Putinin perintö

Venäjän perustuslakimuutokset ennakoivat sotatoimia jo vuonna 2020.

Profiilikuva
näkökulma
Teksti
Sofi Oksanen
Kirjoittaja on kirjailija.

Vuonna 2020 Venäjällä järjestettiin yleiskansallinen äänestys perustuslakiin suunnitelluista muutoksista. Ne oli jo hyväksytty federaation parlamentissa, alueparlamenteissa ja perustuslakituomioistuimessa, mutta viimeinen silaus puuttui: kansan hyväksyntä. Viikon kestäneen äänestyksen jälkeen keskusvaalilautakunta julkaisi tulokset: 78 prosenttia oli muutosten puolella.

Korona kuritti yhä maailmaa ja vaikka asiasta uutisoitiin ulkomailla, suurimman huomion taisi varastaa Venäjän presidenttikellon nollaus. Se, että Vladimir Putin sai jatkaa maan johdossa vielä kaksi uutta kautta vuoteen 2036 asti, ei tainnut yllättää ketään.

Äänestystä edeltänyt näkyvä mainoskampanja ei nostanut esiin jatkokausia, joistakin viranomaisten julkistamista uudistuslistoista tämä pikku seikka uupui tyystin.

Toisaalta lupaukset minimipalkoista, eläkkeiden indeksikorostuksista ja sosiaalituista kiinnostivat ehkä tavallista kansalaista enemmän. Ne koskivat jokaisen venäläisen arkea, joten aitoja ääniä oli vaalivilpistä huolimatta varmasti paljon. Hallituksen äänenkannattaja Rossijskaja Gazeta julkaisi listan muutoksista. Ne täyttivät kolme sivua.

Kannattamalla arkielämän parannuksia tuli kuitenkin äänestäneeksi muutoksia, jotka muodostivat perustan hyökkäykselle Ukrainaan ja toimivat sen polttoaineena.

Jälkeenpäin lakiuudistusta koskevien uutisten lukeminen tuntuu oudolta. Miten ihmeessä siihen ei kiinnitetty enemmän huomiota?

© Outi Kainiemi

New Yorkin Columbian yliopiston professori Carna Pistan kutsuu perustuslakimuutoksia sotahuudoksi. Ne olisivat väistämättä johtaneet sodan kiihtymiseen Ukrainassa enemmin tai myöhemmin, sillä artikla 67 kiistää Ukrainan itsenäisyyden sementoidessaan Venäjän perustuslakiin federaation ”tuhatvuotisen historian”.

Venäjää ei ollut olemassa tuhat vuotta sitten. Lakimuutoksissa viitataan Kiovan Rusiin, itäeurooppalaiseen, monikansalliseen valtakuntaan, joka syntyi 880-luvulla ja kukoisti 1100-luvulle asti. Venäjän historiapropagandan mukaan venäläiset, ukrainalaiset ja valkovenäläiset ovat Kiovan Rusin pohjalta syntynyt yksi kansa. Tässä tarussa Venäjä, Ukraina ja Valko-Venäjä ovat eräänlaisia Kiovan Rusin alaryhmiä, joista Venäjän federaatio muodostuu.