Kiovassa ja Brysselissä huokaistiin helpotuksesta
EU-, Ukraina- ja oikeusvaltiomyönteinen oppositioliittouma sai Puolan vaaleissa enemmistön parlamenttiin.
Puolan oppositio onnistui siinä, mihin unkarilaiset eivät kyenneet omassa maassaan keväällä 2022. Se syrjäytti kahdeksan vuotta itsevaltaisesti Puolaa hallinneen kansalliskonservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen (PiS) vallasta 15. lokakuuta pidetyissä parlamenttivaaleissa.
Donald Tuskin kokoama oppositiokoalitio sai 54 prosenttia äänistä ja selvän enemmistön maan kaksikamarisen parlamentin molempiin huoneisiin. Pääministeriksi palaava Tusk edustaa PiS:ä liberaalimpaa ja EU-myönteistä keskustaoikeistoa. Hän johti Puolaa myös vuosina 2007–2014.
Vallanvaihto tuskin käy kädenkäänteessä, sillä Jarosław Kaczyńskin johtama PiS sai äänistä 35 prosenttia ja säilyi parlamentin suurimpana puolueena. Presidentti Andrzej Duda on Kaczyńskin luottomies. Hänen uskotaan antavan hallituksen muodostamisen ensin omalle väelleen.
Edessä voi olla viikkojen hermoja raastava vääntö, ennakoi tutkimuskoordinaattori Jakub Jaraczewski Democracy Reporting International (DRI) -järjestöstä.
”On lähes varmaa, että PiS epäonnistuu hallituksen kokoamisessa, koska sillä ei ole liittolaisia. Voi kestää joulukuuhun ennen kuin Puolassa on uusi hallitus”, Jaraczewski sanoo.
Pitkällä valtakaudellaan PiS on ottanut pihteihinsä erityisesti maan oikeuslaitoksen. Korkeimmassa oikeudessa on vaalien oikeudellista pätevyyttä valvova jaosto. Se koostuu pelkästään poliittisesti nimitetyistä ”uusista” tuomareista. Halutessaan jaosto voisi mitätöidä vaalit.
”Silloin ihmiset aivan varmasti lähtisivät kaduille. En usko, että PiS ryhtyisi vaatimaan vaalien uusimista. Riski on liian suuri”, Jakub Jaraczewski arvioi.
Puolan parlamenttivaalien tulosta voi kuvata demokratian riemuvoitoksi. Muutosta janosivat erityisesti nuoret ja naiset, joiden pelkona oli Puolan muuttuminen ”uudeksi Unkariksi”. He halusivat läntisen demokratian ja päättivät siitä äänestyskopeissa.
Sitkeimmät jonottivat vaalihuoneisiin vielä maanantaina aamuyöstä. Äänestysaktiivisuus nousi 74,3 prosenttiin, korkeammaksi kuin koskaan kommunismin jälkeisen Puolan historiassa.
Vallan vaihtumisella Puolassa on iso merkitys koko Euroopalle, sanoo apulaisprofessori Edit Zgut-Przybylska Puolan tiedeakatemian filosofian ja sosiologian instituutista. Eripura EU:ssa voi vähentyä ja Varsovan riitaisa suhde Brysseliin ja Berliiniin korjaantua.
”Puolan pääsy ulos euroskeptikkojen joukosta vahvistaa myös maan omaa asemaa keskikokoisena alueellisena voimana Euroopassa”, Zgut-Przybylska uskoo.
Apulaisprofessorin mukaan Puola lähetti vahvan viestin myös Unkarin pääministeri Viktor Orbánin kaltaisille itsevaltaisille johtajille. Orbán on käyttänyt hyväkseen neljän Keski-Euroopan maan Visegrad-ryhmää omassa valtapelissään. Ryhmään tuli nyt uusi järjestys.
”Puola ja Tšekki mitä todennäköisimmin muodostavat EU-myönteisen tiimin, Unkari ja Slovakia mahdollisesti Venäjä-mielisen tandemin”, Zgut-Przybylska kuvaa muutosta.
