Saariston sampo

Airiston Helmi

Naapurit yrittivät pysäyttää Airiston Helmen toiminnan valittamalla kymmeniä kertoja poliitikoille ja hallinto-oikeuksiin. Venäläisyhtiön hankkeet vain laajenivat.

Teksti
Jarno Liski Aurora Rämö
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Metsätien päässä, aivan meren rannassa, nököttää vaaleanharmaa autotalli.

Paraisilta ajaa vartin, ensin pienin silloin yhdistettyä saaristotietä, sitten peltojen kohdalta vasemmalle, Ybbersnäsintielle. Asfaltti muuttuu hiekaksi, metsä tihenee, postilaatikot harvenevat.

Autotallin taakse ei näe. Mäntyyn on kiinnitetty varoituskyltti: yksityisalue, asiaton oleskelu kielletty. Kameravalvonta.

Merelle päin aukeaa kaksikerroksinen puutalo, hillitysti sisutetut neljäsataa neliötä, parvekenäkymä kahdelle paljulle.

Alaterassilta pääsee laitureille ja helikopterikentälle. On rantasauna, erillinen savusaunakin.

Kaksi viikkoa sitten yksityisalueelta olisi voinut vuokrata huoneiston lomakäyttöön. Villa Ybbersnäs, jokaisessa huoneessa oma takka ja pyykinpesukone, matkailusivustolla mainostettiin.

Kymmenen vuotta sitten tontti oli tyhjä.

”Tämä on sietämätöntä. Ja käsittämätöntä, että Paraisten päättäjät antavat luvan tällaiseen häirintään.”

Syksyllä 2007 venäläinen Elena Romanova otti yhteyttä paraislaiseen tilitoimistoon. Hänellä oli toimeksianto: pitäisi perustaa suomalainen osakeyhtiö.

Toimiston silloinen osakas ei kysellyt, mitä kautta Romanova oli päätynyt heidän pakeilleen. Ehkä joku paikallinen oli suositellut, ehkä nainen oli yksinkertaisesti googlannut.

Parainen oli ennen kuntaliitoksia 12 000 ihmisen pikkukaupunki, jossa ei ollut loputtomasti valinnanvaraa. Tilitoimistolla oli muitakin ulkomaalaisia asiakkaita: ruotsalaisia, norjalaisia ja venäläisiä. Ehkä sana oli kulkeutunut sitä kautta.

Venäläiset olivat tuohon aikaan kovin innostuneita ostamaan mökkitontteja erityisesti Itä-Suomesta, mutta myös Turun saaristosta. Jotkut tarvitsivat apua paperisotaan.

Toimiston osakas ryhtyi töihin. Hän keräsi tarvittavat paperit, teki ilmoituksen kaupparekisteriin. Osakas kirjattiin yhtiön, Airiston Helmi Oy:n, asiamieheksi. Yhtiön postiosoitteeksi kirjoitettiin tilitoimiston osoite. Toimiala: matkailu- ja majoituspalvelut, kiinteistöjen omistaminen ja vuokraaminen.

Romanova kävi Paraisilla perustamisasioissa muutamia kertoja. Tilitoimiston osakkaalle jäi kuva, että hän oli varsinaisen omistajan sihteeri.

Yhtiön hallitukseen nimettiin kolme ihmistä. Romanova, 28-vuotias pietarilainen. 55-vuotias italialaismies, jota tilitoimiston osakas ei koskaan tavannut. Ja omistaja, silloin 43-vuotias Leningradissa syntynyt Pavel Melnikov.

Tai ei Melnikov yhtiötä yksin omistanut. 90 prosenttia osakkeista kuului hänen edustamalleen hongkongilaiselle Trading Bridge Limited -nimiselle firmalle, jonka osoitteeksi ilmoitettiin toimistohotellin huone. Pöytälaatikkofirma.

Villa Ybbersnäsissä omistajia on näkynyt harvoin. © Veijo Lindgren / Lehtikuva

Airiston Helmi teki ensimmäiset kaupat kaksi viikkoa perustamisen jälkeen.

