Putinin puhekumppanit vähissä: ”Diplomatia on konflikteissa epäuskottavaa, kunnes se onnistuu”

Venäjän ja Ukrainan keskinäiset neuvottelut ovat arveluttavia ja riski Ukrainalle, sanoo apulaisprofessori Rinna Kullaa.

diplomatia
Teksti
Sanni Koivuniemi

Länsimaisten johtajien yhteydenpito Venäjän presidentti Vladimir Putiniin on tyrehtynyt. Presidentti Sauli Niinistö kommentoi heti hyökkäyksen alettua tiedotustilaisuudessa, ettei hän usko puhuttavaa tällä hetkellä juuri olevan.

Diplomatia ei aina onnistu, ja historian aikana se on joskus jopa pahentanut konflikteja, sanoo apulaisprofessori Rinna Kullaa Tampereen yliopistosta.

Räikein esimerkki on ensimmäinen maailmansota. Diplomaattiset keskustelut eivät säilyttäneet rauhaa Euroopassa. Tuhoisaan sotaan lähdettiin olettaen, että se kestäisi vain muutamia kuukausia.

Ukrainan tilanteessa diplomatian yrittäminen on kuitenkin tärkeää ja kannattavaa, Kullaa sanoo. Ukrainassa on paljon siviiliväestöä, johon kovat sotatoimet kohdistuvat. Venäjä on käynyt verisiä sotia esimerkiksi Syyriassa ja Tšetšeniassa. Kullaan mukaan sota voi nytkin muuttua väkivaltaisemmaksi. Sodalla on myös vaikutusta koko Euroopan turvallisuuteen ja tulevaisuuteen.

”Diplomatia on yleensä konflikteissa aina epäuskottavaa siihen asti, kun se onnistuu.”

Kullaa kuitenkin muistuttaa, että diplomatia on aina poliittista vallankäyttöä. Siihen ei voida uskoa sokeasti, ja siksi Suomen tulee varautua myös sotilaallisesti puolustusvoimillaan.

 

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on pitänyt yllä keskusteluyhteyttä Putiniin. Macron ja Putin ovat puhuneet puhelimessa neljästi Venäjän hyökkäyksen alettua, viimeksi sunnuntaina 6. maaliskuuta.

”Macron on aika rohkealla tavalla laittanut itsensä peliin. Hänellä on käynnissä myös presidentinvaalien kampanja, ja neuvotteluissa on usein todennäköisempää epäonnistua kuin onnistua”, Kullaa sanoo.

Hän arvioi Macronin valikoituneen eurooppalaiseksi neuvottelijaksi osin siksi, että hänen poliitikkoidentiteettinsä rakentuu vahvasti EU:n ja sen tulevaisuuden ympärille. Macron oli mukana Ukrainan, Venäjän, Ranskan ja Saksan muodostamassa Normandia-ryhmässä, joka neuvotteli Itä-Ukrainan sodasta. Ranska on myös Saksan ohella merkittävimpiä EU-maita.

”Macron on itse ottanut tämän roolin, johon myös historia on häntä johdatellut. Se on välttämätöntäkin, kun Britannia ei ole enää EU:ssa ja tarvitaan kansainvälisen politiikan johtajuutta.”

 

Myös Yhdysvaltain liittolainen Israel ja Nato-jäsen Turkki ovat pitäneet yhteyttä Putiniin. Israelin pääministeri Naftali Bennett on ensimmäinen valtionpäämies, jonka Putin on tavannut Ukrainan sodan aikana.

Kullaa muistuttaa, että vaikka sota käydään Euroopassa, Venäjä vaikuttaa koko maailmaan.

Turkin sijainti Mustanmeren ja Syyrian läheisyydessä on keskeinen, ja sillä on omia intressejä edistää rauhaa. Vaikka maa tekee Venäjän kanssa yhteistyötä, Kullaa arvioi, että se todennäköisesti haluaa Ukrainan säilyvän itsenäisenä.

