Maatalouden päästöt: Ekotrendi kiinnostaa, kilpailu huolettaa

Talous 11.12.2009 14:47
Maatalous Ekologisuus ja luomu kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän. Maatalous pyrkii hyötymään tästä. Kuva Pekka Sakki / Lehtikuva.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) selvitti, mitkä ovat suomalaisen ruoan ympäristöhaitat matkalla pellolta pöytään. Tulos oli, että elintarvikeketjussa eniten päästöjä aiheuttaa maatalous.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton maatalouslinjan johtaja Simo Tiainen sanoo, että tämä ei ole mikään yllätys.

”Luonnollinen tulos. Perustuotanto on elintarvikeketjussa iso osa. Kun vaikkapa mullikan kasvattaa vasikasta ja myy lihaksi, se kestää kaksikin vuotta. Pakkaus ja myynti on tähän verrattuna lyhyt aika.”

Tämä ei Tiaisen mukaan kuitenkaan tarkoita, etteikö maatalouskin voisi olla puhtaampaa. Hän käyttää esimerkkinä ”vanhaa maanviljelijän viisautta”:

”Mitä voi mitata, voi parantaa.”

Tiaisen mukaan ympäristöystävällisyys kulkee käsi kädessä taloudellisen säästön kanssa. Mitä enemmän polttoainetta tai lantaa kuluu, sitä enemmän se saastuttaa ja toisaalta maksaa viljelijälle.

Professori Sirpa Kurppa MTT:ltä otti SK:n haastattelussa esiin muun muassa biokaasun tekemisen lannasta. Myös Tiainen pitää tätä yhtenä vaihtoehtona.

”Lanta on tulevaisuuden kova juttu. Kasvaneilla tiloilla sitä kuskataan pitkiä matkoja, mikä syö energiaa ja tuottaa päästöjä. Lannasta tehtävä biokaasu voisi olla ratkaisu muutaman tilan kimpalle, jotka perustaisivat biokaasulaitoksen ja myisivät kaasua. Vielä tätä ei voi hyödyntää taloudellisesti, esimerkiksi syöttötariffi biokaasulaitoksille voisi olla paikallaan.”

Tiainen sanoo, että maatilojen uudistuminen vie aikaa, mutta suunta on ympäristöystävälliseen suuntaan.

”Alan on hyvä näyttää esimerkkiä bioenergiatavoitteissa ja vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.”

”Rahan tultava markkinoilta”

Miten sitten ohjata tiloja kohti ekologisempia valintoja? Voisiko maatilan saama ympäristötuki perustua dokumentoituun tietoon – mitä vähemmän mitattuja päästöjä, sitä parempi tuki?

Tähän Tiainen ei ainakaan vielä usko.

”Tilatasolla mittaukset eivät riitä. Pitäisi kehittää sellainen ympäristöohjelma, joka kannustaa viljelijöitä osallistumaan mutta palvelee kokonaisuutta.”

Käytännössä tämä tarkoittaa, että markkinoilla pitäisi suomalaisenkin tilan pärjätä. Tiainen mainitsee huolenaiheena esimerkiksi kilpailun tanskalaisten halvempien elintarvikkeiden kanssa.

Ekologisuus kiinnostaa kuluttajia entistä enemmän, ja hiilijalanjälkimerkinnät tekevät tuloaan tuotteisiin kaupan hyllylle. Mikä merkitys maataloudelle on ekotrendillä, puhtaalla maineella?

Tiainen kertoo, että suunnitteilla on esimerkiksi joutsenlippumerkin kehittäminen niin, että se kertoisi kuluttajalle myös tuotteen ekologisuudesta, eläinten kohtelusta ja tilan avoimesta valvonnasta.

”Tällä keinolla pelissä pärjätään. Kuluttajat olisivat valmiita tästä maksamaan. Ympäristöasioita ei ratkaista tukijärjestelmällä, rahan on tultava markkinoilta.”