Se osti saaristolaispariskunnalta Säkkiluoto-nimisen saaren ja toisen, pienemmän saaren Korppoon Houtsalasta.

Kumpikin oli ollut myynnissä paikallisella kiinteistönvälitystoimistolla, PS-asunnoilla. Se on saaristoon erikoistunut perheyritys, myynyt koteja ja loma-asuntoja yli kolmekymmentä vuotta. Toimitusjohtaja toimi välittäjänä.

Pavel Melnikov ei ollut paikalla allekirjoittamassa, Romanovalla oli valtakirja.

Neljä kuukautta myöhemmin, maaliskuussa 2008, Melnikov oli paikalla. Airiston Helmi hankki lomamessualueelta punaisen huvilan. Sen oli rakentanut paraislainen rakennusfirma Ska-Plan.

Meren rannalta, Ybbersnäsintieltä, yhtiö osti tontin vanhoine rakennuksineen. Vuotta myöhemmin se osti viereisen tontin, jonne Villa Ybbersnäs nousi.

Ostettiin saari, toinen saari, tila, toinen tila, rantahuvila. Useimmiten Melnikovin laatimalla valtakirjalla.

Vuonna 2009, kaksi vuotta yhtiön perustamisen jälkeen, kiinteistöjä oli jo yksitoista. Niihin oli käytetty yli neljä miljoonaa euroa.

Suurimman osan paikoista välitti PS-asunnot, joka kerta sen toimitusjohtaja itse.

Airiston Helmen laituri Säkkiluodon saaressa. © Roni Lehti / Lehtikuva

Rakennustyömaista tuli suuria.

Airiston Helmi pystytti Säkkiluotoon rivitalon, rantasaunan ja helikopterikentän. Laiturit ulottuivat toistakymmentä metriä rannasta. Haettiin lupia uusille ja taas uusille loma-asunnoille, saunoille, autotalleille, varastoille.

Paikallisia ärsytti.

Ely-keskus oli myöntänyt yhtiölle luvan poiketa Ybbersnäsin tilaa koskevasta rakennuskiellosta. Tuntui, että varakkaita ulkomaalaisia kohdeltiin virastoissa ja valtuustossa eri tavalla kuin muita. Katsottiin sormien läpi, jätettiin kyselemättä.

Ybbersnäsin kartanoa urakoi rakennusfirma Ska-Plan, jolta Airiston Helmi oli ostanut aiemmin punaisen messuhuvilan. Firman omistavat veljekset, joista toinen on kuntapoliitikko Kaj Karlsson (rkp). Hän istui urakoiden aikaan ympäristölautakunnassa, jääväsi itsensä yhtiötä koskevista päätöksistä.

Kun johtava rakennustarkastaja Sanna Simonen teki katselmuksen keskeneräiseen Villa Ybbersnäsiin syksyllä 2012, hän totesi, että sitä rakennetaan vastoin lupaa. Kyse ei ollut omakotitalosta, vaan majoitustoimintaan tarkoitetusta. Yläkerrassa ei ollut yhteisiä tiloja, oli kahdeksan huonetta omilla vessoilla.

Simonen keskeytti rakennustyöt. Hän esitti rakennuslautakunnalle, että kunta tekisi luvan rikkomisesta tutkintapyynnön poliisille. Lautakunta äänesti: ei tutkintapyyntöä.

Viimeinen niitti oli Ybbersnäsin helikopterikenttä. Kylän kesäasukkaat kirjoittivat ympäristönsuojelupäällikölle vetoomuksen, jossa vaadittiin ympäristöluvan edellyttämistä. Lautakunta päätti: ei edellytetä.

Kyläläiset, naapurin rouva etujoukoissa, kirjoittivat kaupunginjohtajalle, lautakunnille, poliitikoille, hallinto-oikeuksiin, kymmeniä ja kymmeniä kertoja. ”Meitä ei ole kohdeltu tasa-arvoisesti Paraisten päättäjien taholta.”

