Kittilä-sotku sakenee – Uudet selitykset hallinto-oikeudelle: ”Minun omaa pohdintaa ja ajatusta, ei Timo Kurulan”

Tähän on tultu: Kittilän kunnan sopimustoimikunnan valmistelijat selittelevät kesäkuun 2016 sähköpostiviestiensä tarkoitusta Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle.

Kittilän ja lainvastaisesti irtisanotun kunnanjohtajan Anna Mäkelän välistä sovintosopimusta valmistellut toimikunta antoi maaliskuussa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle lausuman, joka on kunnan vastaus kunnanvaltuuston puheenjohtajan Inkeri Yrityksen (vas) ja kunnan asukkaan Pentti Kankaan kunnallisvalituksiin.

Yritys ja Kangas valittivat kunnanvaltuuston päätöksestä, jolla kunnan ja Mäkelän välinen sopimus hyväksyttiin – jo toisen kerran – 19. joulukuuta 2016.

Valituksissaan Yritys ja Kangas katsovat, että sopimustoimikunnan valmistelusta kaikki tähän asti julki tullut tieto kertoo epäasiallisesta valmistelusta, mahdollisesta harkintavallan väärinkäytöstä ja pyrkimyksestä jättää Mäkelän lainvastaisesta irtisanomisesta aiheutuneet kulut ”kunnan piikkiin” siinäkin tapauksessa, että irtisanomisesta päättäneet tuomittaisiin virkarikoksista.

Sopimuksen valmisteluaineistosta on tullut julki tietoa pöytäkirjojen kautta sen jälkeen, kun hallintojohtaja Esa Mäkinen siirtyi toimikunnan esittelijäksi ja vaati toimikuntaa selvittämään valmistelun asianmukaisuutta.

Suomen Kuvalehti pyysi julkisuuslakiin vedoten toimikunnan hallinto-oikeudelle antaman lausuman liiteasiakirjoineen.

Kunnan 13-sivuinen lausuma ei yllätä: kunta kiistää kaikenlaisen harkintavallan väärinkäytön ja yrityksen käydä kauppaa Mäkelän kanssa tutkintapyyntöjen ja rangaistusvaatimuksien vetämisestä pois.

Lausumassa kiistetään myös epäily siitä, että kunta pyrkisi ajamaan rikoksista epäiltyjen kuntapäättäjien etua.

Kovin uutinen löytyy lausuman liiteasiakirjoista.

 

Sopimusta valmistelleen toimikunnan aiempi – viime syksynä tehtävästään eronnut – puheenjohtaja Virpi Jesiöjärvi (kesk) selittelee 9. maaliskuuta 2017 allekirjoittamassaan muistiossa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle aiemmin 3. kesäkuuta 2016 toimikunnan valmistelijoille ja asiantuntijoille kirjoittamaansa sähköpostiviestiä.

Jesiöjärven kesäkuisesta sähköpostiviestistä on tähän mennessä tullut julki vain osa siteerattuna kunnanhallituksen ja -valtuuston esityslistoilla ja pöytäkirjoissa joulukuun 2016 aikana.

Viesti löytyy liiteasiakirjoista kokonaisuudessaan:

”Hei vaan,

nyt pitää alkuviikosta muokata sopimusta uudelleen. Anna oli tänään soittanut kunnanhallituksen pj. Timo Kurulalle juuri kun aioin Annalle itse soittaa ja keskustella tilanteesta. Anna oli ilmaissut halunsa jatkaa sopimusneuvotteluja loppuun asti. He olivat Timon kertoman mukaan sopineet että Annalle tehdään johtaja sopimus ja sopimukseen kirjataan että Annalla ei ole työvelvoitetta Kittilän kuntaan.

Olen iloinen että Timo ja Anna nyt juttelivat aiheesta ja tämä jos mikä edistää oikeaa sovintoa ja on positiivista kun he pystyvät ja haluavat keskustella aiheesta. Jatkamme maanantaina sitten tätä.

