Kittilä: Kokeneet selvittäjät valmiina töihin – ministeriö käynnisti kunnan kuulemisen

Kittilän kunta sai kuusi viikkoa aikaa vastata. ”Se on kohtuuttoman pitkä aika”, harmittelee rikosprofessori Pekka Viljanen.
Kotimaa 2.11.2017 16:33
Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala (kesk) kunnanvaltuuston kokouksessa 31. lokakuuta 2017.
Kittilän kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala (kesk) kunnanvaltuuston kokouksessa 31. lokakuuta 2017. © OTTO PONTO / Lehtikuva

Kittilän kunnanvaltuuston ei tarvinnut odottaa kauan valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston vastausta 31. lokakuuta 2017 pidetyn kunnanvaltuuston kokouksen jälkeen.

Kun valtuusto päätti olla pidättämättä raskaisiin virkarikossyytteisiin asetettuja luottamushenkilöitä päätöksenteosta, hallitusneuvos Auli Valli-Lintu ennakoi, että ministeriö tiedottaa Lex Kittilä -selvitysmenettelyyn liittyvistä toimista lähipäivinä.

Tiedote tuli pikavauhdilla torstaina 2. marraskuuta. Ministeriö kertoo käynnistävänsä kunnan kuulemisen selvitysmenettelyn aloittamisesta.

Kunnalle annetaan kuusi viikkoa aikaa vastata kuulemiskirjeeseen – ja tänä aikana kunta voi tuoda kunnanvaltuustoon uudelleen käsiteltäväksi syytteeseen asetettujen luottamushenkilöiden pidättämispäätöksen.

Kittilän kunnan on vastattava 18.12.2017 mennessä. Selvitystyö alkaa tammikuun alussa 2018 ja päättyy viimeistään 28. helmikuuta.

 

Ministeriöllä on jo selvityshenkilöryhmä valmiina. Siihen kuuluvat hallintotieteen maisteri Antti Rantakokko, varatuomari Liisa Talvitie ja varatuomari Irma Nieminen. Tämän ryhmän asettamisesta kuntaa siis kuullaan.

Kolmikon kokemus kunnallis- ja julkishallinnosta sekä juridiikasta on äärimmäisen kova.

Antti Rantakokko jäi eläkkeelle kesäkuun 2017 alusta Salon kaupunginjohtajan virasta. Rantakokko tunnetaan paineensietokykyisenä johtajana, joka on kokenut johtajakaudellaan kovimmat kuviteltavissa olevat tilanteet: sekä Kauhajoen koulusurmat että Salon Nokia-kriisin ja yhtiön toimintojen alasajon kaupungissa.

Vankkaa julkishallinnon juridiikan osaamista selvityshenkilöryhmään tuovat Liisa Talvitie ja Irma Nieminen.

Talvitie on ehtinyt toimia Seinäjoen kaupungin hallintojohtajana, Vaasan hallinto-oikeuden tuomarina ja ylituomarina. Viimeksi mainitusta virasta hän jäi eläkkeelle vuoden 2016 loppupuolella.

Työryhmän sihteerinä toimiva Nieminen on Salon kaupungin hallintojohtaja, joka tunnetaan kunnallishallinnon ja -juridiikan osaamisestaan.

Ministeriö voi asettaa selvitysryhmän, vaikka kunta sitä vastustaisi.

Jos Kittilän kunnanvaltuusto ei kuudessa viikossa kykene pidättämään syytteeseen asetettuja luottamushenkilöitä päätöksenteosta lainvoimaisten tuomioiden antamiseen asti, on todennäköistä, että selvitysryhmä nähdään Kittilässä.

Ministeriö voi lain mukaan selvitysryhmän asettaa, vaikka kunta vastustaisi sitä.

Kuntalain 85. pykälä velvoittaa kunnanvaltuuston pidättämään virkarikoksista epäillyt luottamushenkilöt, ”jos se on kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi välttämätöntä ottaen huomioon epäillyn rikoksen vakavuus, mahdollinen toistuvuus ja muut seikat. Pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti.”

Mikä sitten voisi olla painavampi syy pidättämispäätökseen kuin se, että Kittilän kunnan päätöksenteossa tällä vaalikaudella istuu edelleen 20 luottamushenkilöä, joita kaikkia syytetään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä?

Heistä 11 istuu kunnanvaltuustossa – vaikka yksi valtuutetuista pyysi ja sai eron syytteiden nostamisen jälkeen, tilalle varavaltuutetun paikalta valtuutetuksi nostettiin toinen syytteeseen asetettu.

Kunnanhallituksen yhdeksästä jäsenestä viisi on asetettu syytteeseen.

Jos siis Kittilän kunnanvaltuusto ei kykene tilannetta ratkaisemaan, kuntalakiin kirjoitettujen Lex Kittilä -säännösten mukaan ministeriön asettama ”selvitysryhmä tekee ehdotuksen tarvittaviksi toimenpiteiksi kunnan hallinnon saattamiseksi tämän lain ja muiden lakien mukaiseksi”.

Kunnanvaltuuston on käsiteltävä toimenpide-ehdotukset ”ilman aiheetonta viivytystä ja saatettava niitä koskeva päätös valtiovarainministeriön tietoon”.

