Tietokirja saa olla tarpeen mukaan myös hauska

Ehdokkaat Kanava-lehden ja Otavan Kirjasäätiön tietokirjapalkinnon saajiksi on valittu.

Vuoden paras kotimainen tietokirja poli­tiikan, yhteiskunnan, talouden, histo­rian tai kulttuurin alalta palkitaan tänä vuonna 13. kertaa. Voittaja julkistetaan 18. marraskuuta. Palkinto on 10 000 euroa. Vuonna 2023 palkinnon sai Sonja Saarikoski teoksellaan Nais­vangit (Siltala).

Tänä vuonna kilpailuun ilmoitettiin 156 teosta 23 eri kustantajalta. Ehdokkaista viiden kärjen valitsivat filosofian tohtori, historianopettaja Päivi Lipponen ja valtiotieteiden maisteri, eläkkeellä oleva Yleis­radion entinen toimittaja, toimituspäällikkö ja tilaaja Ari Ylä-Anttila.

Palkinnon voittajan valitsee raadin puheenjohtaja ja Kanavan vastaava tuottaja Tuomo Lappalainen. Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvässä Kanavassa asian­tuntijat käsittelevät yhteiskuntaa, politiikkaa, taloutta ja kulttuuria.

Ylä-Anttilalle valinnassa painoi kaksi perustetta. Aiheen tulee olla suomalaiselle yleisölle relevantti. Lisäksi tekstin tulee olla sujuvaa, hyvää, argumentoivaa ja ”tarpeen mukaan myös hauskaa”.

Lipposen mukaan laadukkaita teoksia oli valtavasti ja karsiminen vaikeaa.

Erityismaininnan kärkiviisikon ulkopuolelle jääneistä teoksista hän antaa Anna-Riikka Carlsonin teokselle Rakas Eeva Kilp­i. Nämä juhlat jatkuvat vielä (WSOY), joka on ”aivan fantastisesti kirjoitettu kirjailijaelämäkerta”.

Sekä Lipponen että Ylä-Anttila ovat erityisen kiinnostuneita historiasta. He halusivat kuitenkin nostaa kärkeen myös pari nykyajasta kertovaa teosta.

Työelämän tyhjänpuhujat kuvaa esimerkein tilanteita, joissa jargon on mennyt niin pitkälle, ettei puhuja itsekään ymmärrä mitä tarkoittaa – kuin keisari ilman vaatteita. Iso äitiys on puolestaan riemastuttavasti kirjoitettu teos naisen asemasta ja roolista hoivaajana.

Historiateoksissa kehuja saivat uudet näkökulmat. He selvisivät sodasta avaa sodasta palanneiden miesten elämää ja selviytymiskeinoja. Kasvonsa peittänyt mies eli Juha Vikatmaan traaginen elämäkerta on hyvin intensiivinen lukukokemus.

Toiseksi elämäkerraksi kärkeen nousi suurelle yleisölle tuntemattomaksi jääneestä saksalaisesta Hans-Friedrich von Ploetzista kertova Diplomaatti.

Raati perustelee valintojaan:

Riku Keski-Rauskan Kasvonsa peittänyt mies. Juha Vikatmaan elämä (Docendo):

”Harvinaisen koskettava elämäkerta miehestä, jolla oli kunnianhimoiset, vaativat, dominoivat ja manipulointiin kykenevät vanhemmat. Kirja sisältää syvän inhimillisen viestin: jokaiselle on tärkeää tulla lapsena rakastetuksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on.”

Jenni Kirveen He selvisivät sodasta (­WSOY):

”Vaikuttava kuvaus sotahistoriassa vähemmälle huomiolle jääneestä ilmiöstä, henkiinjäämisen traumasta. Työhulluus sodassa nuoruutensa viettäneiden miesten keinona hallita ahdistusta avaa kiinnostavia näköaloja suomalaisuuden mentaali­historiaan.”

Laura Niemen Työelämän tyhjänpuhujat. Jargonin kupla ja miten se puhkaistaan (SKS Kirjat):

”Teos tuo esiin ylätason konsulttikieleen ja jargoniin sisältyvän ristiriidan: vastuullisille johtajille se voi tarjota aidon työkalun, jolla päästään parempiin tuloksiin, mutta henkilöstölle sama kieli näyttäytyy munkki­latinana.”

J. P. Pulkkisen Diplomaatti. Hans-Friedrich von Ploetzin eurooppalainen odysseia (Gummerus):

”Hieno kirja miehestä, jonka merkitys on ollut suuri Neuvostoliiton varjosta läntiseen Eurooppaan mielineelle Suomelle. Teos piirtää kirkkaan linjan Suomen lännettymisestä ja kahden Saksan yhdistymisestä nykymuotoiseen Eurooppaan.”

Kati Reijosen Iso äitiys. Äideistä, isoäideistä ja vanhoista naisista (Atena):

”Eri-ikäisten naisten elämäntilanteita käsittelevä kirja rikkoo tabuja ja tarjoaa oivalluksia siitä, miten tehdä elämästä itsensä näköinen. Itseironinen tyyli tekee tekstistä nautittavaa luettavaa. Kirjasta välittyy vakava viesti: naisten asemassa on edelleen paran­nettavaa.” 

Kanavaa ja Suomen Kuvalehteä julkaiseva Otavamedia kuuluu samaan Otava-konserniin kuin Atena-kustantamo.