Lähden nyt saunaan ja toivotan teille kaikille hyvää ja rauhaisaa viikonvaihdetta. Virpi”

Inkeri Yritys pyysi valituksessaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeutta tutkimaan, onko kunnan ja Mäkelän sopimuksen valmisteluun osallistunut esteellisenä kunnanhallituksen tuolloinen puheenjohtaja Timo Kurula (kesk), joka on keskusrikospoliisin tutkinnassa epäiltynä Anna Mäkelän lainvastaisesta irtisanomisesta.

Kurulalla ei edes ole mandaattia myöntää Mäkelälle vapautusta työvelvoitteesta saati sitten, että hän saisi esteellisenä puuttua koko sopimusasiaan.

Oliko Mäkelä poissa Timo Kurulan luvan perusteella?

Anna Mäkelä ei hakenut kesäkuussa 2016 virkavapautta saatuaan virkansa takaisin korkeimmalta hallinto-oikeudelta 3. kesäkuuta.

Virkavapausanomuksen Mäkelä lähetti vasta elokuussa 2016 ensimmäisen erosopimuksen hyväksymisen yhteydessä.

Näyttää siltä, että Mäkelä oli kesän poissa virantoimituksesta Kurulalta saamansa luvan perusteella.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle toimitetussa, 9. maaliskuuta 2017 päivätyssä muistiossaan Jesiöjärvi selittää aiempaa viestiään näin:

”[– –] Puhelussa Kurulan kanssa ei puhuttu mitään johtajasopimuksesta. Sähköpostissa 3.6.2016 oleva maininta siltä osin on virheellinen. Sähköpostissa oleva puhe johtajasopimuksesta ja virkavapaasta oli minun omaa pohdintaa ja ajatusta, ei Timo Kurulan.”

 

Myös sopimustoimikunnan esittelijänä aiemmin toiminut elinkeinojohtaja Katariina Palola ja kunnan neuvottelijoina toimineet työoikeuden professori Seppo Koskinen ja asianajaja Jarmo Juntura ovat päätyneet selittelemään toimikunnan julki tullutta valmistelumateriaalia.

Suomen Kuvalehti uutisoi 1. joulukuuta 2016 Kittilän kunnanhallituksen esityslistalle nostetusta hämmästyttävästä sähköpostikirjeenvaihdosta viime kesäkuulta Palolan ja Koskisen kesken.

Kirjeenvaihto käytiin 29. kesäkuuta 2016, ja se löytyy kokonaisuudessaan muun muassa kunnanvaltuuston pöytäkirjasta 19. joulukuuta 2016.

Tässä olennaisin osa:

”Keskustelimme eilen siitä, millainen riski on syntymässä sovintosopimukseen liittyvän takaisinmaksuvaatimuksen suhteen.

Täytyy huomioida, että ensi vuonna on kunnallisvaalit. En pidä ihmeenä, jos seuraava kunnanvaltuusto/kunnanhallitus tulisi vaatimaan nykyisiltä valtuutetuilta henkilökohtaisesti maksettavaksi sitä korvaussummaa, joka tällä hetkellä on ollut sovintoneuvotteluissa esillä. Tällainen tilanne saattaisi olla kyseessä, jos esim. kunnanjohtajan irtisanomispäätöksen tehneet valtuutetut tuomittaisiin rikoksista asiaan liittyen.

Toimikunnan jäsen Helena Huikuri-Kujala (vas.) toi edellisessä toimikunnan kokouksessa tämän asian esille. Samoin on tehnyt aiemmissa kokouksissa toimikunnan jäsen Esa Ylläsjärvi (vas.). Helena oli pyytänyt Pekka Viljaselta lausunnon asiasta, jonka lähetän sähköpostin liitteenä. Viljanen on ottanut em. asian esille dokumentin kolmanneksi viimeisessä kappaleessa.

Nyt varmaankin olisi keskeistä selvittää, miten tämä riski vältetään?”

Professori Koskinen vastasi Palolan viestiin vielä saman vuorokauden aikana:

”Näinhän se on.

No nyt on pyydetty lausuntoa KT:ltä.

