halua sillä tavalla suositella sitä kellekään”, Jokinen kertoi haastattelussa.

Pääkkösen samojedinkoiralla Taigalla on oma Instagram-profiili ”talesoftaiga”. Heinäkuussa lehdet uutisoivat Taigan ja Spike Leen yhteiskuvasta.

Pääkkösen samojedinkoiralla Taigalla on oma Instagram-profiili ”talesoftaiga”. Heinäkuussa lehdet uutisoivat Taigan ja Spike Leen yhteiskuvasta.

Omerta 6/12 saa ensi-iltansa 19. marraskuuta. Myöhemmin elokuvan pohjalta muokataan neliosainen tv-sarjaversio. Keskeisissä rooleissa nähdään Borg/McEnroesta tuttu Sverrir Gudnason, Black Widow -supersankarielokuvasta sivuroolin saanut ruotsalainen Nanna Blondell ja virolainen Juhan Ulfsak.

Cinematicin toimitusjohtaja Sara Norberg kertoo, että tarinan supistumisesta huolimatta alkuperäinen kahdeksan miljoonan budjetti ei ole supistunut, päinvastoin.

”Budjetti on kasvanut matkan varrella”, Norberg kirjoittaa sähköpostissa.

Louhimiehen tultua ohjaajaksi hänen kanssaan usein työskennellyt Jari Olavi Rantala palkattiin käsikirjoittajaksi.

Rantala teki kokonaan uuden käsikirjoituksen ensimmäisen version seitsemässä päivässä. Sen turvin kuvauksia saatiin jatkettua. Niiden aikana Rantala täydensi käsikirjoitusta.

Muokkauksessa hahmogalleria meni uusiksi. Ensimmäisissä tiedotustilaisuuksissa julkistetuista eturivin suomalaisnäyttelijöistä jäljelle jäi vain yksi.

Jasper Pääkkönen.

 

Pääkkönen on tyytyväinen uuteen käsikirjoitukseen.

”Hahmoni kaaresta tuli loogisempi ja järkevämpi. Kun kuvaukset jatkuivat, oli helpompi työskennellä. Uuden käsikirjoituksen kanssa ja Akun ohjatessa tuntui, että laiva saadaan satamaan asti.”

Kun Louhimiehestä tuli vuonna 2018 suomalaisen Metoo-keskustelun ukkosenjohdatin, Pääkkönen kommentoi tämän ohjausmenetelmiä Iltalehdelle: ”En halua kiistää, etteikö Akun haastava metodi voi olla monelle näyttelijälle raskas, ahdistava ja liiankin vaativa. (- -) Itsekin olen kokenut, että Louhimiehen kanssa työskentely on ollut urani vaativinta aikaa – samalla olen myös kokenut sen antoisimmaksi kokemukseksi.”

Antti Jokisen seuraajaa valittaessa Pääkkösen hyväksymien ohjaajien lista oli lyhyt.

”En olisi jäänyt, jos en olisi tuntenut uutta ohjaajaa ennestään ja tiennyt hänen ammattitaitonsa riittävän tällaiseen hankkeeseen. Aku pystyi hyppäämään kaaoksen keskelle ja tekemään jotain järkevää.”

”En myöskään usko elinikäisiin tuomioihin. Siinä ei ole kyse mun ja Akun kohta parikymmentä vuotta sitten syntyneestä kaveruudesta, vaan yleisestä periaatteesta.”

 

Kuvausten alkuvaiheesta Pääkkönen on vaitonainen.

Näkyikö heti, ettei kaikki ole kunnossa?

”Sanotaan näin, että tuotannon ensimmäinen kuukausi oli sellainen, että tuntuu paremmalta olla kommentoimatta sitä lainkaan.”

Oliko kuvauksissa vaaratilanteita?

”On varmaan parempi, etten kommentoi tätäkään.”

Käytettiinkö kuvauksissa poikkeuksellisia määriä alkoholia?

”En halua kommentoida kenenkään alkoholinkäyttöä kuvauksissa.”

Koetko, että sinua johdettiin Omerta-hankkeessa harhaan?

