Kittilä: Ministeriö otti lain järeimmän keinon käyttöön, kuntapäättäjiä pidätettiin tehtävistään

Yhteensä 20 ihmistä suljettiin kunnan päätöksenteosta. Jos ministeriön mahtikäskyä ei totella, voidaan poliisia pyytää poistamaan kuntapäättäjiä valtuustosalista.
Kotimaa 19.6.2018 09:19
Kittilän kunnantalo. © AKU HÄYRYNEN / LK

Valtiovarainministeriö otti tänään tiistaina 19. kesäkuuta käyttöönsä Kittilässä järeimmän keinon: syytteeseen asetettujen kuntapäättäjien pidättämisen luottamustehtävistään.

Ministeriö toimi, koska syytteeseen joutuneet eivät itse ole vetäytyneet kunnan päätöksenteosta. Myöskään kunnanvaltuusto ei ole suostunut heitä pidättämään, vaikka se on valtuuston velvollisuus.

Kittilän kunnanvaltuusto kokoontui toistaiseksi viimeisen kerran nykyisessä kokoonpanossaan päivää ennen ministeriön päätöstä maanantaina 18. kesäkuuta. Se ehti päättää muun muassa valtuuston puheenjohtajiston valinnasta loppukaudeksi: sama puheenjohtajisto jatkaa.

Valtiovarainministeriö kertoi kuntalain Lex Kittilä -säännösten mukaisesta pidättämispäätöksestä tiistaiaamuna.

Tiedote tuskin oli kenellekään yllätys: kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk) allekirjoitti päätöksen, jonka mukaan törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä syytteeseen asetetut luottamushenkilöt pidätettiin luottamustehtävistään lainvoimaisiin tuomioihin asti. Päätös astui voimaan välittömästi.

 

Lokakuussa 2017 syytteeseen asetetuista 27:stä edellisen kauden päättäjästä 20 on jatkanut kunnan luottamustehtävissä tällä valtuustokaudella. Heistä 11 toimii kunnanvaltuustossa ja viisi kunnanhallituksessa, lisäksi syytteeseen asetetuissa on varavaltuutettuja ja kunnanhallituksen varajäseniä sekä lautakuntien jäseniä.

Heidät ministeriö ”hyllytti” päätöksenteosta: Akseli Erkkilä (Kuntalaislista), Raili Fagerholm (vas), Veli-Matti Junnola (kesk), Susanna Kantola (kesk), Leena Kinnunen (vas), Merja Korva (kesk), Mika Kuusela (kesk), Reijo Kyrö (kesk), Vilho Molkoselkä (vas), Markku Mäkitalo (kesk), Vuokko Mäntymaa (kesk), Paula Nevalainen (vas), Milja Nikka (ps), Jukka Niva (Kuntalaislista), Tapani Rantajääskö (kesk), Mikko Saarela (kesk), Jukka Salmi (kesk), Tarmo Salonen (sit/ps), Veikko Siitonen (ps) ja Mauri Taskila (vas).

Pidättämispäätös tuli päivälleen vuosi sen jälkeen, kun Kittilän uusi kunnanvaltuusto kokoontui 19. kesäkuuta 2017 ensimmäisen kerran kevään kuntavaalien jälkeen ja Oikeudenmukainen Kittilä -valtuustoryhmä sekä kokoomuksen ja vihreiden valtuutetut vaativat kunnanvaltuustoa ryhtymään virkarikoksista epäiltynä olleiden kuntapäättäjien pidättämistoimiin.

Ministeriön pidättämispäätöksen jälkeen käynnistyy kunnan päätöksenteon uudelleen järjestäminen. Kittilän kunnanvaltuuston oli tarkoitus kokoontua seuraavan kerran kesän jälkeen elokuun lopussa, mutta on mahdollista, että päätöksenteko on järjestettävä uudelleen jo aiemmin.

Päätöksenteosta suljettujen tilalle nostetaan varavaltuuttuja – ja jos tämän jälkeen on vielä tarpeen, joukkoa täydennetään ehdolla olleilla mutta valitsematta jääneillä kunnallisvaaliehdokkailla.

Kunnanhallituksen tilalle saatetaan joutua asettamaan tilapäinen valiokunta, koska pidättäminen koskee enemmistöä kunnanhallituksen varsinaisista jäsenistä ja lisäksi joitakin varajäseniä.

”Hyllytys” on tilapäistä, se jatkuu lainvoimaisiin oikeuden tuomioihin asti ja koskee toimimista kunnan kaikissa luottamustoimielimissä sekä kuntayhtymien luottamustehtävissä.

Kyseessä ei siis ole kannanotto hyllytettyjen syyllisyyteen, vaan puhdas turvaamistoimi päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden takaamiseksi.

