Tällaiset toimet voisivat käynnistää Ukrainan viljakaupan uudelleen
Ensimmäiset viljarahtialukset ovat saapuneet uutta turvareittiä pitkin Ukrainan Mustanmeren satamiin. Venäjä ei häirinnyt niitä.
Britannian ilmavoimat RAF suojelee vastedes ukrainalaisviljaa Mustallamerellä kuljettavia rahtialuksia Venäjän iskuilta. Päätöksestä kertoi ensimmäisenä The Telegraph, joka perusti tietonsa Britannian pääministerin Rishi Sunakin kanslian tiedonantoon.
”RAF suorittaa alueella lentoja estääkseen Venäjää tekemästä laittomia iskuja viljaa kuljettavia siviilialuksia vastaan”, tiedonannossa luki.
Ukraina on rakentanut Mustallemerelle uutta reittiä, jonka avulla se toivoo voivansa todenteolla käynnistää uudelleen viljakuljetukset. Ne katkesivat 17. heinäkuuta, kun Venäjä kieltäytyi jatkamasta Turkin ja YK:n välityksellä neuvoteltua viljasopimusta.
Kaksi alusta on jo purjehtinut reittiä pitkin Ukrainaan. Ne saapuivat lauantaina 16. syyskuuta Tšornomorskin satamaan Odessan kupeeseen. Niiden on tarkoitus viedä 20 000 tonnia ukrainalaisvehnää maailmanmarkkinoille.
Mustanmeren viljasopimus oli vuoden ajan taannut ukrainalaisviljan viennin Mustanmeren satamista Turkin Bosporinsalmen läpi maailmanmarkkinoille. Se oli myös osaltaan pysäyttänyt viljan maailmanmarkkinahintojen jyrkän nousun, jonka Venäjän hyökkäyssota oli käynnistänyt. Mustanmeren satamien kautta kulki melkein 90 prosenttia Ukrainan viljan ja kasviöljyjen viennistä.
Sopimusta edelsi Venäjän merisaarto, joka esti vilja-alusten pääsyn ukrainalaissatamiin.
Heti viljasopimuksen hylättyään Venäjä varoitti kohtelevansa jokaista Ukrainan satamiin pyrkivää alusta mahdollisena sotilaallisena kohteena. Se uhosi myös pitävänsä vihollisinaan maita, joiden lipun alla ne purjehtivat.
Ukraina vastasi kohtelevansa samalla tavalla kaikkia Venäjän Mustanmeren satamiin tai sen miehittämiin ukrainalaissatamiin suuntaavia laivoja.
Venäjä on iskenyt ohjuksilla ja lennokeilla Ukrainan Mustanmeren satamiin Odessassa, Tšornomorskissa ja Pivdennyissä. Se on tuhonnut purku- ja lastauslaitteistoa, laitureita ja viljasiiloja.
Kremlin strategiana on painaa Ukraina polvilleen sekä taloudellisesti että sotilaallisesti. Moskovassa laskelmoidaan, että vaikka kulutussotaan menisi vuosia, Venäjän materiaaliylivoima ratkaisee lopulta.
Ukraina on yrittänyt siirtää viljanvientiään Tonavan jokisuiston satamiin Izmajilissa ja Renissä. Sieltä proomut siirtävät viljan kanavaa pitkin naapurimaan Romanian Mustanmeren vientisatamiin Constantaan ja Sulinaan. Ukraina on vastikään ilmoittanut käyttävänsä myös Kroatian satamia Adrianmerellä viljakuljetuksiinsa.
Venäjä on kuitenkin laajentanut iskujaan myös Ukrainan jokisatamiin.
Varustamot eivät ole halunneet ohjata aluksiaan satamiin, joissa on korkea riski joutua sivulliseksi uhriksi.
Naton koneet suojaavat myös jokisatamista viljaa lastaavia aluksia, ajatushautomo ISW arvioi.
Britannian yleisradioyhtiön BBC:n analysoimien satelliittikuvien perusteella Venäjä ei ole kyennyt tuhoamaan ukrainalaissatamien toimintakykyä, vaikka onkin aiheuttanut suuria tuhoja.
