Turkin kaappaarit kuuluivat armeijan ylimpään johtoon - "gülenismi on revittävä juuriltaan"

Erdoğanin käynnistämissä puhdistuksissa on pidätetty tai irtisanottu parin päivän aikana yli 18 000 ihmistä.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Turkin epäonnistunutta vallankaappausta johtaneet kenraalit ja everstit olivat kyllästyneet presidentti Recep Tayyip Erdoğanin itsevaltaiseen komentoon. Heitä odottavat nyt maanpetossyyteet ja pahimmassa tapauksessa kuolemantuomio.

Pidätettyjen joukossa ovat muun muassa Turkin toisen armeijakunnan komentaja Adem Huduti ja esikuntapäällikkö Avni Angun. Molemmat ovat sotilasarvoltaan kenraaleja. Toisen armeijakunnan päämaja on Malatyassa, Syyrian, Irakin ja Iranin vastaisella rajalla.  Sen vastuulla ovat olleet viime kuukausina lähinnä kurdien PKK-järjestön vastaiset sotatoimet.

Myös ilmavoimien entinen komentaja Akin Öztürk sekä Erdoğanin sotilasneuvonantaja, eversti Ali Yazicia on vangittu. Lehtitietojen mukaan Öztürk on kiistänyt osallistuneensa millään tavoin kaappaukseen. Tiistaina poliisi pidätti myös Erdoganin toisen avustajan, everstiluutnantti Erkan Kıvrakin, joka piileskeli Antalyassa sijaitsevassa hotellissa.

Erdoğan on käynnistänyt kaappausyrityksen jälkeen ennennäkemättömän laajan ja mielivaltaiselta tuntuvan poliisioperaatioon, joka alkaa muistuttaa islamilaista vallankumousta. Pudistukset ulottuvat armeijan lisäksi oikeuslaitokseen ja koko valtiokoneistoon.

Pikavauhtia toteutettu operaatio paljastaa, että hallituksella oli käytössään valmis lista epäsuosioon joutuneista ihmisistä. Parin päivän aikana on pidätetty tai irtisanottu kaikkiaan yli 18 000 ihmistä. Heidän joukossaan on 9 000 poliisia ja 6 000 sotilasta, joista yli sata on kenraaleja tai amiraaleja. Lisäksi hallinnosta on erotettu lähes 3 000 tuomaria ja syyttäjää ja lähes 80 kuvernööriä.

Pidätysaallon laajuus kertoo, että kaappareilla oli asevoimissa suhteellisen laaja tuki. Vallankaappaus pystyttiin kuitenkin nujertamaan, koska maa- ja merivoimien johto, poliisi ja tiedustelupalvelut pysyivät uskollisina presidentille. Se on ymmärrettävää, sillä Erdoğan nimittää henkilökohtaisesti kaikki korkeimmat upseerit.

Vallankaappaus oli huonosti suunniteltu. Kaapparit eivät saaneet missään vaiheessa tilannetta kunnolla hallintaansa. He valtasivat Turkin yleisradion TRT:n, mutta he eivät onnistuneet sulkemaan kaupallisia televisiokanavia, matkapuhelinverkkoja ja sosiaalista mediaa.

Viikonlopun yhteenotoissa sai surmansa 232 ihmistä ja 1 541 haavoittui.

 

Turkissa on tehty vuoden 1960 jälkeen kolme sotilasvallankaappausta. 1980 sotilaat ottivat vallan asevoimien komentajien käskystä, kun maa oli kenraalien mielestä ajautumassa sisällissotaan vasemmistolaisten ja oikeistolaisten ryhmien yhteenottojen vuoksi.

Tällä kertaa kaappauksella ei ollut armeijan ylimmän johdon siunausta. Kaapparit ottivat asevoimien komentajan, kenraali Hulusi Akarin panttivangikseen Ankarassa. Ilmavoimien komentaja Abidin Ünal pidätettiin kollegansa tyttären häistä.

Vallankaappauksen epäonnistuminen osoitti, ettei tasavallan perustajan Mustafa Kemal Atatürkin perintöä vaaliva armeija ole enää yhtä vahva ja yhtenäinen kuin 1980-luvulla. Samalla se osoitti, etteivät myöskään Erdoğanin vastustajat halua palata sotilasvaltaan.

Turkki syyttää  levottomuuksista Yhdysvalloissa maanpaossa asuvaa uskonoppinutta Fethullah Güleniä. Hänen osallisuudestaan ei ole kuitenkaan esitetty uskottavaa näyttöä ja hän itse kiistää edes tuntevansa kaappaajia. Gülen on antanut ymmärtää, että koko kaappaus oli teatteria Erdoğanin valta-aseman pönkittämiseksi.

Gülen oli aikaisemmin Erdoğanin läheinen liittolainen, ja Turkin valtapuolueen (AKP) ohjelma perustuu pitkälti hänen oppeihinsa. Gülenin perustama islamilainen Hizmet-liike saarnaa maltillista islamia. Se haluaa panostaa koulutukseen ja kohentaa yhteiskunnan palveluja. Gülenillä on miljoonia kannattajia ympäri maailmaa.

Miesten suhteet katkesivat vuonna 2013, kun Erdoğan alkoi pelätä Gülenin kasvavaa suosiota. Turkin oikeusviranomaiset tutkivat tuolloin hallituksen korruptiota. Tutkimukset ulottuivat Erdoğanin lähipiiriin, ja hän tulkitsi ne güleniläisten vallankaappausyritykseksi.

Turkki  vaatii nyt Yhdysvaltoja luovuttamaan Gülenin Turkkiin oikeudenkäyntiä varten. Hallitus on lähettänyt Yhdysvaltoihin neljä asiakirjaa, jotka todistavat pääministeri Binali Yildirimin mukaan hänen osallisuutensa  kaappauksen suunnitteluun.  Yildirimin mukaan  gülenismi on ”revittävä juuriltaan” Turkissa.

 

EU ja Yhdysvallat ilmaisivat kaappauksen jälkeen tukensa Erdoğanille ja Turkin hallitukselle. EU:n ulkopoliittinen johtaja Federica Mogherini, Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry kehottivat kuitenkin hallitusta kunnioittamaan oikeusvaltion periaatteita jälkipyykin aikana.

Erdoğan sanoi maanantaina olevansa valmis palauttamaan kuolemanrangaistuksen Turkkiin, jos kansa sitä vaatii ja parlamentti sen hyväksyy. Mogherinin mukaan kuolemantuomion käyttöönotto katkaisisi lopullisesti Turkin haaveet EU:n jäsenyydestä. Turkki poisti kuolemanrangaistuksen perustuslaistaan vuonna 2004 nimenomaan EU:n jäsenyydestä käytyjen neuvottelujen vuoksi.

Erdoğan korostaa nyt, että se kuolemanrangaistus on edelleen laajasti käytössä EU:n ulkopuolella, muun muassa Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Venäjällä. Tosiasiassa Venäjällä ei ole toimeenpantu  yhtään kuolemantuomiota  20 vuoteen.