”Harhaanjohtaminen on aktiivinen termi, jossa joku tekee suunnitelmallisesti jotain väärää toisen kustannuksella. En mä sitä sanaa ensimmäisenä yhdistäisi näihin juonenkäänteisiin.”

Oletko ollut Antti Jokisen kanssa tekemissä kuvausten jälkeen?

”En ole ollut juuri kenenkään kanssa tekemisissä.”

Vaikka Omertan pelastajaksi palkattiin Pääkköselle mieluinen ohjaaja, kriisiytyneeseen tuotantoon jääminen ei tunnu urasiirrolta. Se tuntuu myönnytykseltä.

”Lojaalius oli syy jäädä. Juuri muita syitä ei ollutkaan. Tiesin, että jos lähden, se voi kaataa koko Omertan.”

Yhden kriittisen havainnon Pääkkönen haluaa tehdä. Se liittyy rahaan.

”Koen, että rahoittajat ovat tehneet hankkeelle karhunpalveluksen antamalla rahaa liian helposti. Suomessa elokuville ei ole yleensä jaossa helppoa rahaa, vaan sen eteen joudutaan tekemään töitä niska limassa. Nyt rahaa on tupsahtanut ovista ja ikkunoista: tehkää tehkää, tehkää kaksi elokuvaa ja vielä kuusi jaksoa telkkariakin. Se on käynnistänyt junan, jota ei ole osattu pysäyttää. On lähdetty liian aikaisin tekemään hanketta vajavaisella materiaalilla.”

”Koen, että rahoittajat ovat tehneet hankkeelle karhunpalveluksen. Rahaa on tupsahtanut ovista ja ikkunoista: tehkää tehkää, tehkää kaksi elokuvaa ja vielä kuusi jaksoa telkkariakin.”

Vaikka Pääkkönen on tehnyt näyttävän uran, hän ei ole koskaan kahminut töitä kiireeksi asti. Kun näyttelijä sai joulukuussa 2019 yllättävän tiedon Amazonin Musta torni -sarjan tuotannon peruuttamisesta, pettymykseen sekoittui oudolla tavalla myös helpotusta.

Stephen Kingin kirjoihin perustuvasta fantasiasarjasta suunniteltiin seitsemän vuoden suurtuotantoa, jonka jaksobudjetti olisi ylittänyt Game of Thronesin. Pääkkönen oli kiinnitetty pääpahikseksi, paholaismaiseksi Randall Flaggiksi, joka olisi nähty sarjassa hamaan loppuun asti. Mustaa tornia olisi kuvattu Kroatiassa, kuusi kuukautta vuodessa.

”Se oli aivan poikkeuksellinen hanke, mutta kyllä se sitoumus arvelutti ja pelotti. Monesti mietin, että kuvataankohan me kesän yli? Tarkoittaako tämä, että en pääse seitsemään vuoteen lohikalaan? Tai muuten nauttimaan Suomen kesästä? Muuttuuko mun elämä näin radikaalisti?”

Omertan kuvausten päätyttyä Pääkkönen on lähinnä kalastanut.

”Kalastanut ja kieltäytynyt töistä. Ei ole totta puhuen paljon työnteko kiinnostanut viime aikoina. Sen verran on vielä akkuja lataamatta.”

BlacKkKlansmanin jälkeen Pääkkönen on saanut myös suoria tarjouksia rooleista. Niitä ei tullut ennen läpimurtoa. Useimmiten tarjotaan pahiksen osia. Moni elokuvista on ”puutteellisesti käsikirjoitettuja b-luokan jännäreitä”.

”Niille oli helppo sanoa ei, vaikka mukana olisi tosi tunnettuja näyttelijöitä.”

Sellainen oli esimerkiksi ranskalaisveteraani Jean Renon tähdittämä The Doorman (2020). Pääkkösen hylkäämä rooli meni norjalaiselle Axel Hennille.

”Yritin katsoa sitä lentokoneessa, mutta en pystynyt katsomaan loppuun asti. Täysin päätöntä actionia. Lähinnä tuli fiilis, että onneksi en hetken mielenhäiriössä lähtenyt tähän mukaan.”

 

Jasper Pääkkösen ja hänen pitkäaikaisen tyttöystävänsä Alexandra Escatin tytär syntyy loppuvuodesta. Lapsi on parin ensimmäinen.