Viljakuljetukset jokisatamista alkoivat elokuun alussa, kun kolme ensimmäistä ukrainalaisviljaa hakevaa alusta saapui Izmajiliin. Ne olivat lähteneet liikkeelle Israelista, Kreikasta ja Turkista.
Alukset eivät matkallaan yrittäneet peitellä määränpäätään, reittiään tai sijaintiaan, vaan pitivät paikannuslaitteensa ja verkkoyhteytensä päällä koko ajan. Venäjä ei silti reagoinut niihin.
Sen sijaan Venäjä pysäytti 13. elokuuta Palaulle rekisteröidyn rahtialuksen, joka oli matkalla Izmajiliin niukasti Turkin ja Bulgarian aluevesien ulkopuolella. Venäläisalus ampui rahtialusta varoituslaukauksilla kansainvälisellä merialueella, lähetti helikopterilla aseistautuneita sotilaita alukselle ja tarkasti sen lastin.
Pelottelu näyttää jääneen tehottomaksi. Kansainvälisen meriliikenteen paikannussivuston MarineTrafficin ajantasainen liikennekartta näyttää, että Romanian satamien liepeillä liikkuu viljalaivoja ruuhkaksi asti.
Kapea jokireitti ei silti voi korvata Mustanmeren liikennettä. Ukrainan tavoitteena onkin saada viljalaivat palaamaan Mustanmeren satamiinsa, nyt Naton sateenvarjon alla.
16. syyskuuta Odessan lähelle saapuneet viljarahtialukset on rekisteröity Palaulle. Niiden kulkua Venäjä ei enää häirinnyt. Alusten miehistö on Ukrainasta, Turkista, Egyptistä ja Azerbaidžanista ja niiden tuleva viljalasti on matkalla Egyptiin ja Israeliin. Kumpikin on maita, joita Venäjä ei halua ärsyttää.
Ukrainan testaama uusi merireitti – eräänlainen turvakäytävä – kulkee Ukrainan rannikkoa pitkin Romanian, Bulgarian ja Turkin aluevesille ja sitten Bosporinsalmen läpi maailmalle. Reitti on hitaampi kuin viljasopimuksen avomerireitti. Romania, Bulgaria ja Turkki ovat Nato-maita.
Venäjän merivoimien alukset ovat välttäneet tulemasta 200–300 kilometriä lähemmäksi Ukrainan rannikkoa sen jälkeen, kun Ukraina upotti Mustanmeren laivaston lippulaivan ohjusristeilijä Moskvan huhtikuussa 2022.
Ukraina on tarjonnut turvareittiä ensi alkuun noin 60 rahtialukselle, jotka ovat olleet jumissa Mustanmeren satamissa sodan alusta asti. Ne eivät päässeet viljasopimuksen turvin pois, koska niiden rahtina ei ole viljaa tai elintarvikkeita vaan muita ukrainalaisia vientituotteita.
Ensimmäinen turvakäytävää kulkenut konttialus selvisi 16. elokuuta muutaman päivän matkan jälkeen turvallisesti Turkkiin. Sitä seurasi 4. syyskuuta kolme muuta alusta. Ne kuljettivat ukrainalaisia metalli- ja kaivostuotteita, ukrainalainen kaivos- ja metalliyhtymä Metinvest ilmoitti.
Ukraina on nyt mielestään osoittanut, että reitti on turvallinen ja liikenne sen Mustanmeren satamiin voidaan käynnistää uudelleen. Se ei silti välttämättä riitä vakuuttamaan laivojen ja rahtien omistajia tai merivakuuttajia.
Venäjä on saattanut punnita, että on järkevämpää sallia muutaman rahtialuksen poistuminen Ukrainasta kuin kärjistää tilannetta Mustallamerellä. Vaikka alusten lastina oli Ukrainan vientituotteita, ne eivät kuljettaneet ukrainalaisviljaa. Niiden poistuminen ei sotinut Venäjän strategisia tavoitteita vastaan.
Kremlin propaganda voi halutessaan jopa hyödyntää tilannetta osoittamalla, että Venäjä kunnioittaa humanitaarisista syistä viattomien siviilialusten oikeutta päästä pois sota-alueelta.