Rouva piti kopterilennoista kirjaa. Juhannuspäivänä 2013 kopteri oli tehnyt kuusi nousua ja kuusi laskua, seuraavanakin päivänä kolme. ”Tämä on sietämätöntä”, rouva kirjoitti ympäristötarkastajalle. ”Ja käsittämätöntä, että Paraisten päättäjät antavat luvan tällaiseen häirintään.”

”Ehkä Airiston Helmi Oy:n pesukoneesta lingottu raha on auttanut asiassa.”

 

Talon omistajia naapurit näkivät harvakseltaan.

Kyllä Ybbersnäsissä aina joku kävi. Mutta ei selvinnyt, kuka ja miksi, jutulle ei ryhdytty. Jos kopterilentoja ja rakennustöitä ei laskettu, tiluksilla oli hiljaista ja rauhallista.

Huoltomies vaikutti asuvan vanhassa talossa viereisellä tontilla.

Kun rakennustarkastaja Simonen teki katselmuksia uusiin hankkeisiin, paikalla oli Airiston Helmen puolesta kuntapoliitikko Kaj Karlsson. Se oli ehkä kätevää, Karlsson asuu saman tien varressa. Kun lautakunnat käsittelivät Airiston Helmen asioita, päätökset lähetettiin aina myös Karlssonin veljesten Ska-Planille.

Airiston Helmi näyttää olleen rakennusyritykselle erittäin tuottoisa asiakas. Yhteistyön alkamisen jälkeen Ska-Planin liikevaihto nousi noin puolesta miljoonasta yli neljään miljoonaan. Toiminta oli laajimmillaan vuonna 2012, kun Villa Ybbersnäsiä rakennettiin.

Suomen Kuvalehti tavoitteli Karlssonin veljeksiä viikon ajan puhelimitse, työpaikoilta ja kodeistaan, mutta kumpaankaan ei saatu yhteyttä. Aiemmissa haastatteluissa Kaj Karlsson on sanonut, että hoiti Airiston Helmen lupa-asioita eikä ”mitään mustia rahoja ole koskaan liikkunut”.

Hän on kiistänyt Airiston Helmen saaneen poikkeuslupia helposti. Rakennushankkeet ovat olleet Paraisille hyväksi, ne ovat työllistäneet paikallisia, Karlsson on sanonut. Veli, toimitusjohtaja Sverker Karlsson, iloitsi sanomalehti Åbo Underrättelserissä, että Airiston Helmen ansiosta Ska-Plan selvisi taantumasta ilman irtisanomisia.

Paikalliset yritykset ovat pystyneet tarjoamaan Airiston Helmelle käytännössä avaimet käteen -paketteja.

Airiston Helmen käyttämän kiinteistönvälittäjän PS-Asuntojen toimitusjohtajan perhe omistaa metallialan yrityksen, joka on urakoinut lukuisia Airiston Helmen kohteita. HL Metal -nimisen yrityksen liikevaihto on yli kolminkertaistunut sen jälkeen, kun Airiston Helmi ilmestyi paikkakunnalle. HL Metal taas on ostanut aliurakointia Ska-Planilta.

PS-Asuntojen toimitusjohtaja Teija Laaksonen ei halua kommentoida mitään Airiston Helmeen liittyvää. Hän sanoo noudattavansa vaitiolovelvollisuutta asiakkaitaan kohtaan.

 

Kylillä tietysti puhuttiin.

Kukaan ei tuntunut käsittävän, mitä Airiston Helmi Paraisilla teki. Jos tarkoitus oli vuokrata loma-asuntoja, miksei vieraita käynyt? Kuka rakennuksia käytti ja mihin? Miksi niitä pystytettiin aina vain lisää?

Kovasti kyllä häärättiin. Airiston Helmi teki kymmenen vuoden aikana rakennusvalvontaan yhteensä 97 lupahakemusta ja ilmoitusta. Omissa nimissään Melnikov teki 39 hakemusta ja ilmoitusta.

Teorioita oli monia, hurjia ja vähemmän hurjia.

