”Paineet ovat todelliset” – Kunta- ja sote-uudistus Valtiontalouden tarkastusviraston syyniin?

Eeva-Liisa Hynynen
Kotimaa 10.1.2013 11:21
Kuvitus Outi Kainiemi.

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallituksen ajamat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä kuntauudistus ovat ajautuneet niin hankalaan tilanteeseen, että oikeusoppineet ovat väläytelleet uudistusten viemistä Valtiontalouden tarkastusviraston arvioitavaksi.

Pääjohtaja Tuomas Pöysti vahvistaa, että tarkastusvirastossa harkitaan uudistusten sisällyttämistä seuraavaan tarkastusohjelmaan.

”Valtionhallinnon valmistelemat merkittävät yhteiskunnalliset uudistusprosessit kuuluvat toimivaltamme piiriin”, Pöysti muistuttaa.

Hänen mukaansa pääsääntöisesti suurten uudistusten tarkastus tapahtuu jälkikäteen, kun on tulosten ja menettelytapojen kokonaisarvioinnin aika.

Esimerkiksi edellisten hallitusten Paras-hankkeesta tarkastusvirasto laati viime syksynä laajan katsauksen, joka liitettiin eduskunnalle luovutettuun vuosikertomukseen. Paras-hanke päättyi vuoden 2012 lopulla.

”Mutta mikään ei estä meitä ottamasta käynnissä olevaa uudistusta arvioitavaksi hallintomenettelyjen osalta, jos näemme sen tarpeelliseksi. Silloin katse käännetään itse prosessiin: kuinka prosessi täyttää hyvän hallinnon ja tiedolle perustuvan päätöksenteon vaatimukset”, Pöysti selvittää.

Kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ovat Pöystin mukaan olleet viraston aktiivisessa seurannassa jo jonkin aikaa.

”Tulemme harkitsemaan parhaillaan työn alla olevan tarkastussuunnitelman yhteydessä, pitäisikö näitä molempia käynnissä olevia uudistuksia ryhtyä tarkastamaan joiltakin jo tarkastettavissa olevilta osin jo ennen niiden päättymistä.”

Pöysti korostaa, että Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävänä on varmistaa, että valtionhallinto käyttää kansalaisten veroeurot tehokkaasti ja että hallinto sekä päätöksenteko toimivat läpinäkyvästi ja oikean tiedon varassa. Tarkastusvirasto ei siis tarkasta pelkästään euroja, vaan myös hyvää hallintotapaa.

Pääjohtaja myöntää, että käynnissä oleviin kunta- ja sote-uudistuksiin on lastattu suuria odotuksia ja paineita.

”Ja paineet ovat todelliset. Suomen Pankin hiljattain julkistaman keskipitkän aikavälin talousennusteen yhteydessä on esitetty pankin ekonomistien arvio julkisen taloutemme kestävyysvajeesta. Arvioon sisältyy herkkyystarkastelu siitä, mitkä ovat suurimpia riskejä kestävyysvajeen osalta. Ekonomistien mukaan yksi suurimmista on julkisten peruspalveluiden tuottamisen kustannuskehitys”, Pöysti summaa.

Nykyinen yhtälö on Pöystin mielestä mahdoton tilanteessa, jossa väestö ikääntyy voimallisesti.

”Vuosina 2001-2011 julkisten peruspalveluiden tuotantokustannukset ovat kasvaneet yli 22 prosenttia peruspalveluiden hintaindeksillä mitattuna. Bruttokansantuotteen hintakehitys samana aikana oli 11 prosenttia. Jos tämä kehitys jatkuu, Suomen Pankin arvion mukaan kestävyysvaje vain kasvaa ja kokonaisveroaste nousee.”

Pöysti painottaa, että kustannusten kasvu kohdentuu nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

”Siksi minun terveiseni kuntauudistajille liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantotapojen ja rakenteiden korjaamiseen. Nyt pitäisi kiireesti saada aikaan sellaisia ratkaisuja, joilla sote-sektorin kustannukset saadaan kääntymään samaan suuntaan kuin kansantalouden kustannukset yleensä. Pääpainon tulisi siis olla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa.”

