Sotilasneuvonantaja Afganistanista: Samanganin provinssi voi tulla Suomen valvonta-alueeksi

Afganistan
Teksti
Jyrki Karvinen

Vastuualuetta Suomelle ei Afganistanissa tule, valvonta-alue kylläkin, arvioi eversti Petri Hulkko. Ne eivät ole lainkaan sama asia.

Afganistan
Suomalaispartio Marmalin tukikohdan liepeillä Mazar-i-Sharifissa joulukuun alussa 2009. Kuva Pekka Ervasti.

”Mitä enemmän nyt, sitä pikimmin pois”, sotilaallinen neuvonantaja ja ”Afganistan-deski”, eversti Petri Hulkko puolustusministeriöstä tiivistää toivotun jatkostrategian Afganistanissa.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on ilmoittanut, että hän haluaa Yhdysvaltojen joukkojen aloittavan vetäytymisen Afganistanista viimeistään heinäkuussa 2011.

Siihen aikatauluun pyrkivät muutkin, myös Suomi.

Suomessa julkisuudessa on palloteltu pääministeriä ja ulkoministeriä myöten sillä, millä tavoin suomalaissotilaat jatkossa Afganistanissa toimivat – eli onko omaa aluetta vastuulla vai ei, kuten Ruotsillakin on.

Hulkko haluaa pudottaa keskustelua takaisin maan kamaralle.

”Ei omaa maakunnallista vastuualuetta tule missään tapauksessa, kuten julkisuudessa on puhuttu. Kyse voi olla omasta maakunnallisesta valvonta-alueesta”, Hulkko korjaa termejä. Niillä on operaatiossa toimivien sotilaiden kannalta iso ero.

Ruotsilla on Pohjois-Afganistanissa Mazar-i-Sharifissa kokonaisvastuu maakunnallisesta PRT-jälleenrakennusosastosta (Provincial Reconstruction Team). Suomalaissotilaat toimivat osana sitä. Saksalla on sotilaallinen johto neljän provinssin alueella, jossa ruotsalais-suomalainen PRT-osasto toimii.

Valvonta, jota suomalaiset tekevät, tarkoittaa partiointivalvontaa. Sen sijaan vastuualue, jollainen Ruotsilla on, tarkoittaa kokonaisvastuuta Isaf-operaation toiminnoista.

Mutta maakunnallisen valvonta-alueen hoitaminen, jollainen Suomelle voi tulla, ei sekään ole Afganistanissa mikään pikku juttu. Alue on joka tapauksessa iso.

Ruotsalais-suomalainen PRT käsittää neljä provinssia. Alue on kooltaan noin 70000 neliökilometriä eli lähes seitsemän kertaa Kosovon kokoinen alue. Kosovossa on 13000 Nato-sotilasta, kun Afganistanin pohjoisosia partioi vain nelisen tuhatta saksalaista, noin 450 ruotsalaista ja noin 120 suomalaista sotilasta.

Hulkko korostaa, ettei ruotsalaisten kanssa ole keskusteltu siitä, että Suomi ottaisi jossain maakunnassa kokonaisvastuun Isaf-operaation toiminnoista.

Sen sijaan Hulkon mukaan on mahdollista, että maakunnallinen valvonta-alue Suomelle tulee. Siten se ei muuttaisi tehtävää, minkä vuoksi suomalaissotilaat Afganistanissa ovat. Heidän ensisijainen tehtävänsä on siirtää alueensa valvontaa Isaf-operaatiolta afganistanilaisille turvallisuusviranomaisille ja huolehtia siihen saakka alueen turvallisuudesta.

Suomelle Samangan?

Hulkko päättelee, että todennäköisin Suomen valvonta-alue olisi Samanganin maakunta. Siellä Suomella olisi valvontavastuu eli toisin kuin nyt suomalaisten valvonta-alue olisi määritelty provinssirajojen mukaan.

Lisäksi partiointityyli on muuttumassa. Tähän saakka suomalaiset ovat partioineet pienissä ryhmissä. Jatkossa partiointiryhmien koko kasvaa. Niitä täydennetään paikallisilla turvallisuusjoukoilla.

