Hallitus linjasi – näiden sairaaloiden toiminta uhattuna

Kotimaa 20.12.2012 11:30
Yksi asiantuntijoista arvioi, että jos sairaanhoitopiirien ja keskussairaaloiden erikoissairaanhoito siirretään kuntien tai sote-alueiden käsiin, edessä on ”himmelöintitalkoot”, kun pienille aluesairaaloille etsitään vaadittua väestöpohjaa eli vastuullisia omistaja- ja rahoittajakuntia. Kuva Kimmo Mäntylä / Lehtikuva.

Kun ministeriryhmä käänsi median katseen alle 20 000 asukkaan pikkukuntiin, se unohti samalla kertoa, että vaadittua 50 000 asukkaan sote-minimiväestöpohjaa eivät täytä seuraavat:

Kemijärven Lapponia-sairaala, Raahen sairaala sekä Iisalmen, Varkauden ja Pieksämäen aluesairaalat, Pietarsaaren ja Kristiinankaupungin sairaalat, Savonlinnan keskussairaala, Imatran kaupungin erikoissairaanhoito, Forssan seudun sote-alue, Rauman aluesairaala Medi-Rauma ja Heinolan kaupunginsairaala.

”Nämä sairaalat eivät voi hallituksen linjausten mukaisesti jatkaa toimintaansa nykyisellään. Niiden on etsittävä laajempi väestöpohja ja kaikilla alueilla se ei onnistu naapurikuntienkaan kanssa”, terveydenhuollon asiantuntija sanoo.

Lisäksi on koko joukko sairaanhoitopiirien omistamia aluesairaaloita, jotka joutuvat vaikeaan asemaan, jos ja kun sairaanhoitopiirit lakkautetaan. Näiden sijaintikuntien väkiluku ei yllä 50 000 asukkaaseen.

Tällaisia ovat Oulaisten, Ähtärin, Riihimäen, Loimaan, Uudenkaupungin Vakka-Suomen, Vammalan ja Valkeakosken aluesairaalat, sekä Länsi-Uudenmaan, Mäntän, Lohjan, Porvoon ja Hyvinkään sairaalat.

Sairaanhoitopiirien omistamista aluesairaaloista vain Salon kaupungin väkiluku ylittää 50 000 asukasta.

Jos kuntien tai sote-alueiden väestöpohjavaatimus hilattaisiin 100 000 asukkaaseen, sen alle jäisi neljä keskussairaalaa: Kemin Länsi-Pohja, Kainuu, Kokkola ja Savonlinna.

Yksi asiantuntijoista arvioi, että jos sairaanhoitopiirien ja keskussairaaloiden erikoissairaanhoito siirretään kuntien tai sote-alueiden käsiin, edessä on ”himmelöintitalkoot”, kun pienille aluesairaaloille etsitään vaadittua väestöpohjaa eli vastuullisia omistaja- ja rahoittajakuntia.

”En usko, että suomalaisen terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tuottavuus kasvaisi näissä uudistamistakoissa”, hän sanoo.

Useat kuntavaikuttajat arvioivat, että sote-palveluiden uudistamisesta on kehkeytymässä farssi vailla vertaa.

Hallituksen pakottamana suomalainen erikoissairaanhoito on ottamassa jättiaskeleen täysin päinvastaiseen suuntaan kuin muu Eurooppa. Muualla haetaan palveluille entistä suurempaa väestöpohjaa ja vakaampaa järjestäjätahoa. Meillä vaativimmatkin palvelut halutaan suurkuntien tai sote-alueiden käsiin.

Selvitysmiehet ”paljon vartijoina”

Viidelle erityisvastuualueelle lähetettävät selvityshenkilöryhmät on pantu paljon vartijoiksi. Yksi kuntavaikuttaja ennakoi, että jos hyvin käy, uudistamiseen saadaan kuntakohtaisissa ja alueellisissa neuvotteluissa ”joku tolkku”.

”Voihan olla, että nykyiset sairaanhoitopiirit onnistutaan pukemaan uusiin vaatteisiin. Niistä voisi muodostaa riittävän laajoja sote-alueita. Vaikka ne olisivat maakuntatasoisia toimijoita, ne voitaisiin verhoilla uusiin kuoseihin, että oppositio ja erityisesti keskusta ei pääsisi riekkumaan kotikunta-maakunta-mallillaan. Siihen suuntaan tässä mentäisiin. Hallitus voisi leikkiä, että se on uudistanut sote-palvelut ja erikoissairaanhoidon rakenteet täysin omalla tavallaan”, vaikuttaja naurahtaa.

Hän toteaa kuitenkin, että jos erikoissairaanhoidon ratkaisut ovat väestöpohjaltaan pienempiä kuin nykyiset sairaanhoitopiirit, hallitus ajaa palvelut suuriin vaikeuksiin.

”En hirmuisesti arvosta sellaista, että pidetään viimeiseen asti kiinni äkkinäisestä linjauksesta, koska se tuli tehdyksi, ja annetaan kansalaisten tuntea se nahoissaan.”

Yksi valtakunnan keskeisistä oikeusoppineista katsoo, että kuntauudistus ja sote-uudistus olisi paikallaan viedä Valtiontalouden tarkastusviraston arvioitavaksi sekä hallintomenettelyn että uudistuksen kustannusten osalta.

”Onko tässä toimittu hyvän hallintotavan mukaisesti avoimesti ja ovatko uudistuksen taloudelliset kustannukset ja arviot sen vaikutuksista kohdallaan?”

Lue myös

Hallitusohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) linjaukset lyövät pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitusta parhaillaan korville. Hallitus onkin päättänyt sysiä uudistamiseen liittyvät sotkunsa alueellisten selvitysmiesten syliin.

Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän sote-uudistuksen linjauksiin kätkeytyy suuria uutisia, kun linjapaperia luetaan huolella asiantuntijoiden kanssa.

Sote-uudistuksen poikkeuksellisen vaikean tilanteen takia asiantuntijat sekä poliittiset vaikuttajat puhuvat nimettöminä.

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.