Tuomas Pöysti kertoo, että Paras-hankkeen arvioinnissa nousi esille kunta- ja sote-uudistamisen toteuttamisen vaativuus.

”Erityinen huomio tulee kiinnittää siihen, että uudistusprosessi voidaan konkreettisesti viedä läpi kuntakentällä ja uudistus oikeasti toteutuu. Pahin vaihtoehto olisi se, että kiireellisesti valmisteltuja uudistuksia tehtaillaan toinen toisensa perään, eikä mikään niistä toteudu. Kunnat roikkuisivat vuodesta toiseen erilaisissa prosesseissa, joissa kuluisi vain aikaa ja rahaa.”

Lue myös

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä luovuttaa raporttinsa sote-rakennelinjauksista 10.-11. tammikuuta. Muun muassa ministeriön alainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos jätti raporttiin eriävän mielipiteensä.

Keskustelu

Asiantuntijat jotka eivät ole lianneet käsiään päivän politiikassa ovat huolestuneena kertoneet, että tämä ajateltu uudistus ei peruste realistisiin perusteluihin. Sama koskee oppositionkin vasta-argumentteja. Molemmissa ideologia ja poliittiset tavoitteet ajavat kansantalouden edun ohi.
Veronmaksajat jäävät kauhuissaan asemalle odottelemaan matkalipun hintaa.

Nämä kaksi kysymystä ovat tärkeimmät tällä hallituskaudella. Kysymyksiä hoitamaan on asetettu hallituksessa liian kokemattomat ja asemaltaan politiikassa heikot ministerit. Pääministerin on otettava asia itselleen, tai nimitettävä ministeriksi joku kokenut virkamies, joka on lähdössä eläkkeelle ja voi toimia vapaasti ja tehokkaasti. Ikävät päätökset on tehtävä nyt ja on jo kiire.

Pane lapset asialle, juokse itse perässä. Näin se vanha sanonta taitaa kuulua. Ollaan kyllä ihan tyytyväisiä, jos edes valtiontalouden tarkastusvirasto juoksee perään katsomaan, mitä kakarat nyt ovat möhlineet. Väärä tilannearvio, pakkosynnytys, kiveen hakattu hallitusohjelma joka ei toteudu ja täydellinen härdeli toteutuksessa, siinä hyvä lähtökohta puolivalintarkasteluun.

Koska, kuten kallari tuossa edellä toteaa ” ideologia ja poliittiset tavoitteet ajavat kansantalouden edun ohi” pitää paikkansa on kuitenkin turha odottaa VTTV:n raportista mitään ihmeellistä. Syyt kun ovat olennaisesti syvemmällä, poliittisessa järjestelmässä ja erityisesti puolueiden ylivertaisessa asemassa viime perustuslakiuudistuksen jälkeen.

Itse asiasta en voi, kuin toistaa usein hokemani ehdotuksen; Lopetetaan kunnallinen itsehallinto ja perustetaan maakunnallinen itsehallinto.

http://eaglesflysingly.blogspot.fi/2011/04/imfn-tahto-suomelle-leikkausvaatimus.html

Kuntalaitoksen vekkasalkku on räjähtämässä silmille; kunnat 12 mrd. konserni 24 mrd ja vielä piilotettuna alipoistoijen kautta 10 mrd. infran jälleenrahoitustarve. Monien kuntayhtymien kassat toimivat velaksi ja maksamattomien kuntaosuuksien aiheuttamat alijäämät ovat rästiä, joiiden poistamiseen omistajakuntien tulonodotukset eivät yllä. Vielä kuntaliiton edusmiehet väittää sektoria vähävelkaiseksi! Tarkastusviraston pitäis katsoo ensin, miten tähän on tultu ja mikä on asiassa totuus? Kirajanpito- ja tilintarkastuskäytäntöä ohjaava lakipoha ja kultuuri lienee liian löysä tai sitten suoraastaan kuntaihmiset noudattavat ”luovaa kirjanpito- ja tilinpäätöstapaa”. Kiireellinen tarkastuskohde niin sote kuin kuntauudistuksen perusteena!