Myös Israelille Venäjä on tärkeä. Israel ja Venäjä ovat koordinoineet toimiaan Syyriassa, jotta maiden joukot eivät tulittaisi toisiaan. Venäjä on myös mukana Iranin ydinsopimusneuvotteluissa, jotka ovat Israelille merkittävät.

Suomen rooli keskusteluissa on Kullaan mielestä epäsuora, ja rauhanneuvottelut tullaan todennäköisesti käymään muun Euroopan kautta.

”Venäjällä on pitkä diplomaattinen historia, he ovat neuvotteluissa aika taitavia ja ovat käyneet monia sotia.”

Venäjän ja Ukrainan delegaatiot ovat neuvotelleet Valko-Venäjän rajalla kolme kertaa. Kullaa toteaa, että neuvotteluja on vaikea arvioida ilman paikallaoloa. Hän pitää niitä kuitenkin arveluttavina. Neuvottelut ovat epäsymmetriset, ja niissä on ukrainalaisille turvallisuusriskejä.

”Venäjällä on pitkä diplomaattinen historia, he ovat neuvotteluissa aika taitavia ja ovat käyneet monia sotia.”

Kullaan mukaan aiemmissa konflikteissa rauha on yleensä syntynyt ulkopuolisen neuvottelijan avulla. Sitä, miten diplomaattinen ratkaisu lopulta mahdollisesti saadaan onnistumaan, on vaikea arvioida. Usein konfliktit ovat ratkenneet yllättäen.

Tulitaukojen saavuttamisen kannalta on kuitenkin Kullaan mielestä hyvä, että maat neuvottelevat keskenään.

Ukrainan mukaan neuvotteluissa edistyttiin maanantaina 7. maaliskuuta hiukan siviilien evakuoinnin suhteen. Venäjän viranomaisten mielestä neuvotteluissa ei saavutettu myönteistä kehitystä, kertoi Reuters. Venäjän neuvottelijoiden mukaan neljäs neuvottelukerta järjestetään lähitulevaisuudessa.

 

EU:n komissio valmistelee uutta pakotepakettia Venäjää ja Valko-Venäjää vastaan, kertoo Reuters. Reutersin lähteet kertovat, että luonnoksen mukaan kolme valkovenäläispankkia erotetaan Swift-maksujärjestelmästä ja useita venäläisiä oligarkkeja ja päättäjiä lisätään pakotelistalle. EU:n suurlähettiläät keskustelevat pakotteista tiistaina 8. maaliskuuta.

Kiinan presidentti Xi Jinping keskusteli tiistaina etäyhteydellä Macronin ja Saksan liittokansleri Olaf Scholzin kanssa. Reutersin mukaan Xi kuvaili Ukrainan tilannetta huolestuttavaksi ja sanoi, että kaikkien kolmen maan tulisi tukea rauhanneuvotteluja. Xi vaati myös pidättyväisyyttä Ukrainassa.

Pääministeri Sanna Marin keskusteli maanantaina puhelimessa Ukrainan pääministerin Denys Šmyhalin kanssa. Valtioneuvoston tiedotteen mukaan Marin korosti Šmyhalille Suomen ja EU:n vankkaa tukea Ukrainalle. Marinin mukaan pakotteita ollaan valmiita asettamaan lisää. Suomen antama aseellinen apu on saatu perille Ukrainaan.

Pääministereiden mielestä on tärkeää myös vastata Venäjän informaatiosotaan. Pääministerit puhuivat lisäksi Ukrainan jättämästä EU-jäsenhakemuksesta, jonka käsittelyä arvioidaan parhaillaan EU:ssa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu tiistaina Pohjoismaiden ulkoministerien N5-kokoukseen etäyhteyksillä. Kokouksessa käsitellään Ukrainan tilannetta.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden keskusteli maanantaina etäyhteyksillä Macronin, Scholzin ja Britannian pääministerin Boris Johnsonin kanssa. Valkoisen talon tiedotteen mukaan johtajat korostivat tahtoaan ja sitoutumistaan Venäjään kohdistuviin pakotteisiin ja Ukrainalle annettavaan apuun. Keskustelun aiheena olivat myös johtajien suhteet Ukrainan ja Venäjän presidentteihin.