Alukset ovat sitä paitsi muodostaneet pelkällä olemassaolollaan Venäjälle riskin, jonka laukeamiseen sillä ei ole ollut varaa. Ne ovat vaikeuttaneet oleellisesti Venäjän ponnisteluja tuhota ukrainalaissatamia olemalla iskujen tiellä.
Venäjä ei ole halunnut tuhota aluksia, koska moni niistä ja niiden lasteista on kuulunut valtioille, joiden ymmärryksestä Kreml kamppailee. Kun alukset poistuvat satamista, Venäjä voi pommittaa niitä paljon sumeilemattomammin.
Vastaavasti Ukrainan pitää saada poistuvien alusten tilalle jatkuva uusien laivojen virta satamiensa suojakilviksi.
Mustallamerellä käydäänkin nyt hermopeliä, jossa panokset ovat korkeat ja riskiraja hienonhieno.
Moskova koettelee, miten pitkälle Naton sietokyky venyy sen provokaatioita kohtaan ja pettääkö rahtialuksia Ukrainaan lähettävien varustamojen kantti. Ukraina testaa mihin asti Venäjä antaa sen edetä Mustanmeren laivareittien avaamisessa.
Ukrainan tuoreet iskut Krimin niemimaan ilmapuolustusjärjestelmiin, Sevastopolin korjaustelakalle ja venäläisiä aluksia vastaan nostavat riskejä entisestään.
Hylkäämällä viljasopimuksen Venäjä on yrittänyt kiristää etuja omalle maatalousviennilleen, jonka se väittää kärsivän länsipakotteista. Presidentti Vladimir Putin on muun muassa Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kanssa käymissään neuvotteluissa ilmoittanut, että Venäjä on valmis palaamaan viljasopimukseen, mutta vain jos sen maatalous- ja lannoitevientiin kohdistuvat pakotteet puretaan.
Tosiasiassa Venäjän viljanvientiin ei kohdistu pakotteita. Se vei tämän satokauden kahtena ensi kuukautena kolme kertaa enemmän viljaa kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana, yhdysvaltalaisen ajatushautomon Middle East Instituten (MEI) tutkija Yörük Işık muistuttaa.
Venäjän toimet saattavatkin johtaa lähinnä siihen, että Naton ilmavoimien toiminta Mustallamerellä laajenee.
Kreml ei nimittäin voi kärjistää tilannetta liikaa, koska suurin osa Venäjän öljyviennistä ja koko viljanvienti kulkee sen Mustanmeren satamista, Bosporinsalmen liikennettä tarkkaileva Işık arvioi. Lisäksi Venäjä kiertää hänen mukaansa Mustanmeren satamiensa kautta pakotteita ja tuo muun muassa huomattavan määrän sotateollisuutensa tarvitsemia komponentteja.
Useimmat merivakuuttajat pitävät turvakäytävän riskejä silti yhä hyvin suurina, ellei Venäjä anna yksiselitteisiä takuita olla hyökkäämättä sitä käyttäviä aluksia vastaan.
Mustallemerelle kulkevien alusten vakuutusmaksut ovat nousseet 5–10-kertaisiksi sotaa edeltävään aikaan verrattuna. Varustamot, merivakuuttajat ja Ukrainaa tukevat valtiot hakevat paraikaa pulmaan ratkaisua, kertoo ranskalainen uutistoimisto AFP.
Vakuutushinnat halutaan painaa alemmiksi tuomalla Ukraina ja sen tukijavaltiot vakuutusten takaajiksi.
Mekanismi on tarkoitus saada toimimaan muutaman viikon sisällä. Aluksi vakuutus takuineen kattaisi vahingot aluksille, myöhemmin se laajennetaan kattamaan myös lastit, AFP kertoo.
Turvakäytävä, Naton ilmasuoja vilja-aluksille, parempi vakuutusturva ja Venäjän haluttomuus laajentaa sotaa sivullisia vastaan saattavat yhdessä muodostaa paketin, joka tarvitaan Mustanmeren satamien viljaliikenteen käynnistämiseksi uudelleen.
Juttua päivitetty maanantaina 18.9.2023 klo 11.55: Lauantaina 16.8. kaksi ensimmäistä viljarahtialusta saapui Ukrainan Mustallamerellä sijaitsevaan Tšornomorskin satamaan uutta reittiä pitkin.