Varmaan on paikallaan, että erokorvaus erotetaan omaan kunnanjohtajasopimukseen ja huolehditaan päättynyt oikeudenkäynti toisella sopimuksella. [– –]”

Tämän viestinvaihdon perusteella Yritys ja Kangas epäilevät valituksissaan, että kunnan ja Mäkelän välisellä sopimuksella on tarkoituksena jättää korvausvastuut kunnan maksettaviksi.

Media sai mahdollisista uutisista oikaisupyynnön.

Kun Palolan ja Koskisen kirjeenvaihto tuli julki kunnanhallituksen esityslistalla 1. joulukuuta 2016, Palola lähetti samana iltana tiedotusvälineille oikaisupyyntönsä asiaa koskeviin mahdollisiin uutisiin.

Oikaisupyynnössään Palola selitti julki tullutta sähköpostikirjeenvaihtoaan:

”Sähköpostin taustalla on se, että toimikunnan kokouksessa 21.6.2016 yksi jäsen nosti esiin takaisinmaksulausekkeen lisäämisen sopimustekstiin. Esittelijänä tehtäviini kuului selvittää tämä asia sopimusneuvotteluja käyviltä asiantuntijoilta. Sähköpostia edelsi asian selvittämiseen liittynyt Koskisen kanssa käyty puhelinkeskustelu siitä, millaisen riskin takaisinmaksuvaatimuksen lisääminen muodostaisi sopimuksen pitävyydelle eri oikeusasteissa ja miten tämä riski vältettäisiin.”

Palolan sähköpostiviestin kysymys siitä, miten vältetään Mäkelän irtisanomiseen osallistuneiden valtuutettujen mahdollinen korvausvastuu siinä tilanteessa, että heidät tuomittaisiin virkarikoksesta, muuttuu medialle lähetetyssä oikaisupyynnössä haluksi varmistaa ”sopimuksen pitävyys eri oikeusasteissa”.

 

Lisää meriselityksiä löytyy myös kunnan lausuman liitteistä.

Niiden joukosta löytyy muistio, jonka ovat 15.–16. joulukuuta 2016 allekirjoittaneet kunnan neuvottelijoina professori Seppo Koskinen ja asianajaja Jarmo Juntura sekä Anna Mäkelän asiamies John-Henrik Spåre.

Muistio on laadittu kaksi viikkoa sen jälkeen, kun toimikunnan erikoiset sähköpostiviestit tulivat joulukuun alussa julki.

Näissä viesteissä mainittiin useampaan kertaan tarkoitus saada Mäkelä luopumaan tutkintapyynnöistä ja rangaistusvaatimuksista. Tällaisia viestejä oli toukokuusta lähtien aina elokuun puoliväliin asti.

Koskisen, Junturan ja Spåren yhteisessä muistiossa laitetaan aiemmin julki tulleet viestit asianajaja Junturan yksityisajattelun piikkiin.

”Korvauksen määrä sovittiin neuvotteluissa ennen kuin asianajaja Juntura teki ensimmäisen kirjallisen sopimusluonnoksen, johon asianajaja Juntura esitti itsenäisesti kyseessä olevaa kohtaa”, asiamiehet toteavat muistiossaan.

Samanlainen selitys löytyy kunnan lausuman liitteenä olevasta PowerPoint-esityksestä, jonka asianajaja Juntura esitti Kittilän kunnanvaltuustossa 19. joulukuuta. Esityksen jälkeen enemmistö varavaltuutetuista ja valtuutetuista hyväksyi lähes 141 000 euron sopimuksen mukisematta.

Junturan esityksen viesti oli selvä: mitään kauppaa rangaistusvaatimuksilla ei ole käyty, valmisteluasiakirjoista julki tulleet maininnat ovat olleet asianajajan omaa ajattelua.

 

Valmistelusta julki tihkuneet epäasiallisuudet kuitataankin Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle annetussa lausumassa toteamalla, että hallinto-oikeuden tulee ottaa kantaa vain sopimukseen, siis sen sisältöön.