”Isyysvapaasta ei ole vielä konkreettisia järjestelyjä, mutta ehdottomasti aion käyttää paljon aikaa kotona olemiseen.”

Myös asumisjärjestelyihin liittyy kysymysmerkkejä.

”Suomi ja Helsinki tulee aina olemaan jollain tasolla koti, mutta toinen koti löytynee jostain muualta. Mistä, sitä en vielä tiedä.”

Ei ainakaan Los Angelesista: Pääkkönen on laittanut omistamansa asunnon myyntiin.

”Se on aina tuntunut vihoviimeiseltä paikalta, eikä näyttelijöillä ole enää mitään syytä olla paikan päällä. Lähes kaikki koekuvaukset tehdään etänä.”

Kun Pääkkönen saa agentin välityksellä koekuvaustarjouksen, hän virittää pienen pokkarikameran kolmijalan päälle ja lukee pyydetyt repliikit.

”Yleensä pyynnöt tulevat, kun olen jossain kalassa. Olen tehnyt koekuvausnauhoja Pohjois-Norjassa jokivarressa, Patagoniassa kalastusleirillä, Seychelleillä, Argentiinassa matkalla kalaan… Mulla ei ole yhtään aikaa valmistautua, ja on ihan muut jutut mielessä. Ehkä juuri siksi monesta nauhasta ei ole kuulunut perästä sitten yhtään mitään”, Pääkkönen sanoo. Ja nauraa.

 

Kasvotusten järjestettävässä koekuvauksessa Pääkkönen oli viimeksi pari vuotta sitten, ennen koronaa.

”Olin lähdössä takaisin Losista, kun agentti soitti ja kertoi, että Dennis Villeneuve tahtoo tavata.”

Kanadalaisohjaajalla oli uudessa elokuvassaan, Dyynissä, rooli, johon suomalainen voisi sopia.

”Hän oli kuullut, että olen juuri lähdössä ja halusi ennen sitä koekuvata.”

Tapaaminen sovittiin seuraavaksi aamuksi, juuri ennen lentoa. Tekstin harjoittelemiseen jäi yksi ilta.

”Sieltä tuli kaksi järjettömän vaikeaa kohtausta. Yhdessä piti myös laulaa.”

Maailman nimekkäimpiin nykyohjaajiin kuuluva Villeneuve osoittautui ”supermukavaksi tyypiksi”, mutta siitä ei ollut apua.

”Kun kävelin sieltä ulos, ei ollut sellainen olo, että tämän duunin tulen saamaan.”

Myöhemmin Pääkkönen kuuli, että Gurney Halickin rooliin oli valittu Josh Brolin, Hollywood-elokuvien pääosien veteraani.

”Tuollaisiin koekuvauksiin otetaan käsittääkseni valikoidut viitisen tyyppiä. On pari nimekästä konkaria ja tuntemattomampia ässiä. Joskus se valinta osuu siihen kokeneeseen konkariin ja joskus tuntemattomaan. Joskus lykästää ja joskus ei.”

Omerta 6/12 -elokuvan ensi-ilta on 19.11. Antti Jokiselle tarjottiin mahdollisuus kommentoida artikkelin tietoja, mistä hän pidättäytyi.

Muokattu 11.11.2021 kello 16.20. Kansallisteatterin näytelmää käsittelevässä kohdassa ”toinen esitys” korjattu ”toiseksi näytökseksi”.

Oikaisu 12.11.2021 kello 14.50. Poistettu otsikosta ja tekstistä väite, jonka mukaan Omerta 6/12 on Suomen kallein elokuva. Elokuvia tuotetaan usein kansainvälisinä yhteistuotantoina ja elokuvan ensisijaisen kotimaan määrittelyyn vaikuttavat rahoitusosuudet, joista ei aina ole tarkkaa tietoa. Suomalaiset ovat olleet tuottamassa useita Omerta 6/12:ta kalliimpia elokuva. Omerta 6/12 ei ole myöskään kallein suomenkielinen elokuva, sillä siinä puhutaan merkittävissä määrin myös muita kieliä.

Sisältö