 

On varmaa, että pidättämispäätöksen jälkeen Kittilässä käynnistyy valitus- ja kantelukierre, joka voi jatkua vuosien ajan. On myös mahdollista, että osa syytteeseen asetetuista ei aio vetäytyä päätöksenteosta edes ministeriön pidättämispäätöksen jälkeen.

”Sellaisessa tapauksessa kunnan olisi pyydettävä poliisilta virka-apua luottamustehtävistään pidätettyjen poistamiseksi kokoustiloista”, sanoo rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Pekka Viljanen. Hän on seurannut Kittilän päätöksenteon kriisiä keväästä 2014 lähtien.

Viljasen mukaan valtiovarainministeriöllä ei oikeastaan ollut muuta mahdollisuutta kuin pidättää syytteeseen asetetut päätöksenteosta, koska ministeriön asettama riippumaton selvitysryhmä esitti pidättämistä – ja mahdollisimman nopeasti.

Kittilän kunnanvaltuusto antoi 23. toukokuuta lausuntonsa valtiovarainministeriölle ministeriön mahdollisesta väliintulosta kunnassa.

Lausunto perustui väittämään, jonka mukaan Lex Kittilä on perustuslain kannalta ongelmallinen, eikä lakia voida soveltaa Kittilässä. Näin Kittilän kunnanvaltuusto asetti oikeudellisen osaamisensa eduskunnan perustuslakivaliokunnan yläpuolelle.

Lex Kittilä -lakiesityksen tehtiin aikoinaan perustuslakivaliokunnan esittämät täsmennykset ja eduskunta hyväksyi joulukuussa 2016 lain ilman äänestystä. Valtiovarainministeriön toimivaltaa koskevat säännökset astuivat voimaan kesäkuun 2017 alusta.

Pekka Viljanen muistuttaa, että useat oikeusoppineet totesivat lokakuussa 2017 vakavien syytteiden nostamisen jälkeen, että valtuustolle oli syntynyt velvollisuus hyllyttää syytteeseen asetetut päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi.

Nyt ministeriö tekee sen, mihin Kittilän valtuuston enemmistö ei suostunut.

 

Kunnan lausunnossa ja valtuustossa toukokuussa pidetyissä puheenvuoroissa saivat kyytiä valtiovarainministeriö, Lex Kittilä -selvitysryhmä, Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjät ja keskusrikospoliisi.

Lausunnon hyväksyivät esteettömät valtuutetut ja varavaltuutetut äänin 14–8.

Oikeudenmukainen Kittilä -ryhmän, vihreiden ja kokoomuksen valtuutetut äänestivät vastaan. Heidän mukaansa kunnan olisi pitänyt esittää, että ministeriö pidättää syytteeseen asetetut, koska kunta itse ei ole siihen kyennyt.

Ministeriölle annettavan lausunnon oli valmistellut vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa. Lausuntoesityksessään Ylinampa käänsi yllättäen kelkkansa. Aiemmin hän oli esittänyt, että valtuuston on pidätettävä syytteeseen asetetut.

Nyt Ylinampa katsoi, että koska perustuslain mukaan virkamiehen tulee kaikessa toiminnassaan noudattaa tarkoin lakia, perustuslain kannalta ongelmallisen Lex Kittilän soveltaminen ei tule kysymykseen.

Kunnanhallitus täydensi valtuustolle annettavaa esitystä Marita Toivasen (vas) lisäyksillä. Toivanen on kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen varajäsen.

Toivanen kyseenalaisti Lex Kittilä -selvitysryhmän puolueettomuuden. Hän kysyi, erehdyttikö ministeriö kuntaa jättäessään kertomatta, että selvitysryhmän puheenjohtaja Antti Rantakokko oli toiminut syksyllä 2017 ministeriön selvitysmiehenä selvittämässä seutukaupunkien tulevaisuutta.

Ongelmia Toivanen näki myös siinä, että Rantakokko oli laskuttanut ministeriöltä palkkionsa yhtiönsä kautta.

 

Hurjimman puheenvuoron toukokuisessa kunnanvaltuustossa piti keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Yrjötapio Kivisaari.

Hän luonnehti ”puutteellisesti valmisteltua” Lex Kittilää ”Lex Farssilaksi”.

”Mielestämme Lex Kittilä on kuin valtionvarainministeri(ö)lle annettu uusi kiiltävä leluase, jota ei testattu valmistusvaiheessa tarpeeksi. Sillä on nyt pitkin kevättä kevyesti ammuskeltu ja nyt on vaarana, että seuraava laaki osuu VM:n omaan nilkkaan. Nyt taitaa olla valmistajalla tuotteen takaisinvedon paikka”, Kivisaari sanoi.

