Lukuohje sote-sotkuun: Pienillä kunnilla ei ole ollutkaan vastuuta terveydenhuollosta

Kotimaa 14.12.2012 13:07

Alle 20 000 asukkaan kunnilla ei ole Paras-lain takia lainkaan sote-järjestämisvastuuta, toisin kuin on väitetty.

Kuhmon terveyskeskus palvelee kaupungin reilua yhdeksää tuhatta asukasta. Alle 20 000 asukkaan kunnilla ei ole Paras-lain takia lainkaan sote-järjestämisvastuuta.Kuva Vesa Moilanen / Lehtikuva.

”Hallitus kaavailee, ettei alle 20 000 asukkaan kunnilla olisi vastaisuudessa itsenäistä sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) järjestämisvastuuta. Niiden olisi kuuluttava useamman kunnan muodostamaan sote-alueeseen”, uutisoi Helsingin Sanomat perjantaina 14. joulukuuta sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän edellisenä iltana julkistamia linjauksia.

Samanlaisen uutisen sote-linjauksista teki myös Yle. Muutos koskisi voimallisimmin nimenomaan pieniä kuntia.

Väärin tulkittu.

Tosiasiassa alle 20 000 asukkaan kunnilla ei ole nytkään sote-järjestämisvastuuta, vaan pienten kuntien on edellisen hallituksen Paras-lain linjausten mukaisesti pitänyt siirtää sote-palvelunsa vähintään noin 20 000 asukkaan laajuiselle yhteistoiminta-alueelle.

Kun peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) ja sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) ovat viime aikoina vaatineet Rääkkylän ja Tohmajärven kaltaisia palveluiden ulkoistajia ja irtiottajia kuriin, vaatimukset ovat perustuneet edellisen hallituksen Paras-lakiin, joka on voimassa tämän vuoden loppuun asti ja joka velvoittaa pienet kunnat 20 000 asukkaan sote-alueisiin.

Pienten kuntien kohdalla ministerityöryhmän linjaukset eivät ole dramaattisia. Jatkossa ne joutuvat siirtämään palvelunsa vähintään 50 000 asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon alueelliselle toimijalle, joka voi edelleen perustua kuntien keskinäiseen yhteistyöhön.

Sen sijaan suurin muutos koskee yli 20 000 asukkaan kuntia, jotka alittavat 50 000 asukkaan väestöpohjan. Valtaosa kaupungeistamme on tällaisia; esimerkiksi Mikkeli, Kokkola, Hyvinkää, Kerava, Järvenpää, Imatra ja Savonlinna.

Sote-linjauksissa luvataan yli 20 000 asukkaan kunnille terveydenhuollon järjestämisvastuu joihinkin palveluihin, mutta ministerityöryhmä ei ole vielä kertonut, mitä nämä palvelut voisivat olla.

Jatkossa yli 20 000 mutta alle 50 000 asukkaan kuntien on vietävä merkittävä osa sote-palveluistaan 50 000-100 000 asukkaan sote-alueille, jotka muodostetaan kuntien yhteistyöllä elleivät alueen kunnat solmi kuntaliitoksia.

Sote-alueet vastaavat paitsi keskeisimmistä sote-palveluista myös erikoissairaanhoidosta. Hallitusohjelman linjausten mukaisesti nykyiset sairaanhoitopiirit lakkautetaan.

Suurimmat ja vakavimmat riskit

Suomen Kuvalehden kuulemien terveydenhuollon asiantuntijoiden mukaan ministerityöryhmän sote-linjausten suurimmat ja vakavimmat riskit liittyvät nimenomaan erikoissairaanhoitoa koskeviin linjauksiin.

Asiantuntijat pelkäävät, että 50 000-100 000 asukkaan kaupungit tai sote-alueet ryhtyvät kehittämään oman alueensa sairaaloista kilpakumppaneita nykyisille keskussairaaloille. Terveydenhuollon kilpavarustelu ja kisa lääkäreistä ja hoitajista kiihtyisi entisestään. Kustannukset karkaisivat käsistä ja tuottavuus alenisi.

Ministerityöryhmän sote-linjaukset eivät paljasta, mitä nykyisille keskussairaaloille tapahtuu uudistuksessa. Nyt ne ovat sairaanhoitopiirien omistuksessa, mutta asiantuntijoiden mukaan 50 000-100 000 asukkaan väestöpohja on keskussairaalan toiminnan kannalta liian pieni. Asiantuntijoiden mukaan väestöpohjan tulisi olla ainakin 200 000 asukasta.

Asiantuntijat arvioivatkin, että jos sote-linjaukset viedään tällaisenaan toteutukseen, sote-alueiden yläpuolelle syntyy vielä pari hallinnollista tasoa.

Jatkossa keskussairaaloista vastaisivat maakunnan laajuisesti joko vahvat peruskunnat tai sote-alueet yhdessä. Esimerkiksi Kuopion kaupunki tai Kuopion ja naapurien muodostama sote-alue voisi pyörittää keskussairaalaa yhdessä Ylä-Savon, Varkauden alueen ja muiden mahdollisten sote-alueiden kanssa.

Keskussairaalat eivät kuitenkaan suoriudu vaativimmasta erikoissairaanhoidosta, josta vastaavat nykyään viisi yliopistosairaalaa, jotka toimivat ns. erityisvastuualueina. Sote-linjausten mukaan erityisvastuualueet jäävät hallinnollisiksi toimijoiksi, eikä niiden ja keskussairaaloiden välinen työnjako aukea linjapaperista.

Hallitus uskoo suurkuntiin

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus on vannonut kuntauudistuksessaan vahvojen suurkuntien nimeen. Niin vahvojen, että kunnat suoriutuvat jopa erikoissairaanhoidosta. Kuntavaalien alla hallitus moitti keskustan kotikunta-maakunta-mallia siitä, että se synnyttää kolmiportaisen mallin (kunta-maakunta-valtio), jossa kunnilta viedään terveydenhuolto ja tilalle syntyy maakuntatasoinen himmeli.

Nyt Kataisen hallitus on synnyttämässä neli- tai jopa viisiportaisen mallin, jossa himmelien määrä ei ainakaan vähene.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri sanoo, että hallituksen sote-linjaus ei muuta mitään olennaisesti alle 20 000 asukkaan kuntien kohdalla.

”Sen sijaan se, mitä erikoissairaanhoidolle tapahtuu, on täysin auki. On iso riski, että tässä laitetaan suomalainen terveydenhuolto täysin sekaisin useaksi vuodeksi. Se voi olla kallis kokeilu erikoissairaanhoidon kannalta.”

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén sanoo, että kovin paljon työtä jää nyt viidelle erityisvastuualueelle lähetettävien selvitysryhmien käsiin. Lindén johtaa itse yhtä tällaista selvitysmiesryhmää. Isolauria kompaten Lindén myöntää, että uudistukseen liittyy isoja riskejä nimenomaan erikoissairaanhoidon osalta.

Osa Suomen Kuvalehden haastattelemista asiantuntijoista halusi puhua nimettömänä. Yksi valtakunnan huippuasiantuntijoista sanoo suoraan, että hallituksen sote-linjaus on heikoin mahdollinen useista eri vaihtoehdoista.

”Nyt terveydenhuoltoon syntyy heikko perustaso ja heikko erityisvastuutaso. Syntyy monentasoista ja -kirjavaa yhteistoimintaa, mutta sellaista vahvaa ja vastuullista toimijaa ei ole, jolla olisi kokonaisvastuu selkeästi käsissään.”