juhametso1234-3-1.jpg?s=3f267fb1a2d52753d762191c34984eea&fit=crop-47-39)
”Nyt meitä kuunnellaan”
Viron pääministeri Kaja Kallas haluaa sotasyylliset tilille ja Ukrainan Natoon.
Yhdysvaltalaisen kirjailijan Mark Twainin väitetään sanoneen, että historia ei toista itseään, mutta usein se kyllä rimmaa.
Tätä Viron pääministeri Kaja Kallas on pohtinut seuratessaan tapahtumia Venäjällä ja Ukrainassa.
Venäjällä nähtiin juhannuksena presidentti Vladimir Putinin valta-asemaa haastanut kapina, joka kuivui kasaan jo vuorokauden kuluessa.
Kirjojen parissa viihtyvä pääministeri on lukenut Venäjän historiaa ja löytänyt syyn maan toimille.
”Avainkysymys on vastuunkanto”, hän sanoo.
Moskova ei ole koskaan joutunut vastaamaan teoistaan, joita on myös Baltiassa miehityksen aikana toimeenpantu terrori.
Siksi Kallas haluaa luoda kansainvälisen tuomioistuimen käsittelemään Venäjän Ukrainassa aloittamaa hyökkäyssotaa. Esikuvina olisivat Nürnbergin oikeudenkäynnit, joissa natsi-Saksan johtajat joutuivat tuomiolle toisen maailmansodan jälkeen.
”Johtajien saattaminen vastuuseen on äärimmäisen tärkeää, jotta historiallinen tapahtumien kierre saataisiin katkaistua.”
Kaja Kallas syntyi vuonna 1977 Viron sosialistisessa neuvostotasavallassa. Kun pieni koululainen sairastui, hänestä huolehti äidin puoleinen mummi.
Mummi puhui sujuvaa saksaa, koska oli taustaltaan baltiansaksalainen. Siksi hänelle oli tarjoutunut mahdollisuus lähteä 18-vuotiaana kielen opettajaksi suomalaiseen perheeseen. Koska perheen isä oli laivakapteeni, pääsi mummi perheen mukana myös matkalle Englantiin.
Pieni Kaja kuunteli silmät pyöreinä tarinoita mummin matkoista. Neuvostoajalla rajat olivat kiinni ja Kallas luuli tarinoita sepitteeksi.
”Vapaus ei ole minun sukupolvelleni itsestään selvä asia, sillä me muistamme ajan, kun sitä ei ollut ja tiedämme, kuinka haavoittuvainen se on”, Kallas sanoo.
Myöhemmin mummi oli kokenut toisenlaisen matkan. Neuvostoliitto kyyditti maaliskuussa 1949 yhteensä yli 100 000 ihmistä Baltiasta etupäässä Siperiaan. Mummi, hänen äitinsä sekä Kaja Kallaksen silloin vasta puolivuotias äiti olivat mukana. Baltiansaksalaiset juuret tekivät heistä kansanvihollisia.
”Monet sanovat, että sota on paha ja rauha on hyvä, mutta rauhaakin on monenlaista. Kyyditykset tapahtuivat niin sanotun rauhan aikana”, Kallas sanoo.