Kivisaari esitti kovia syytöksiä myös Oikeudenmukaisen Kittilän valtuustoryhmää, Lex Kittilä -selvitysryhmää sekä KRP:tä kohtaan, jota Kivisaari syytti esteellisyysohjeiden antamisesta joidenkin lautakuntien jäsenille.

Kivisaari arveli, että ”kun tämän näytelmän ensinäytös on käräjillä näytelty, keskitämme energiamme selvittämään millä valtuuksilla rikospoliisi on pyrkinyt johtamaan Kittilän kuntaa sivusta käsin”.

Kittilän kunta on nyt käynyt kaikkia muita viranomaisia vastaan. Valtiovarainministeriön väitetään painostaneen syyttäjiä, jotta syytteet nostettiin törkeistä virkarikoksista, ja KRP:n väitetään ohjailevan kunnan päätöksentekoa.

Yrjötapio Kivisaari ja Marita Toivanen näyttävät olevan Kittilän kuntapolitiikan uusia tähtiä ja heidän nimensä näkyvät Lex Kittilään liittyvien esitysten taustalla.

Suomen Kuvalehti pyysi 24. toukokuuta Kivisaarta ja Toivasta kertomaan, missä vaiheessa luottamushenkilön tulisi heidän mielestään vetäytyä tilapäisesti päätöksenteosta, jos syyte törkeästä virkarikoksesta ei ole riittävä syy. Suomen Kuvalehti sai yhteyden kumpaankin tekstiviestillä.

Kivisaari vastasi, että ”Kittilässä syytteessä olevat luottamushenkilöt ovat jo vetäytyneet päätöksenteosta koskien asiakohtia, joissa he ovat esteellisiä. He ovat toimineet näin koko tämän valtuustokauden ajan eikä tämä ole vaarantanut kunnan päätöksenteon laillisuutta.”

Pidättämisasiaan palataan Kivisaaren mukaan lainvoimaisten tuomioiden jälkeen.

Marita Toivasen vastausviesti taas oli lyhyt: ”Pyydän ystävällisesti, että ette ota minuun jatkossa yhteyttä, koska en tule antamaan koskaan kommentteja lehdellenne.”

 

Professori Pekka Viljanen pitää Kittilän kunnan lausuntoa ministeriölle täysin harkitsemattomana.

”Kittilän päättäjät ottavat suuria riskejä ja ajavat täyttä vauhtia päin seinää. Viranomainen ei voi kieltäytyä noudattamasta lakia – ja Kittilän kunta on viranomainen”, Viljanen muistuttaa.

Viljasen mukaan on ennakoitavissa, että uudet luottamushenkilöt jatkavat enemmistön voimin päätöksentekoa edeltäjiensä tapaan.

Virkarikosprofessori arvioi, että ministeriön väliintulo ei rauhoita Kittilän kriisiytynyttä päätöksentekoa. Siitä viestii hänen mukaansa toukokuun kunnanvaltuustossa nähty uho.

”Kun viime vuosina on keskusteltu Kittilän kriisistä, Lex Kittilä on nähty usein virheellisesti kunnallisen itsehallinnon vastaisena toimena”, Viljanen sanoo.

”Mutta eikö kunta ole kuntalaisia varten, ja eikö heillä ole oikeus luotettavaan päätöksentekoon tilanteessa, jossa näin moni päättäjä on asetettu syytteeseen vakavista virkarikoksista?”, Viljanen kysyy.

Viljasen mukaan Lex Kittilää säädettäessä ajateltiin, että sillä olisi voimakas ennalta ehkäisevä vaikutus ja todellisuudessa lakia tarvitsisi soveltaa vain äärimmäisen harvoin.

”Kittilän päättäjien enemmistö on alittanut kaikki odotukset. Tuollaista uhmakasta suhtautumista kansan valitseman eduskunnan säätämään lakiin ei kukaan osannut odottaa”, Viljanen sanoo.

Hän arvioi, että päättäjien enemmistö, johon kuuluu myös luottamushenkilöitä, jotka eivät ole syytteessä, on tehnyt Lex Kittilän soveltamisprosessista ennennäkemättömän farssin.

”Sen loppuhuipennukseksi voidaan odottaa tilannetta, jossa poliisi joutuu siirtämään kokoussalista ulos ne luottamushenkilöt, jotka ministeriö pidättää luottamustointen hoitamisesta.”

Viljanen ennakoi, että todennäköisesti tarvitaan toinenkin selvitysmenettely- ja pidättämiskierros ennen kuin Kittilän päätöksentekoon saadaan tolkkua.

”Pakko sanoa, että Lex Kittilä on liian hidas väline Kittilän kriisissä. Tarvittaisiin järeämpiä ja nopeampitehoisia keinoja.”

