Suomen turismibisnekseen repesi kuilu: Lapin-matkailu kukoistaa, Uusimaa ei ole toipunut koronakuopasta
Kiinalaiset, japanilaiset ja venäläiset ovat aiemmin kannatelleet Etelä-Suomen matkailua.
4
MIN
Suomen suosituimpien matkakohteiden eli Lapin ja pääkaupunkiseudun välillä näkyy selvä ero pandemia-ajasta toipumisessa, kerrotaan matkailualan järjestöistä.
Pohjoisin Suomi on toipunut koronapandemian aiheuttamasta notkahduksesta hyvin, kun taas Uudellamaalla ei olla vielä päästy lähellekään koronaa edeltäviä yöpymismääriä.
”Tilanne on hyvin kaksijakoinen. Pohjoisimmassa Suomessa odotetaan, että nyt saattaa olla jopa kaikkien aikojen paras matkailutalvi”, sanoo matkailu- ja ravintola-alan työnantajajärjestö Maran toimitusjohtaja Timo Lappi.
Viime vuonna Lapissa yövyttiin 3,1 miljoonaa kertaa. Se oli yhtä paljon kuin pandemiaa edeltäneenä vuonna 2019. Loppuvuonna kävijöitä oli jopa enemmän kuin vuonna 2019 vastaavana aikana. Ulkomaalaisia vierailijoita saapui eniten Isosta-Britanniasta ja Ranskasta.
Suuresta kysynnästä kertoo sekin, että Lappiin on tänä vuonna järjestetty suoria reittilentoja ennätyksellisen monesta Euroopan kaupungista. Uusia ovat esimerkiksi suorat yhteydet Brysselistä ja Amsterdamista Rovaniemelle.
Suomen yleisin matkakohde on yhä Uusimaa, mutta alue on toipunut pandemiavuosista hitaasti verrattuna Lappiin. Vuonna 2022 yöpymisiä oli 5,9 miljoonaa, mikä on edelleen yli miljoona vähemmän kuin vuonna 2019.
Kiinalaiset ja japanilaiset ovat usein suosineet eteläistä Suomea pohjoisen sijaan. Finnairin nopeiden Aasian-lentojen loppuminen Venäjän ylilentokiellon vuoksi onkin iskenyt erityisesti pääkaupunkiseutuun, Timo Lappi kertoo.
Myös itärajan sulkeminen venäläisturisteilta näkyy enemmän Kaakkois-Suomen maakunnissa ja Uudellamaalla kuin pohjoisessa.
Muualla Suomessa vain murto-osa kävijöistä saapuu ulkomailta, joten näillä alueilla turismin pärjääminen riippuu enemmän kotimaanmatkailusta. Pandemia-aika herätti suomalaisten kiinnostuksen lähimatkailuun, ja esimerkiksi Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa tehtiin yön yli kestäviä matkoja viime vuonna jo enemmän kuin ennen koronaa.
Vaikka Lappiin lennetään entistä enemmän, kokonaisuudessaan Suomen lentoliikenteen toipuminen koronasta on ollut Euroopan heikointa. Lentoja on aiempaa vähemmän paitsi Aasiasta, myös Euroopasta.
”Iso hidaste matkailun täydelliselle elpymiselle on, että koronan aikana saavutettavuutemme on kärsinyt aika paljon”, sanoo Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuosi sitten Visit Finland ennakoi, että jo pelkästään Suomen maantieteellinen läheisyys hyökkäyssotaa käyvään valtioon voisi saada turistit arkailemaan tänne saapumista. Samanlainen tilanne oli nähty vuonna 2014, kun Krimin miehittäminen vähensi yhdysvaltalaisten kiinnostusta Suomessa lomailuun.
”Suomen sijainti kartalla Venäjän naapurimaana on omiaan huolestuttamaan kansainvälisiä matkailijoita”, sanottiin Visit Finlandin tiedotteessa viikko Venäjän hyökkäyksen alettua.
Kristiina Hietasaari kertoo nyt, että ryhmämatkoja peruttiinkin keväällä jonkin verran, kun tilanne oli monin tavoin epävarma. Monet niistä olivat kuitenkin kiertomatkoja, joissa olisi käyty Helsingin lisäksi Pietarissa.
Laajamittaisemmin Suomea ei ole alettu vältellä.
”Voi olla, että muualta Euroopasta ja Yhdysvalloista tulevat eivät välttämättä halua ensimmäisenä itäiseen Suomeen.”
Hietasaari uskoo Lapin tämänhetkisen huippusuosion selittyvän osin myös sillä, että kauempaa saapuvat turistit eivät miellä Lapin olevan lähellä Venäjää.
Lapille on luotu vahva brändi tehokkaalla markkinoinnilla ja alueen elinkeinoelämän yhteistyöllä, mutta muu Suomi on edelleen monille varsin tuntematon.
”Suomen tunnettuus ei ole Euroopassakaan niin hyvä. Voi olla erilaisia harhaluuloja, että Suomi on niin kallis kohde, että tänne ei ole varaa tulla, tai että tämä on liian kaukana”, sanoo toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti Suomen matkailualan liitosta.
Mäki-Fräntin mukaan paljon potentiaalia olisi kuitenkin esimerkiksi Järvi-Suomessa, joka on jo kotimaisten matkailijoiden suosiossa. Myös Maran Timo Lappi ja Visit Finlandin Kristiina Hietasaari näkevät Järvi-Suomen matkailussa paljon kasvumahdollisuuksia.
”Koko Suomella on ominaisuuksia, joita pandemian jälkeiseltä matkailulta halutaan. Täällä on tilaa ja raikasta ilmaa, ei isoja ihmisjoukkoja”, Hietasaari sanoo.
Kestää kuitenkin vielä pitkään, ennen kuin Suomeen matkustaminen saavuttaa pandemiaa edeltäneen suosionsa.
Eurooppalaisten turistien määrä Suomessa tulee todennäköisesti palaamaan entiselle tasolleen vasta vuonna 2025, Mäki-Fränti sanoo. Muualta maailmasta saapuvien turistien paluu kestää sitäkin pidempään.