Jos selvitysryhmä esittää luottamushenkilöiden pidättämistä toimestaan eikä kunnanvaltuusto vielä tässäkään vaiheessa ryhdy toimiin, valtiovarainministeriö voi kuulemisen jälkeen päättää pidättämisestä.

Ministeriön päätös voidaan panna täytäntöön välittömästi.

 

Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen ehti vedota valtiovaltaan ja poliittisiin päättäjiin syksystä 2014 lähtien Lex Kittilän  säätämiseksi.

Viljanen ehdotti lakia, joka sallisi valtiovallalle oikeuden pidättää luottamushenkilöt päätöksenteosta kuntaan kohdistuvan virkarikostukinnan aikana, mikäli kunta ei itse toimisi asiassa.

Nyt laki on olemassa – ja valtiovarainministeriö ryhtyy käynnistämään sen soveltamista Kittilässä aloittamalla kuulemisen selvitysryhmän asettamisesta.

”Periaatteessa kunta voisi vielä kääntää kelkkansa ja päättää itse pidättää syytteeseen asetetut luottamushenkilöt toimestaan, mutta todennäköisenä en sitä pidä”, Pekka Viljanen sanoo keskiviikkona 1. marraskuuta, vain vuorokausi Kittilän kunnanvaltuuston farssimaisen kokouksen jälkeen.

Viljasen puhuessa Suomen Kuvalehdelle valtiovarainministeriö ei ollut vielä tiedottanut selvitysryhmän asettamisesta, mutta ministeriön ulostuloa odotettiin lähipäivinä.

Viljanen pahoittelee yhä, että kunnanvaltuusto ei kyennyt pitämään pidättämisasiaa omissa käsissään.

”Pidättämisasiasta oli päättämässä joukko valtuutettuja ja varavaltuutettuja, jotka eivät ole syytteessä, mutta tehty päätös osoittaa, että valitettavan monet ovat samoilla linjoilla kuin syytteeseen asetetut”, emeritusprofessori toteaa.

Viljanen pahoittelee myös Lex Kittilän ”byrokraattisuutta”.

”Kuluu vielä melkoisesti aikaa, ennen kuin valtiovarainministeriö voi lopulta tehdä pidättämispäätöksen. Tietääkseni Kittilän kunnalle annetaan ensi vaiheen kuulemisessa vastausaikaa kuusi viikkoa. Se on kohtuuttoman pitkä aika, koska kunnassa on jo pitkään ollut tiedossa, mitä seuraa, jos valtuusto ei itse pidätä syytettyjä toimestaan.”

”Tiistainen päätös, joka on oikeastaan vain ilmoitus aikeesta noudattaa esteellisyyssäännöksiä, vaikuttaa kunnan nykyisessä tilanteessa pilkanteolta.”

Viljanen: ”Puskista huutelijat” sotkevat tahallaan.

Valtuuston päätöksessä vedottiin siihen, että näin noudatettiin äänestäjien vaaleissa ilmaisemaa tahtoa.

”Se vaikuttaa hurskastelulta. Moniko nyt syytteessä oleva ilmoitti julkisesti ennen vaaleja potentiaalisille äänestäjilleen olevansa keskusrikospoliisin tutkinnassa epäiltynä virkarikoksista ja työsyrjinnästä? Tuskin yksikään”, Viljanen hymähtää.

Kunnanvaltuuston päätöksessä olla pidättämättä syytteeseen asetettuja vedottiin myös siihen, että lakia ei pitäisi soveltaa ”taannehtivasti”.

”Lex Kittilä ei ole miltään osin rikoslainsäädäntöä, joka on taannehtivuuskiellon aluetta, koska Lex Kittilällä ei säädetty rangaistavaksi mitään sellaista, joka ei ollut rangaistavaa jo ennen lain voimaantuloa. Eikä sillä puututtu millään tavalla rangaistusasteikkoihin.”

Virkarikosprofessori korostaa, että Lex Kittilän mukainen pidättäminen luottamustoimesta on turvaamistoimenpide, jollaisiin ei sovelleta taannehtivuuskieltoa.

”Jotkut ’puskista huutelijat’ ovat verranneet Lex Kittilän säätämistä jopa vuoden 1945 sotasyyllisyyslakiin, mikä osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä tai sitten tahallista asioiden sekoittamista”, professori toteaa.

Pekka Viljanen ihmettelee sitä, miten vähän Lex Kittilästä ja kunnallisesta itsehallinnosta käydyssä julkisessa keskustelussa on puhuttu tavallisten kuntalaisten oikeudesta uskottavaan ja hyvään hallintoon.

”Vaikka juuri se on koko lain ydinajatus. Paljon enemmän on puhuttu siitä, kajotaanko nyt kunnan itsehallintoon, jos puututaan syytteeseen asetettujen oikeuteen jatkaa kunnan päätöksenteossa.”

Kaikki syytteeseen asetetut Kittilän kuntapäättäjät ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.

 

Poliisi ryhtyi tutkimaan Kittilän kunnan päätöksentekoa, kun Suomen Kuvalehden lukija teki poliisille tutkintapyynnön Kittilän laki -jutun (SK 24/2014) perusteella kesäkuussa 2014.