Helsingin Sanomat on kotiuttanut kirjeenvaihtajansa Venäjältä toistaiseksi. Syynä on Venäjän lakimuutos, jonka mukaan armeijaa koskevan ”valheellisen” tiedon levittämisestä voi saada jopa 15 vuoden vankeustuomion. HS:n mukaan tavoitteena on palauttaa toimittajat Venäjälle heti, kun se on mahdollista.

Monet eurooppalaismediat ovat ilmoittaneet toimittajiensa poistuvan Venäjältä uuden lain takia. Ilmoituksen ovat tehneet muun muassa BBC, Ruotsin ja Norjan yleisradioyhtiöt SVT ja NRK, ruotsalaislehti Dagens Nyheter ja suomalaislehti Hufvustadbladet.

 

Ukrainalaisia siviilejä on tiistain aikana evakuoitu onnistuneesti Koillis-Ukrainassa sijaitsevasta Sumysta ja Kiovan alueella sijaitsevasta Irpinistä. Molemmissa julistettiin tulitauko evakuoinnin ajaksi.

Piiritetystä Mariupolista siviilejä oli jälleen tarkoitus evakuoida busseilla, mutta ukrainalaisviranomaisten mukaan Venäjä on hyökännyt humanitaariseen käytävään.

Venäjä teki Sumyyn tiistain vastaisena yönä ilmaiskun, jossa on ukrainalaisviranomaisten mukaan kuollut ainakin 21 siviiliä.

Venäjä on pommittanut Pohjois-Ukrainassa sijaitsevan Žytomyrin aluetta, kertoo alueen kuvernööri Vitaliy Bunecho. Bunechon mukaan Venäjä teki maanantai-iltana ilmaiskuja kahteen alueen öljyvarastoon.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan viime päivinä iskut ukrainalaisiin sairaaloihin ja ambulansseihin ovat lisääntyneet. WHO:n mukaan myös lääkkeet ja lääkintämateriaalit ovat käymässä vähiin.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA kertoi tiistaina saaneensa raportteja, joiden mukaan tykistötuli on vahingoittanut ydintutkimuslaitosta Ukrainan toiseksi suurimmassa kaupungissa Harkovassa. IAEA:n mukaan hyökkäys tapahtui sunnuntaina, eikä säteilytasossa ole havaittu nousua. IAEA kertoo, että laitoksen radioaktiivisen aineen varastot ovat vähäiset.

Putin sanoi maanantaina televisioidussa puheessaan, ettei Venäjä lähetä Ukrainaan varusmiehiä tai reserviläisiä. Putinin mukaan operaatiossa käytetään vain ammattisotilaita.

Yhdysvaltain puolustusviranomainen kertoi maanantaina, että Venäjä on jo siirtänyt Ukrainaan lähes kaikki sotavoimat, joita se oli kerännyt maan läheisyyteen. Ukrainan läheisyyteen oli ennen hyökkäystä koottu noin 150 000 sotilasta.

 

Yli 2 miljoonaa ukrainalaista on paennut maasta Venäjän hyökkäyksen aikana, kertoo BBC. Tiedon on vahvistanut YK:n edustaja. Aiemmin tiistaina YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n johtaja Filippo Grandi arvioi pakolaisten määrän nousevan päivän aikana kahteen miljoonaan.

Grandin mukaan ensimmäisen pakolaisaallon jälkeen tulee todennäköisesti toinen, jonka pakolaiset ovat aiempaa haavoittuvaisempia, kertoo Reuters. Grandin mukaan tilanne tulee olemaan Euroopan maille hankalammin hallittavissa ja vaatii entistä enemmän solidaarisuutta.