Unkari ottaa kaiken irti Trump-huumasta: Kansalaisjärjestöt ruotuun – turvapaikanhakijat säilöön
Pääministeri Viktor Orbán kopioi monissa uudistuksissaan Putinin Venäjää.
Unkarin poliittinen johto on riemuinnut Yhdysvaltain uudeksi presidentiksi valitun Donald Trumpin valtakaudesta avoimesti.
Tosin EU:ssa Trumpia pitävät hengenheimolaisenaan myös esimerkiksi Tšekin, Bulgarian ja Slovakian valtapoliitikot, kun puheeksi otetaan vaikkapa valtioiden itsemääräämisoikeus, ihmisoikeudet, pakolaispolitiikka, kansainvälinvälinen terrorismi – tai Venäjä-suhde.
”Mahtava uutinen! Demokratia on hengissä”, tiivisti ilonsa Unkarin pääministeri Viktor Orbán Trumpin vaalivoiton varmistuttua marraskuussa 2016.
”Ja voin sanoa, että asemamme on parantunut huomattavasti”, Orbán hehkutti keskusteltuaan vähän myöhemmin Trumpin kanssa puhelimessa.
Barack Obaman kaudella Unkaria pidettiin Yhdysvalloissa EU:n mustana lampaana, joka toistuvasti sai moitteita demokratian perusrakenteiden heikentämisestä.
Nyt Orbánin hallinto katsoo saaneensa Trumpista tukevan selkänojan, jotta pääministeri voi tiukentaa otteita entisestään.
Ensimmäiseksi Unkari on käymässä kansalaisjärjestöjen kimppuun.
Tämä ei ole sinänsä uutta, sillä Orbánin hallinto aloitti hyökkäykset erityisesti ihmisoikeuksia, demokratiaa ja tasa-arvoa puolustavia järjestöjä kohtaan valtakautensa ensimmäisinä vuosina 2010-luvun alussa.
Uuden järjestölain turvin hallitus leikkasi rahoitusjärjestelmiä, muutti jakotapaa ja yritti saada järjestöjen kaikki rahavirrat kulkemaan oman koneistonsa läpi.
Malli on tuttu Vladimir Putinin Venäjältä.
Ensimmäisten joukossa tulilinjalle joutuivat muun muassa pakolaisia neuvova Unkarin Helsinki-komitea sekä Norjan rakennerahastoista tukea saavat järjestöt, joiden rahanjakoon hallitus ei kuitenkaan kyennyt puuttumaan.
Unkarin viranomaiset yrittivät kaivaa epäselvyyksiä esimerkiksi järjestöjen taloudenpidosta kotietsinnöissä, mutta mitään ei löytynyt. Asia haudattiin lopulta hiljaisuudessa, kun järjestöt voittivat juttunsa oikeudessa.
Miljardööri George Soros tulilinjalla.
Nyt otteet ovat järeämmät ja kohdekin nimetty selkeästi: unkarilaissyntyinen sijoittaja, miljardööri ja säätiöillään politiikkaa ohjaileva George Soros, 86.
Soros on rahoittanut avoimen yhteiskunnan kehittämistä ja opettanut demokratian alkeita kommunismin loppuvuosilta lähtien Unkarissa ja muualla keskisessä Itä-Euroopassa.
Kärjekäs ja aika ajoin häikäilemättömästi käyttäytyvä Soros on punainen vaate paitsi Orbánille myös Trumpille.
Tosin Orbán itsekin opiskeli nuoruudessaan Sorosin säätiön stipendillä Oxfordissa ja Fidesz monisti ensimmäisiin vapaisiin vaaleihin tarvitsemansa julisteet Sorosin toimittamilla kopiokoneilla.
”Soros-imperiumin valekansalaisjärjestöt on pantava kuriin keinolla millä hyvänsä, tai ne on pyyhkäistävä ulos maasta, sillä ne yrittävät runnoa poliittisen korrektiuden ja globaalin suurpääoman maailmaa kansallisten hallitusten yläpuolelle”, jyrisi päähallituspuolueen Fideszin varapuheenjohtaja Szilárd Németh tiedotustilaisuudessa.
Hallituksen tiedottaja Zoltán Kovács jatkoi tykitystä todeten, että kansalaisjärjestöt yrittävät muodostaa ”absurdia koalitiota” terroristijärjestöjen kanssa, sillä ne pitävät huolta pakolaisista ja ”yllyttävät rajanylityksiin”.
