Hallitus linjasi: Viidestä yliopistosairaalasta riisutaan vaativimmat erikoissairaanhoidon palvelut

sairaalat
Teksti
Eeva-Liisa Hynynen
Uudistajat aikovat paitsi lakkauttaa Manner-Suomen kaksikymmentä sairaanhoitopiiriä, myös riisua vaativimmista erikoissairaanhoidon palveluista viisi yliopistosairaalaa, jotka toimivat erityisvastuualueina. Kuva Sari Gustafsson / Lehtikuva.

Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän sote-uudistuksen linjauksiin kätkeytyy suuria uutisia, kun linjapaperia luetaan huolella asiantuntijoiden kanssa.

Uutiset eivät juuri koske pieniä kuntia, vaan 20 000-50 000 asukkaan kuntia sekä hallituksen linjausta, jonka mukaan keskeiset sote-palvelut ja erikoissairaanhoito edellyttävät 50 000-100 000 asukkaan kuntaa tai sote-aluetta.

Jos hallitus pysyy linjauksessaan, jatkossa 50 000-100 000 asukkaan kunnat tai sote-alueet ovat suomalaisen terveydenhuollon kulmakivi.

Uudistajat eivät aio lakkauttaa pelkästään Manner-Suomen kahtakymmentä sairaanhoitopiiriä, jotka huolehtivat keskussairaaloiden toiminnasta.

Sen lisäksi riisutaan vaativimmista erikoissairaanhoidon palveluista viisi yliopistosairaalaa, jotka toimivat erityisvastuualueina. Ne jätetään hallinnollisiksi, toimintaa koordinoiviksi organisaatioiksi.

Tätä linjausta ei ymmärrä yksikään Suomen Kuvalehden haastattelema terveydenhuollon asiantuntija.

Vaativinkin erikoissairaanhoito halutaan 50 000-100 000 asukkaan suurkuntien tai sote-alueiden vastuulle, vaikka kunnat ja sote-alueet joutuisivat hakemaan näille palveluille oleellisesti laajempaa, jopa yli miljoonan asukkaan väestöpohjaa edellyttäviä konsortioita eli ”himmeleitä”.

Asiantuntijat ovat toistaneet lukuisia kertoja julkisuudessa, että nykyiset keskussairaalat edellyttävät reilusti yli 100 000 asukkaan ja mieluummin yli 200 000 asukkaan väestöpohjan ja vaativin erikoissairaanhoito mieluiten miljoonan asukkaan pohjan. Puheella ei ole ollut vaikutusta Kataisen hallitukseen.

Kun myös erityisvastuualueet tyhjennetään vaativimmasta erikoissairaanhoidosta, asiantuntijat olettavat hallituksen poliitikkojen uskovan, että Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Hyksin kansainvälisen tason huippukirurgit ja -professorit siirtyvät töihin suuren kaupungin tai sote-alueen tai useamman kaupungin/sote-alueen muodostaman konsortion palvelukseen.

Yksi terveydenhuollon johtavista vaikuttajista muistuttaa, että yliopistosairaaloissa koulutetaan suomalainen lääkärikunta ja ne ovat lääketieteellisen osaamisemme lippulaivoja.

”Mieletön päätös – avointa pilkkaa”

Päätös yliopistosairaaloiden/erityisvastuualueiden toiminnan siirtämisestä kuntien tai sote-alueiden vastuulle on Suomen Kuvalehden haastattelemien asiantuntijoiden mielestä mieletön ja vahingollinen.

Yksi haastateltavista sanoo, että päätös on avointa pilkkaa yliopistosairaaloiden poikkeuksellisen korkeasti koulutettua lääkäri- ja hoitajakuntaa kohtaan.

Mutta ongelmatonta ei ole sairaanhoitopiirienkään purkaminen, jos keskussairaalatasoiset erikoissairaanhoidon palvelut siirretään kunnille tai sote-alueille, joiden väestöpohjan tulee olla 50 000-100 000 asukasta.

Kouvolan kaupunkia lukuun ottamatta yksikään Suomen nykyisistä kuntien tai kuntayhtymien omistamista aluesairaaloista ei yllä omistajakuntiensa väkiluvussa 50 000 asukkaaseen, joka on ministerityöryhmän linjaama minimi ”laajan perustason” palveluille.

Asiantuntijat painottavat, että ”laaja perustaso” on vain uusi hieno käsite sille, että peruskunnan terveydenhuollossa voi olla mukana rajoitetusti erikoissairaanhoitoa.

Lue myös

Hallitusohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) linjaukset lyövät pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitusta parhaillaan korville. Hallitus onkin päättänyt sysiä uudistamiseen liittyvät sotkunsa alueellisten selvitysmiesten syliin.

    Sote-uudistuksen poikkeuksellisen vaikean tilanteen takia asiantuntijat sekä poliittiset vaikuttajat puhuvat nimettöminä.