”Kysymys ei valtuustossa ollut tai hallinto-oikeudessa ole siitä, miten neuvotteluvaiheen aikana esillä olleita eri sopimusversioita tai sanamuotoja tulisi arvioida”, kunnan lausumassa todetaan.

Suomennettuna tämä tarkoittaa, että hallinto-oikeuden ei pitäisi kiinnittää huomiota kunnan ja Mäkelän välisen sopimuksen oudolta näyttävään valmisteluun – ikään kuin julkisen viranomaisen toiminnassa valmistelun asiallisuudella ei olisi väliä.

Lisäksi kunta korostaa lausumassaan, että ”nyt Mäkelälle maksettava erokorvaus ei ole aikanaan tehdyn irtisanomispäätöksen välttämätön seuraus”, aivan kuin 141 000 euron erokorvaus ei olisi lainkaan korvausta lainvastaisesta irtisanomisesta.

”Puhutaan niin sanotusta prosessipetoksesta.”

Kittilän kunnan sopimustoimikunta on antanut lausumansa Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle julkisena viranomaisena.

Toimikunnan kokouksessa 13. maaliskuuta 2017  jäsenten enemmistö päätti hylätä esittelijän, hallintojohtaja Esa Mäkisen laatiman pohjaesityksen. Sen sijaan kunnan lausumaksi hyväksyttiin asianajaja Jarmo Junturan valmistelema asiakirja. Esa Mäkinen ja toimikunnan jäsen Esa Ylläsjärvi (vas) jättivät lausuman yhteyteen eriävät mielipiteensä.

Virkarikosprofessori Pekka Viljanen ei halua ottaa kantaa Kittilän sopimustoimikunnan antamaan lausumaan ja mahdollisiin meriselityksiin, mutta hän suostuu ottamaan kantaa yleisellä tasolla siihen, mikä on julkisen viranomaisen vastuu antaessaan lausuntoja tuomioistuimille.

Tästä hän puhui jo jäähyväisluennollaan marraskuussa 2016.

”Viranomaisten laatimiin asiakirjoihin on tapana liittää julkinen luotettavuus, mikä tarkoittaa, että niiden sisältöä pidetään lähtökohtaisesti oikeana, kunnes toisin osoitetaan. Voidaan siis sanoa, että viranomaisen laatimien asiakirjojen myös odotetaan olevan totuuden mukaisia”, Viljanen korostaa.

Hän muistuttaa, että riita-asioissa yleisissä tuomioistuimissa asianosaisilla, siis sekä kantajalla että vastaajalla, on varsin laaja totuusvelvollisuus. Samoin on asianomistajalla rikosasioissa.

”Totuusvelvollisuutta koskevien säännösten rikkomista oikeudenkäynnissä ei ole suoraan kriminalisoitu, mutta periaatteessa ja joskus käytännössäkin asianosainen saatetaan valehtelemisestaan vastuuseen petoksesta tai sen yrityksestä. Puhutaan niin sanotusta prosessipetoksesta.”

 

Olennaista Pekka Viljasen mukaan on se, että lainsäädäntö ei anna tukea asianosaisen oikeudelle valehdella – rikosasian vastaajaa lukuun ottamatta.

”Ei ole mitään perustetta katsoa, että hallinto-oikeusasiat olisi jätetty totuusvelvollisuuden ulkopuolelle.”

Viljanen muistuttaa myös virkamiehiä ja luottamushenkilöitä koskevasta virkavastuusta.

”Valehtelu virka-asioissa ei ole kunnallisessa viranhaltijalaissa (17 §) edellytettyä virkamiehen virkatehtävien asianmukaista suorittamista. Valehdellessaan virallisessa asiakirjassa virkamies ja myös luottamushenkilö toimii hallintolain (6 §) vastaisesti eli käyttää toimivaltaansa muuhun kuin lain mukaan hyväksyttävään tarkoitukseen ja rikkoo puolueettomuusvaatimusta”, professori tiivistää.

Nähtäväksi jää, miten Pohjois-Suomen hallinto-oikeus arvioi Kittilän kunnan toimikunnan antamaa lausumaa ja sen liiteasiakirjoja.