Korruption tutkija: Unkari luisuu mafiamaiseen järjestelmään – ”Poliitikoista tullut yllättäen rikkaita”
Hallituksen salailuun liittyy aina mahdollisuus korruptioon, sanoo Istvan Tóth.
BUDAPEST, UNKARI – Korruptiotutkija Istvan Tóth on huolissaan Unkarin taloudesta ja sen tulevaisuuden näkymistä.
Läpinäkyvyys erityisesti isoissa hankkeissa on vähentynyt vauhdilla viime vuosina, sanoo Tóht, joka johtaa Budapestissa korruptiotutkimuskeskusta. Se toimii yhteistyössä Transparency Internationalin kanssa.
Hän ottaa esimerkiksi Paksin ydinvoimalan modernisoimisen.
”Hanke on lähihistoriamme suurin, mutta sitä koskeva sopimus on pitkälti salainen.”
Unkarin hallitus sopi vuonna 2015 Venäjän hallituksen kanssa kahden uuden ydinreaktorin toimittamisesta Paksin ydinvoimalaan. Sopimuksen allekirjoittivat Vladimir Putin ja pääministeri Viktor Orbán. Reaktorit toimittaa Venäjän valtiollinen Rosatom.
Unkari ei pyytänyt tarjouksia muilta valmistajilta ja julisti sopimuksen yksityiskohdat salaisiksi vedoten hallitusten väliseen sopimukseen ja kansalliseen turvallisuuteen.
Paks-hankkeen arvo on noin 12 miljardia euroa, josta Venäjä lainaa Unkarille 10 miljardia.
Tóth arvioi hinnassa olevan 6–8 prosenttia ylihintaa eli noin 1–1,3 miljardia euroa. Summasta riittäisi jaettavaa, jos sitä pääsisi jakamaan.
”Kaupan hinta on korkea ja salailuun liittyy mahdollisuus korruptioon. Tällainen tuhoaa luottamuksen markkinoilla.”
Paksin voimalasta vastaava hallituksen komissaari Attila Aszod kieltää salailun. EU-komissio vaati viimeksi helmikuussa 2016 Unkarin hallitusta avaamaan sopimus kevään aikana.
”On normaalia, että tällaisesta sovitaan hallitusten välillä. Olemme olleet avoimia hankkeesta alusta lähtien. Komissio on kysellyt ja me olemme vastanneet.”
Aszodin mukaan energiansaannin turvaaminen on Unkarin ainoa motiivi kaupassa.
”He valehtelevat”, Tóth sanoo. ”Hallituksen tulisi avata kaikki Paks-kauppaan liittyvät asiakirjat epäilyjen hälventämiseksi.”
Myös Venäjän heikentynyt taloustilanne on aiheuttanut epäilyjä kaupan toteutumisesta.
Aszodin mukaan Venäjä on sitoutunut hankkeeseen ja kaikki etenee suunnitellusti.
”Unkari ei ole valmis luopumaan hankkeesta. Enkä usko, että meillä tulee kiistaa myöskään EU-komission kanssa.”
Rosatom rakensi ydinvoimalaa myös Turkkiin. Nyt projekti siellä on pysähtynyt.
Unkarissa puhutaan yhä enemmän niin sanotusta crony capitalism -ilmiöstä, pienestä eliitistä, joka napsii urakat ja uudelleen yksityistettävät yritykset edulliseen hintaan.
Tóth näkee Unkarin talouden olevan matkalla mafiatyyliseen järjestelmään.
”Tällaisen kapitalismin laajuus on Unkarissa kasvanut selvästi ja monista poliitikoista on tullut silminnähden rikkaita, vaikka heidän ansiotasonsa ei ole korkea. Meillä on iso joukko hallinnon lähellä olevia henkilöitä, joiden osuus taloudessa on kasvanut nopeasti.”
Maassa tiedetään yleisesti, kuinka muun muassa pääministerin vävyn ja parin muun läheisen yritykset ovat vieneet merkittävän osan julkisista hankkeista viime vuosina.
Ja Venäjän tapaan Unkarin hallitus on ahdistellut ulkomaisia investoijia tietyillä aloilla muun muassa säätämällä pääasiassa niitä koskevia yllättäviä veroja.
Korruptiotutkija Tóthin mukaan päämääränä on, että ne vetäytyvät markkinoilta, jolloin valtio voi ostaa yritykset takaisin, pääomittaa ne ja myydä edullisesti hallintoa lähellä oleville oligarkeille.
Kaksi tuoreinta tapausta ovat pankit Budapest ja MKB, jotka valtio osti jokin aika sitten takaisin.
”Ne on nyt pääomitettu ja odotamme, kenelle ne myydään.”
Tóth näkee Unkarin tulevaisuudennäkymät heikoiksi. Nuori koulutettu työvoima pakenee maasta ja lainsäädännön epävarmuus on ajamassa ulkomaisia investoijia pois. Hän ei usko uuteen vallankumoukseen, vaan Argentiinan tapaiseen hitaaseen näivettymiseen, toistuviin kriiseihin ja epävakaaseen yhteiskuntaan.