Euroopan valtasi kauhun tasapaino

Ydinaseiden uhka estää länsimaita vastaamasta Venäjän hyökkäykseen samalla mitalla. Vaihtoehdoksi jää ”toinen tie” eli pitäytyminen talouspakotteissa.

Sauli Niinistö
Teksti
Annu Marjanen

Suomen valtiojohto ei usko, että länsimaat vastaisivat asevoimin Venäjän sodanjulistukseen Ukrainassa.

”Tässä toimii nyt kauhun tasapaino. Sitä kauhun tasapainoa ylläpitävät ydinaseet. Sen vuoksi en usko, että niin sanottu läntinen maailma lähtee aseellisesti liikkeelle”, presidentti Sauli Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessa torstaina aamupäivällä.

Niinistö tähdensi, että Yhdysvallat ja sotilasliitto Nato ovat moneen kertaan todenneet, että Ukrainaan ei ole aikomus mennä asevoimin. Vastapainona on, että ydinasepelote ymmärretään Venäjälläkin, presidentti arvioi.

”Sen rajan yli ei helposti mennä, koska sen jälkeen ei ole enää voittajaa.”

Presidentinlinnassa pidettiin torstaina aamupäivällä jo toinen vakavahenkinen tiedotustilaisuus tällä viikolla. Viimeksi tiistaina presidentti Niinistö kommentoi Venäjän presidentin Vladimir Putinin päätöstä tunnustaa Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyys. Tuolloin Niinistö painotti, että Suomeen ei kohdistu minkäänlaista uhkaa. Hän sanoi, että koko Itämeren alue tuntuu hyvin rauhalliselta ja Venäjän varustelun määrä on vähenemään päin.

Torstaina Eurooppa heräsi kylmään todellisuuteen, kun Putin julisti varhain aamulla tv-puheessaan laajan sotilasoperaation alkaneeksi Ukrainassa.

Putin sanoi puheessaan, että Venäjä on yksi suurimmista ydinasevalloista ja maalla on myös muutamia täysin uudenlaisia asejärjestelmiä.

”Kenelläkään ei pitäisi olla epäilystäkään, että meitä vastaan hyökkääminen johtaa tuhoon”, hän varoitti.

Niinistö arveli, että hyvin harva, jos kukaan oli tietoinen, milloin tarkalleen Putin aikoo sodan julistaa. Niinistö sanoo ajatelleensa, että Pekingin olympialaiset käytäisiin rauhan vallitessa. Olympialaiset päättyivät sunnuntaina 20. helmikuuta.

”On hyvin ymmärrettävää, että moni suomalainenkin tuntee nyt pelkoa. Haluan kuitenkin korostaa, että uhka ei nyt kohdistu Suomeen”, presidentti muotoili torstaina.

Hän myönsi, että tilanne vaikuttaa ja on jo vaikuttanut myös Suomeen.

”Me olemme kaiken aikaa huolellisesti varautuneet erilaisiin skenaarioihin. Emme tosin ole tehneet siitä numeroa.”

 

Suomen valtiojohdon puheista kuvastui syvä huoli ja pettymys siihen, että Venäjä hylkäsi diplomatian, jota yritettiin edistää pitkään monella tasolla.

”Ennakkovaroituksista huolimatta tämä aamu on ollut meille kaikille järkytys. Venäjä on massiivisesti laajentanut sotatoimia Ukrainassa ja nyt naamiot on riisuttu. Vain sodan kylmät kasvot näkyvät”, Niinistö kuvasi.

Hän kertoi keskustelleensa Putinin kanssa viimeksi tammikuun loppupuolella.

“Taitaa olla niin, ettei juuri tähän hätään ole kovin paljon puhuttavaa. En usko, että tilanne siitä paljoa paranisi.”

Länsimaiden on nyt Niinistön mukaan pohdittava, miten vastata käyttäytymiseen, joka ei mahdu omaan ajatusmaailmaan. Koska Eurooppa ja Yhdysvallat eivät voi ydinsodan pelossa vastata Venäjän hyökkäykseen samalla mitalla, vaihtoehdoksi jää ”toinen tie”.

”Taloudelliset pakotteet ovat se tie, jonka olemme aikaisemmin kertoneet, ja tällä polulla etenemme”, pääministeri Sanna Marin (sd) sanoi.

Lisäksi Ukrainalle on tarkoitus antaa lisää rahallista apua. Myös materiaaliavun mahdollisuuksia selvitetään Suomessa.

 

Juttua on päivitetty 24. helmikuuta klo 20.21. Korjattu presidentti Niinistön edellisen tiedotustilaisuuden viikonpäivä, se pidettiin tiistaina, ei maanantaina.