Tiedotusvälineetkin kiinnostuivat. Venäläisten maakaupat olivat 2010-luvun taitteessa paljon esillä. Kyseltiin rahanpesun perään, nostettiin esiin turvallisuushuolia.

Ensimmäisen ison jutun Airiston Helmestä teki MTV:n 45 minuuttia huhtikuussa 2010. Puolustus-, sisä- ja oikeusministeriöiden viestintäjohtajat rauhoittelivat kansaa yhteisellä kirjoituksellaan Helsingin Sanomissa. Johtajien mukaan ei ollut mitään merkkejä siitä, että kaupoissa olisi ”kansallisen turvallisuuden kannalta arveluttavia seikkoja”.

Messualueen punaisen huvilan rakensi paraislainen Ska-Plan. © Roni Lehti / Lehtikuva

Toukokuussa 2011 Pavel Melnikov merkittiin paraislaisen paritalon osakasluetteloon. Kermanvärinen kivilinna on keskustan tuntumassa, kalustettu mutta autio.

Naapurin mukaan väkeä käy tasaisin väliajoin, mutta missään vaiheessa asunnossa ei ole asuttu. Postilaatikossa ei ole nimeä, vain varoitus valvontakamerasta.

Melnikov ilmoitti osoitteen asuinpaikakseen, kun sai suomalaisen henkilötunnuksen helmikuussa 2018.

Pari päivää paritalokaupan jälkeen Melnikov teki toisen hankinnan. Hän osti Airiston Helmeltä Kesäranta-nimisen huvilan. Kauppa tehtiin velkakirjalla: Melnikov otti nimiinsä Airiston Helmen 890 000 euron suuruisen velan hongkongilaiselle pöytälaatikkofirmalle, jossa on itse ollut päättävässä asemassa.

Firman omistaa Brittiläisille Neitsytsaarille rekisteröity yhtiö, jonka omistajasta ei ole tietoa. Veroparatiisiyhtiöissä se on tarkoituskin.

Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 2014, Melnikov osti kaksi huvilaa lisää.

Säkkiluodon saaresta, josta Airiston Helmi oli maksanut puolisen miljoonaa, Melnikov maksoi 3,2 miljoonaa. Punaisesta messuhuvilasta, josta Airiston Helmi oli maksanut 210 000 euroa, Melnikov maksoi 1,3 miljoonaa.

Melnikov oli kaupoissa velkoja, velallinen, ostaja ja myyjä.

Pankin olisi pitänyt huomata.

Melnikov oli velkoja, velallinen, ostaja ja myyjä. Pankin olisi pitänyt huomata.

Lauantaina 22. syyskuuta tie Ybbersnäsiin oli suljettu.

Kesänaapuri arvasi heti, mistä oli kyse, kun luki uutisista saaristoon määrätystä lentokiellosta: se helikopteri. Kellään muulla kuin Airiston Helmellä ei tiettävästi ollut helikopteria.

Asukkaiden piti sopia poliisin kanssa koteihin ja kesäasunnoille ajamisesta.

Poliiseja oli valtava määrä. Pyörivät pitkin rantoja tuntitolkulla.

Kommandopipot, konepistoolit, merivartiosto, Puolustusvoimat. Lentokone ja helikopteri.

Talousrikostutkinta, keskusrikospoliisi tiedotti. Pääministeri ja presidentti kertoivat saaneensa tiedon operaatiosta etukäteen. Aivan tavallinen talousrikostutkinta, poliisi toisti.

Kiinteistöistä löytyi kolmen miljoonan arvosta käteistä rahaa. Poliisi ilmoitti takavarikoineensa kahdensadan teratavun verran dataa. Tekstitiedostoina laskettuna se tarkoittaisi satoja miljoonia sivuja, liikkuvana kuvana tuhansia tunteja tallenteita.

Kansanedustajille selvitettiin, ettei tutkinnassa ole kyse kansallisesta turvallisuudesta. Talousrikostutkinta. Silti suojelupoliisin kerrottiin käyvän dataa läpi.