Kokonaisvastuu Isafin toiminnoista Mazar-i-Sharifin PRT-osastossa on jäämässä Hulkon mukaan Ruotsille.

Ruotsin vastuulle kuuluvat jatkossa kaikki neljä provinssia, mutta ruotsalaisten valvonta painottuisi Balkhin provinssin, jos suomalaiset valvovat Samangania. Jos Turkin kaavailtu tulo alueelle ruotsalais-suomalaisen osaston tueksi toteutuu, sille määritellään omat valvonta-alueet.

Kun Saksa komentaa pohjoisissa provinsseissa Ruotsia ja Ruotsi Suomea, ja samaan aikaan kolme maata toimivat Naton Isaf-operaation komennossa, joukkojen lisäyksistä sovitaan yhdessä.

Suomi ei päätä yksin joukkojen lisäyksestä, vaan sopii siitä vähintään Ruotsin ja Saksan kanssa.

”Julkisuudessa syntyy usein kuva, että kyse olisi yksin Suomen päätöksistä. Kyllä on yhdessä katsottava mihin tehtäviin ja kuinka paljon joukkoja lähetetään”, Hulkko täsmentää.

”Suomella on mahdollisuus lisätä kouluttajien määrä 30:een”, Hulkko kertaa.

Tällä hetkellä Suomella on kahdeksan sotilaskouluttajaa.

”Sitä vähemmän siellä tarvitsee kituuttaa, mitä pikimmin lisäresursseja saadaan”, Hulkko tiivistää.

Isaf-joukkoja pyritään lisäämään Afganistaniin mahdollisimman paljon, jotta valvonta voidaan siirtää paikallisille turvallisuusviranomaisille ehkä noin 24 kuukaudessa.

Rohkaisevia tuloksia

Suomalaisen sotilasjohdon mukaan yhteistyö afganaaniturvallisuusjoukkojen kanssa on sujunut rohkaisevan hyvin.

Suomalaisen kriisinhallintajoukon komentaja Tommi Härkönen sanoo Suomen Kuvalehdelle, että yhteistyö paikallisten turvallisuusviranomaisten kanssa on mennyt todella hyvään suuntaan syksyn aikana.

Viimeisin saavutus on viime lauantaina Balkhin kaupungissa avattu ajanmukainen poliisiasema. Se tarjoaa tilat 50 poliisille ja turvallisuusviranomaiselle, joiden kouluttamiseen suomalaiset ovat osallistuneet.

Härkösen mukaan onnistumisten taustalla on ollut muun muassa Afganistanin presidentinvaaleja turvaamaan lähetetty suomalainen lisäjoukko. Se kotiutui kotimaisen ”tietokatkoskohun” saattelemana puolitoista kuukautta sitten.

Kohun aikana väitettiin, että lisäjoukon olisi pitänyt palvella Afganistanissa pidempään. Härkönen sanoo, että joukko teki hyvin sen mitä pitikin, eikä kotiutumisajankohdasta hänen mukaansa ollut paikan päällä epäselvyyttä.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Afganistanin pohjoisosat voidaan luovuttaa täysin paikallisten turvallisuusviranomaisten valvontaan järjestyksessä toisena maantieteellisenä alueena.

Pääkaupunki Kabul on toistaiseksi ainoa alue, joka on jo luovutettu afgaanivalvontaan.

Petri Hulkko toistaa, että Afganistanin saaminen paikallisten turvallisuusviranomaisten valvontaan on juuri se tehtävä, miksi myös suomalaissotilaat ovat Afganistanissa.

Kun tehtävä on suoritettu, palataan kotiin. Joskus.

Aiheesta lisää
Häkämies vastaa Haloselle Afganistanista: ”Täällä ei olla siviilejä surmaamassa” (Suomenkuvalehti.fi 5.12.2009)

Itsenäisyyspäivä Afganistanissa: Vaikutusvaltainen kuvernööri Atta kiitti suomalaisjoukkoja (Suomenkuvalehti.fi 6.12.2009)

”Omelettimies” Savioja kouluttaa Afganistanin armeijaa (Suomenkuvalehti.fi 10.12.2009)

Myös Suomi käyttää ilmaiskuja Afganistanissa (Suomenkuvalehti.fi 11.12.2009)