Katkera viljariita
Kiista halvasta ukrainalaisviljasta repii Puolan ja Ukrainan välejä.
Puola on ollut Ukrainan luja liittolainen Venäjän hyökkäyssodan alusta lähtien. Nyt maiden suhde on joutunut koetukselle. Taustalla ovat kiista halvemman ukrainalaisviljan pääsystä Puolan markkinoille ja parlamenttivaalit. Puolalaiset äänestävät edustajansa maan kaksikamariseen parlamenttiin 15. lokakuuta.
Viljakiista on hiertänyt Puolan ja Ukrainan välejä toukokuusta lähtien. Tuolloin EU antoi Puolalle ja neljälle muulle itäisen Keski-Euroopan maalle poikkeusluvan kieltää ukrainalaisviljan tulo markkinoilleen. EU purki sopimuksen syyskuussa, mutta Puola, Unkari ja Slovakia jatkoivat sitä yksipuolisesti.
Kolmikon päätös hermostutti Ukrainan, ja presidentti Volodymyr Zelenskyi teki maista valituksen maailman kauppajärjestölle WTO:lle. Puhuessaan YK:n yleiskokouksessa 20. syyskuuta Zelenskyi käytti kovaa kieltä. Hän epäili ystävämaiden vain näyttelevän solidaarisia ja vihjaisi Varsovankin pelaavan viljan tuontikiellolla Venäjän pussiin.
Oli Puolan vuoro suuttua. Pääministeri Mateusz Morawiecki uhkasi, ettei Puola ”enää lähetä aseita Ukrainaan” vaan keskittyy oman armeijansa varustamiseen. Presidentti Andrzej Duda kiirehti pehmentämään, että pääministeri oli tarkoittanut vain uutta kalustoa. Jo sovitut asetoimitukset Puola hoitaisi.
Puolaa ei voisi pahemmin loukata kuin epäilemällä sen vehkeilevän Venäjän kanssa, sanoo itäiseen Keski-Eurooppaan perehtynyt tutkija Katalin Miklóssy Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.
”Kaikki puolueet Puolassa äärioikeistosta vasemmistoon ovat Venäjä-vastaisia. Puolalle Venäjä on punainen viiva.”
Puolan vastareaktioissa Miklóssy aistii ärtymystä, joka kohdistuu Ukrainan presidenttiin. Zelenskyi on impulsiivinen, ja hänellä on ollut vaikeuksia asettua auttajiensa asemaan.