Viljanen muistuttaa hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään Suomen Kuvalehdessä esille nostamasta ajatuksesta: äärimmäisessä tilanteessa ministeriö voisi käynnistää lainvalmistelun, jossa osaksi Lex Kittilä -selvitysmenettelyä liitettäisiin arviointimenettely ja kuntaliitosselvitys. Samalla valtiolle säädettäisiin oikeus liittää ongelmakunta viime kädessä pakolla toiseen kuntaan.

 

Hallintotuomioistuimet ovat antaneet Kittilän kuntapoliitikoille tilaa toimia.

Esimerkiksi Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisut ovat viipyneet vuoden ja puolitoistakin. Hallinto-oikeus ei ole antanut täytäntöönpanokieltoja tai keskeyttänyt päätösten täytäntöönpanoa.

Päättäjien enemmistö on saanut jatkaa valitsemallaan tiellä – ja niin se on jatkanutkin.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus antoi 29. toukokuuta päätöksen, jolla voi olla vaikutusta kunnan nykymenoon. Sen mukaan kunnan ja irtisanotun kunnanjohtajan Anna Mäkelän välinen sovintosopimus oli laillinen ja kunnalla oli toimivalta tehdä  sovintosopimus kesken rikostutkintaa, joka koski irtisanomista.

Sopimuksesta valittivat syksyllä 2016 tuolloin vasemmistoa edustanut kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yritys ja kuntalainen Pentti Kangas, joka toimii nykyään Yrityksen tapaan Oikeudenmukainen Kittilä -valtuustoryhmän valtuutettuna.

Valituksissaan he katsoivat muun muassa, että sopimus oli kunnan – siis kuntalaisten – edun vastainen, koska sopimuksessa ei otettu kantaa kunnanjohtajan lainvastaiseen irtisanomiseen.

Julki tulleissa valmistelua koskevissa sähköposteissa toimikunnan valmistelijat ja asiantuntijat olivat käyneet keskustelua siitä, kuinka voitaisiin jättää tuolloin yli 135 000 euron suuruisen erosopimuksen kulut kunnan maksettaviksi siinäkin tapauksessa, että kunnanjohtajan irtisanomisasiassa epäiltyinä olevat saisivat tuomiot.

Yritys ja Kangas katsoivat, että valtuusto oli käyttänyt harkintavaltaansa väärin hyväksyessään sopimuksen, joka saattaisi myöhemmin osoittautua ongelmalliseksi korvausvastuita pohdittaessa.

Suomen Kuvalehti kertoi toimikunnan valmistelijoiden ja asiantuntijoiden erikoisista sähköposteista ja muista julki tulleista valmisteluasiakirjoista joulukuussa 2016.

Yritys ja Kangas pyysivät hallinto-oikeutta hankkimaan kaikki valmisteluasiakirjat kunnan kirjaamosta. Hallinto-oikeus katsoi, että asia oli ratkaistavissa sille jo toimitettujen asiakirjojen perusteella.

 

Sopimuksen valmisteluun hallinto-oikeus ei ottanut kantaa, vaan totesi sopimuksen olevan sisällöltään kunnan toimivallan mukainen.

Kunnan pääneuvottelijana sopimusasiassa toimi työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta.

Hänen mukaansa hallinto-oikeuden päätös vahvisti sovinnon aikaansaamisessa noudatetut periaatteet.

”Kyse oli kunnan toimivaltaan kuuluvasta sopimisesta ja sille oli olemassa asialliset ja riittävät ja siten lailliset perusteet. Sovittu summa oli yleisen käytännön mukainen.”

Koskinen korostaa, että sovintosopimuksella ei rajattu kunnan mahdollisuutta vaatia myöhemmin korvauksia lainvastaisuuteen syyllistyneiltä päättäjiltä.

Jos hallinto-oikeuden päätöksestä ei valiteta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, Anna Mäkelä irtisanoutuu virastaan sopimuksen saatua lainvoiman ja kunta voi ryhtyä valmistelemaan kunnanjohtajan valintaa.

Tähänastisten vs. kunnanjohtajien valinnassa Kittilän päättäjien enemmistöllä on ollut vahva käsitys siitä, kuinka yhteistyökykyisen kunnanjohtajan he haluavat.

Kolmesta edellisestä vs. kunnanjohtajasta Kyösti Tornberg ja Timo Kurula (kesk) ovat jo saaneet syytteet virkarikoksista.

Nykyinen vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa taas on epäiltynä KRP:n tutkinnassa, joka koskee kunnan viimeaikaista päätöksentekoa. Asiasta kertoi joulukuussa 2017 Yle Uutiset.

KRP:n tutkinnassa on myös kuluvan valtuustokauden päätöksentekoa ja epäiltyinä on myös Kittilän uusia luottamushenkilöitä.

Kaikki syytteeseen asetetut ja rikostutkinnassa epäiltynä olevat ovat kiistäneet syyllistyneensä mihinkään rikokseen.

Katso Kittilän aikajana täältä.