Lex Kittilä vihdoin käyttöön: Selvitysryhmä alkaa perata Kittilän sotkuja heti tammikuussa

Kuntalakiin joulukuussa 2016 lisätyt säännökset otetaan nyt ensimmäistä kertaa käyttöön.
Kotimaa 20.12.2017 16:17
Kittilän kunnantalon valtuustosali.
Kittilän kunnantalon valtuustosali.

Kuntaministeri Anu Vehviläinen (kesk) on asettanut selvitysryhmän tekemään selvitystä Kittilän kunnan päätöksenteon kriisistä, valtiovarainministeriö tiedotti keskiviikkona 20. joulukuuta. 

Selvitystyö alkaa tammikuun alussa 2018 ja sen tulee valmistua viimeistään helmikuun lopussa.

Kuntalakiin joulukuussa 2016 lisättyjen Lex Kittilä -säännösten käyttöön ottaminen ei ole yllätys.

Nyt siis valtiovarainministeriö aloittaa ensimmäisen kerran kuntalain pykälän 109 a mukaisen selvitysmenettelyn poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevassa kunnassa.

Kittilän kuntapäättäjien enemmistö on vastustanut virkarikossyytteisiin asetettujen luottamushenkilöiden pidättämistä luottamustehtävistään, vaikka ministeriö on edellyttänyt pidättämistoimia.

Kunnan päätöksenteossa on tätä nykyä mukana kaikkiaan 20 luottamushenkilöä, jotka on asetettu syytteeseen törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä ja useat heistä muistakin rikoksista. Syytteeseen asetetuista 11 toimii nykyisin kunnanvaltuutettuina ja viisi kunnanhallituksen jäseninä.

Lokakuussa kunnanvaltuusto päätti olla pidättämättä syytteeseen asetettuja päätöksenteosta. Valtuusto katsoi, että esteellisyyssäännösten noudattaminen riittäisi – päätös syntyi täpärästi valtuuston puheenjohtajan Aki Nevalaisen (vas) ratkaistua tasan päättyneen äänestyksen.

 

Selvitysryhmän asettaminen kertoo siitä, että Kittilän kunnan lausunto selvitysmenettelyn käynnistämisestä ei riitä ministeriölle.

Lausunnossaan kunta vetoaa kunnallisen itsehallinnon vahvaan suojaan ja siihen, että kevään kuntavaaleissa kuntalaiset äänestivät kyseiset epäiltynä olevat päättäjät uudelleen valtuustoon.

Tammikuussa 2018 Kittilän kunnan päätöksentekoa ryhtyy selvittämään kokenut kolmikko. Ryhmän puheenjohtajana toimii hallintotieteen maisteri Antti Rantakokko, joka tunnetaan monissa vaikeissa tehtävissä kunnostautuneena kaupunginjohtajana.

Kovaa lainopillista osaamista tuovat varatuomari Liisa Talvitie, Vaasan hallinto-oikeudesta hiljattain eläkkeelle jäänyt ylituomari, sekä varatuomari Irma Nieminen, joka toimii Salon kaupungin hallintojohtajana.

Selvitysryhmä käy – riippumattomana toimijana – käsiksi Kittilän päätöksenteon arviointiin: kuinka esimerkiksi laajan rikostutkinnan aiheuttamat esteellisyydet vaikuttavat päätöksentekoon ja miten syytteet vaikuttavat päätöksenteon uskottavuuteen ja luotettavuuteen.

Lex Kittilä antaa valtiovarainministeriölle oikeuden pidättää henkilöitä luottamustehtävistä.

Selvitysryhmä voi esittää kunnanvaltuustolle, että sen tulee pidättää syytteeseen asetetut luottamushenkilöt luottamustehtävistään oikeudenkäynnin ajaksi. Ellei valtuusto ryhdy pidättämistoimiin, Lex Kittilä antaa valtiovarainministeriölle oikeuden pidättämistoimiin.

Keskusrikospoliisilla on edelleen tutkittavanaan useita Kittilän päätöksentekoon liittyviä asiakokonaisuuksia, ja tutkinta on laajentunut kesäkuussa käynnistyneen valtuustokauden päätöksentekoon.

Selvitysryhmä joutunee harkitsemaan sitäkin, olisiko tehtävistään pidätettävä myös ne luottamushenkilöt, jotka ovat joutuneet tutkintaan 1. kesäkuuta 2017 alkaneella vaalikaudella tehdyiksi epäillyistä virkarikoksista. Pidättäminen luottamustoimessa tehdyksi epäillyn rikoksen perusteella ei edellytä, että syyte on jo nostettu.

 

Kittilässä on vähätelty kunnan päätöksenteon kriisiä. Rikostutkintaa ja syytteitä on kummasteltu, koska syytteeseen asetettujen mukaan kyse on ollut vain ”pienistä muotovirheestä” kunnanjohtaja Anna Mäkelän lainvastaisessa irtisanomisessa.

Tapaus Kittilässä on kuitenkin kyse enemmästä. Kuntapäättäjien enemmistö on vuosien ajan kuntaa koskevista laeista piittaamatta tehtaillut päätöksiä, joille on kertymässä hurja hintalappu.

Syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä on nostettu kaikkiaan 27:ää luottamushenkilöä vastaan. Lisäksi kunnanjohtaja Mäkelän irtisanomista valmistelleen tilapäisen valiokunnan sihteeriä syytetään avunannosta kyseiseen rikokseen.

Lisäksi osaa luottamushenkilöistä syytetään työrikoksista ja osaa myös  virka-aseman väärinkäyttämisestä liittyen omistajaohjaukseen kunnan  enemmistöomistaman hissiyhtiön esitutkinta-asiassa.

Levin hissiyhtiön toimitusjohtajaa Jouni Palosaarta vastaan nostettiin syyte 13. joulukuuta. Syyte tuli luottamusaseman väärinkäytöstä yhtiön hissikilpailutuksessa.

Niin sanotussa Eilavaara-asiassa nostettiin 19. joulukuuta syyte kolmea edellisen valtuustokauden keskeistä kuntapäättäjää vastaan törkeän petoksen yrityksestä ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Kaikki syytteeseen asetetut ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.

 

Kittilän päätöksenteko kriisiytyi joulukuussa 2013, kun tieto toimitusjohtaja Jouni Palosaaren saamista potkuista ja hänestä tehdyistä tutkintapyynnöistä päätyi julkisuuteen.

Suomen Kuvalehti kertoi kesäkuussa 2014 jutussaan Kittilän laki erikoisesta tapahtumasarjasta. Jutun perusteella Lapin poliisilaitos käynnisti esitutkinnan Kittilän kuntapäättäjien toimista.

Syksyllä 2014 rikos- ja prosessioikeuden professori Pekka Viljanen vaati useaan kertaan julkisuudessa valtiolle puuttumiskeinoja.

Valtiovarainministeriö heräsi toimiin maaliskuussa 2016, lakiesitys saatiin eduskuntaan marraskuussa 2016. Nyt – vuotta myöhemmin –emeritusprofessori Pekka Viljasen peräämää lakia ryhdytään soveltamaan ensimmäisen kerran Kittilässä.