Kanava-palkintoehdokkaat julki: Huippuun hiottuja tietokirjoja

Kanava-palkintoraadissa kannettiin huolta siitä, että liian moni kotimainen tietokirja valmistuu keskeneräisenä.

Kanava
Teksti
Leena Sharma
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kanava-tietokirjapalkinnon kuudes voittaja julkistetaan Suomen Kuvalehden ja Kanavan palkintojuhlassa 2. marraskuuta 2017 Korjaamolla. Kilpailuun osallistui 181 tietokirjaa 24 kustantajalta.

Raadin jäsenet, politiikan toimittaja Unto Hämäläinen ja Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Mari K. Niemi valitsivat viisi teosta tuosta joukosta. Raadin puheenjohtaja, vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen päättää voittajasta.

Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön vuonna 2012 perustama tunnustuspalkinto on 10 000 euroa.

Mari K. Niemi ja Uno Hämäläinen.
Mari K. Niemi ja Uno Hämäläinen. © Jarmo Wright

Viisi ehdokasta ovat loppuun asti hiottuja, lähes fiktion intensiteetillä vetävästi kirjoitettuja teoksia. Koska sekä kirjailija, kustantaja että kustannustoimittaja ovat antaneet kaikkensa, ehdokkaat nousevat muun tarjonnan yläpuolelle.

”He ovat tehneet valtavan työn lukijan eteen”, Mari K. Niemi toteaa. ”He ovat löytäneet olennaista ja kiehtovaa tietoa aiheestaan. Kirjat houkuttelevat lukemaan, niitä on vaikea laskea käsistään. Parhaimmillaan ne ovat lähes yhtä elämyksellisiä kuin romaanit.”

”Jos kirja on valtava järkäle, se karkottaa monet lukijat.”

Suomessa julkaistaan edelleen laadukasta tietokirjallisuutta, mutta Hämäläinen haluaa nostaa keskusteluun myös kirja-alan ongelmallisemman puolen. Aivan liian moni julkaistu kirja on jäänyt keskeneräiseksi.

”Luulen tietäväni syyn”, Hämäläinen sanoo.

”Kustantamoissa on pienet resurssit, kirjoja ei loppuvaiheessa lue riittävän moni silmäpari. On tehty valtava työ, mutta siinä vaiheessa, kun kirjoittaja on uupunut ja tarvitsisi apua kirjan loppuun saattamiseen, hän ei sitä saa.”

“Kirjat ovat ulkoasultaan upeita, grafiikka ja valokuvat ovat hienoja, mutta tekstin viimeinen editoiminen, tiivistäminen, toiston poistaminen on jäänyt tekemättä.”

Hämäläisen mukaan ongelma koskee isoja ja pieniä kustantamoita. Puolihuolimattomasta työstä on myös seurannut se, että monet kirjat ovat paisuneet tarpeettomasti.

”Kustantajien pitäisi alentaa kynnystä tarttua tietokirjaan. Jos kirja on valtava järkäle, se karkottaa monet lukijat.” 


Ehdokkaat ja perustelut

Martti Backman: Vakoojat (304 s. Gummerus, 2017)
Jännitysromaanin lailla etenevä tietokirja uudistaa lajityyppiä – näinkin voi erinomaisen tietokirjan kirjoittaa. Teoksen vahvuus on aihe ja tarua ihmeellisempi tarina.

 

Perttu Immonen: Suomen rahvaan historia (500 s. Atena, 2017)
Riemastuttava kirja paljastaa puhuttelevia anekdootteja kuvaamastaan ajasta ja sen ihmisistä. Teos on tervetullut lisä kertomaan siitä, miten tavalliset ihmiset ovat Suomessa eläneet.

 

Minna Maijala: Kultakauden maanalainen vastarinta (410 s. Otava, 2017)
Kiehtova kuvaus siitä, miten sivistyneistö puolusti Suomen kieltä, kulttuuria ja autonomiaa ensimmäisellä sortokaudella. Samalla kirja tarjoaa perspektiiviä ajankohtaisiin kysymyksiin: sananvapaus ja ihmisoikeudet eivät ole olleet itsestäänselvyyksiä, ja niiden puolesta pitää yhä taistella.

 

Henrik Meinander: Gustaf Mannerheim (335 s. Otava, 2017)
Vahva, taitavasti kerrottu tarina, ja Meinanderin ote aiheeseensa on kriittinen mutta tasapainoinen. Hän on osannut valita olennaisen ja uskaltanut karsia.

 

Hanna Nikkanen & työryhmä: Hyvän sään aikana (320 s. Into, 2017)
Tärkeään aiheeseen  – ilmastonmuutokseen –  raikkaalla otteella tarttuva, ajankohtainen ja lukijaystävällinen kirja. Monipuoliset näkökulmat vievät lukijan paikkoihin ja tilanteisiin, joihin useimmiten matkaamme journalistien mukana. 

 

Kanavaa ja Suomen Kuvalehteä kustantaa Otavamedia.