Ukrainalle Puolan vaalitulos on hyvä uutinen. Vaalikampanjan kuumentamassa ilmapiirissä pääministeri Mateusz Morawiecki (PiS) uhkasi lopettaa aseavun Ukrainalle. Liittolaisten välit ovat olleet kireällä keväästä lähtien myös ukrainalaisviljan tuontikiistan takia.
”Voihan olla, että diplomaattinen kriisi olisi korjaantunut, vaikka vaalitulos olisi ollut toisenlainen. Nyt kuitenkin on selvää, että Puola tukee Ukrainaa kaikin mahdollisin keinoin”, sanoo tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista (UPI).
”Ukrainallekin on parempi, että kumppanimaassa on demokraattinen hallitus.”
Myös Brysselissä kuultiin syvä helpotuksen huokaus, kun opposition vaalivoitto varmistui Puolassa, kirjoittaa Politico-lehti. Donald Tusk on unionin käytävillä tuttu mies, sillä hän johti Eurooppa-neuvostoa vuosina 2014–2019.
Puolan uskotaan nyt lopettavan vaihtoehtoisten valtablokkien rakentelun EU:n sisällä. Vastalahjaksi EU puolestaan on valmis vapauttamaan Puolalta jäädyttämänsä koronaelvytysrahat. Oikeuslaitoskiistan vuoksi jäissä oleva summa on yli 30 miljardia euroa.
”Puola pyrkii osoittamaan symbolisin elein ja lausunnoin, että se on taas osa eurooppalaista perhettä”, sanoo politiikan professori Aleks Szczerbiak Sussexin yliopistosta.
Professorin mukaan on kuitenkin epäselvää, miten Tuskin hallinto suhtautuu EU:n kiistanalaisimpiin kysymyksiin, esimerkiksi maahanmuutto- ja ilmastopolitiikkaan tai unionin pyrkimyksiin luopua kansallisista veto-oikeuksista päätöksiä tehtäessä.
”Oppositiopuolueet välttivät puhumasta tällaisista yksityiskohdista vaalikampanjassa. Oli vain ilmaan heitetty oletus, että oppositio myötäilisi EU:ta kaikissa tärkeissä kysymyksissä”, Szczerbiak sanoo.
Donald Tuskilla on vielä monta mutkaa edessä, ennen kuin hän saa ohjat käsiinsä Puolassa.
Oppositiokoalitio on monenkirjava joukko puolueita. Siinä on kolme isompaa liittoumaa, joissa kussakin on mukana useita eri puolueita. Näistä Tuskin oma puolue Kansalaiskoalitio (PO), vasemmistoa edustava Lewica ja keskustalainen Puola 2050 ovat EU-myönteisiä. Koalitiossa on myös euroskeptikkoja, esimerkiksi maanviljelijöiden PSL.
Konsensuspolitiikka ei ole suosittua EU:n itäisissä jäsenmaissa. Alueella ei myöskään ole samanlaista kokemusta suurista koalitiohallituksista kuin esimerkiksi Suomessa. Liian laaja hallituspohja voi olla lyhytikäinen.
Puolan uuden hallituksen tärkein tehtävä on oikeusvaltioperiaatteen palauttaminen. Perustuslakituomioistuin on miehitetty PiS:lle uskollisilla virkamiehillä ja korkein oikeus tuomareilla, jotka eurooppalaisten tuomioistuinten mukaan eivät ole riippumattomia.
PiS rakensi Puolaan epäliberaalin järjestelmän näennäisesti laillisin keinoin. Uuden hallituksen olisi kyettävä purkamaan se rikkomatta lakia.
Suurin este uudistuksille saattaa olla presidentti Andrzej Duda, jonka valtakausi jatkuu vuoteen 2025, sanoo tutkimuskoordinaattori Jakub Jaraczewski.
”Hänellä on veto-oikeus parlamentin hyväksymään lainsäädäntöön. Tuskin liittolaisineen on joko neuvoteltava Dudan kanssa tai lykättävä uudistuksia seuraaviin presidentinvaaleihin.”