Tiedotusvälineissä on spekuloitu sotilassatamilla ja valvontatutkilla. Nimettömien sotilaslähteiden mukaan suojelupoliisi ja Puolustusvoimat ovat seuranneet Airiston Helmeä jo pidemmän aikaa. Takavarikoidun datan on esitetty olevan peräisin Suomen merenalaisista tietoliikennekaapeleista.

Rakennustarkastaja ei ole huomannut kiinteistössä mitään tyhjiä tiloja kummempaa. Ei mitään tiedustelutoimintaan viittaavaa, johtava rakennustarkastaja Sanna Simonen sanoo, ei kerta kaikkiaan mitään ihmeellistä. Simonen on käynyt Ybbersnäsissä viimeksi kesäkuussa.

Getgrundin saaressa on mökkejä, laitureita ja helikopterikenttä. © Tatu Lertola

Keskusrikospoliisi on pidättänyt kaksi miestä, virolaisen ja venäläisen.

Virolainen vaikuttaa olleen Airiston Helmen talonmies, jolle on soitettu, kun on haluttu varata lomahuoneisto. Myös miehen veli on toimittanut Melnikovin asioita Suomessa.

Venäläisella oli yhtiön nimenkirjoitusoikeus. Hän allekirjoitti valtakirjalla miljoonakaupat, joilla Säkkiluoto ja punainen messuhuvila myytiin Airiston Helmeltä Melnikoville.

Vangittuja miehiä epäillään törkeästä rahanpesusta, törkeästä veropetoksesta sekä avunannosta törkeään veropetokseen. Yhteensä seitsemää on kuultu epäillyn asemassa.

Kahta yhtiötä epäillään talousrikoksista. Poliisi ei yksilöi nimiä, mutta todennäköisesti kyse on Airiston Helmestä ja sen tytäryhtiöstä, syksyllä 2009 perustetusta Suomen Saaristomatkailu Oy:stä.

Miksi poliisi vasta nyt tutkii kauppoja, jotka on tehty vuosina 2011 ja 2014?

”Esiselvitys käynnistyi helmikuussa verottajan impulssista. Siellä oli epäilys pimeästä palkanmaksusta, jota lähdettiin selvittämään”, tutkinnanjohtaja Tomi Taskila keskusrikospoliisista sanoo.

Jotta rahanpesuepäilyjä voidaan tutkia, tarvitaan niin sanottu alkurikos. Konkreettinen nimike, josta lähteä liikkeelle. Tässä tapauksessa siis pimeä palkanmaksu.

Onko pankki tai vakuutusyhtiö ilmoittanut epäillystä rahanpesusta ennen esitutkinnan käynnistymistä?

”Rahanpesun selvittelykeskukselta, jonne pankit ilmoittavat havainnoistaan, on saatu tiedonluovutus. Mutta en osaa sanoa sen sisällöstä, se pitää analysoida. Selvittelykeskus ei itse ole esittänyt tutkintaa tapauksesta.”

Taskila ei halua tutkinnallisista syistä kommentoida, onko Pavel Melnikov etsintäkuulutettu. Eikä sitä, mistä maista poliisi on pyytänyt oikeusapua. Eikä sitä, minkälaista dataa takavarikoidut laitteet sisältävät. Eikä sitä, kuka pääministeriä ja presidenttiä on informoinut, ja minkä lain nojalla. Eikä sitä, kuinka monta muuta yritystä poliisi tutkii.

Suojelupoliisi osallistuu tutkintaan kuulemma siksi, että materiaalissa esiintyy paljon vieraita kieliä. Puolustusvoimat taas pyydettiin kotietsintäavuksi käytännön syistä. He pystyivät huolehtimaan puoli vuorokautta kestäneen operaation huoltotoimista. Kuljetuksista, ruoasta, sen sellaisesta.

”Ajatus oli, että etsintöjä ei tarvitsisi keskeyttää huollon vuoksi eikä ruokailuun siirtymisissä menisi aikaa.”