Hallituksen tiukassa kontrollissa oleva valtamedia on viime kuukausina luonut kuvaa, jonka mukaan kansalaisjärjestöt levittäisivät Serbian puolella alkeellisissa oloissa värjötteleville pakolaisille valheellista tietoa Unkarin mahdollisesta aikeesta avata rajansa.
Unkarin Serbian vastainen raja on ollut käytännössä pakolaisilta suljettu kohta kaksi vuotta.
Unkari on vahvistanut raja-aitaa ja kouluttaa parhaillaan 3 000 miehen ja naisen vahvuisia rajajoukkoja (határvadászok eli kirjaimellisesti rajametsästäjät) estämään pakolaisten tulon maahan.
Unkarilla ei ole aiettakaan löysätä pakolaispolitiikkaansa. Päinvastoin.
Se on ilmoittanut myös palauttavansa järjestelyn, jossa maahan tulevat turvapaikanhakijat vangitaan pakolaiskeskuksiin hakemuksen käsittelyn ajaksi. Unkari luopui tästä käytännöstä vuonna 2013 YK:n ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen painotuksesta.
Nyt se palauttaa käytännön, koska Euroopassa on sen jälkeen tehty terrori-iskuja.
”Kaikki sellaiset lait, jotka mahdollistavat terrori-iskuja, pitää muuttaa itsepuolustuksemme takia”, Orbán perustelee.
Pääministeri Viktor Orbán tietää olevansa niin tiukasti kiinni vallassa, ettei häntä tunnu huolestuttavan poliittinen tulevaisuus.
Vahvistusta omille jatkomahdollisuuksilleen kevään 2018 vaaleissa hän sai viime lokakuun kansanäänestyksessä, joka koski Unkarin pakolaispolitiikkaa.
Orbán sai 40 prosenttia unkarilaisista äänestämään haluamallaan tavalla, vaikka itse kysymys oli absurdi ja sen perustelut pääasiassa valheita.
Orbánia näyttää huolestuttavan enemmän se, että Unkarissa on yhä ihmisiä, jotka ajattelevat toisella tavalla ja uskaltavat sanoa sen julkisesti.
”Käsitys, että meidät pitäisi pyyhkäistä pois kuin roskat, eikä meillä olisi oikeutta kommentoida politiikkaa, kertoo siitä, miten ylimielisen suvaitsemattomasti he [valtaapitävät] suhtautuvat erilaisiin näkemyksiin”, sanoo Marta Pardavi Unkarin Helsinki-komiteasta uutistoimisto AFP:n haastattelussa.
Kansalaisjärjestöt ovat miltei ainoa vastavoima.
Helsinki-komitea ja muut hallituksen nimeämät kansalaisjärjestöt – esimerkiksi Transparent International – aikovat jatkaa työtään niiden yllä leijuvasta uhasta huolimatta.
Tarkkaa käsitystä siitä, miten järjestöt aiotaan pistää ruotuun tai jopa häätää Unkarista ei toistaiseksi ole.
Se tiedetään, että tekeillä on laki, joka velvoittaisi kansalaisjärjestöjen johtajat tekemään julkisen selvityksen varallisuudestaan samalla tavalla kuin ministeritkin. Asia tuli julki, kun hallitus julkaisi kuluvan vuoden lainsäädäntöohjelmansa pari viikkoa sitten.
Lakiesitys on tulossa parlamenttiin huhtikuussa. Mallia Orbánin on arveltu kopioineen Putinin Venäjältä, jossa ulkomailta rahoitusta saavat järjestöt rekisteröidään ”ulkomaisiksi agenteiksi”.
Kansalaisjärjestöistä on Orbánin kaudella tullut miltei ainoa vastavoima Unkarissa, sillä poliittinen oppositio ei ole kyennyt yhdistämään voimiaan, vaan se on hajonnut entistä sirpaleisemmaksi, keskenään riiteleviksi kuppikunniksi.
Yrityskaupat vuonna 2016 johtivat siihen, että myös media on aivan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta hallituksen valvonnassa.
”En usko, että Orbánin suunnitelmissa on hiljentää kaikki kriittiset äänet. Mutta hän etsii kirveen mistä tahansa karsiakseen kaiken sen, mikä koskee tutkivaa laatujournalisia”, toteaa lokakuussa lakkautetun oppositiolehti Népszabadságin entinen varapäätoimittaja Márton Gergely.
”Ei häntä häiritse, jos kutsun häntä idiootiksi, mutta häntä häiritsee, jos kerron ihmisille, miten hän tekee rahansa.”