Orbánin kiristys kertoo halusta muuttaa Eurooppaa sisältä käsin, asiantuntija sanoo

Euroopan unionin joulukuisen huippukokouksen alla jäsenmaissa oltiin huolissaan oikusta nimeltä Viktor Orbán. Unkarin itsevaltainen pääministeri vannoi ennen kokousta käyttävänsä veto-oikeutta Ukrainan tukea koskevissa asioissa, jotka hän kytki yhteen maansa jäädytettyjen EU-tukien kanssa.

Kokouksessa nähtiin kuitenkin yllätys. Orbán käveli pois EU-johtajien pyöreästä pöydästä ja Ukrainan EU-jäsenyyttä koskevasta äänestyksestä, ja jäljelle jääneet 26 jäsenmaata tekivät päätöksen yksimielisinä.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoi myöhemmin toimittajille, että oli yhteinen idea, että Orbán poistuisi huoneesta hetkeksi.

Unkarin pääministeri yritti tempulla pelastaa imagonsa, Euroopan unkarilainen yhteisö -kansalaisjärjestön (Magyarországi Európa Társaság) johtaja István Hegedus arvioi.

”Riippumattomissa tiedotusvälineissämme lähinnä naurettiin tempaukselle, koska hän oli isoon ääneen luvannut ennen kokousta käyttää veto-oikeuttaan.”

Hegedus on yksi 1980-luvun lopussa syntyneen, Orbánin johtaman Fidesz-puolueen perustajista. Hän kuitenkin erosi puolueesta jo 1990-luvun puolivälissä, koska sen politiikka oli muuttunut hänelle liian nationalistiseksi.

Nykyisin Hegedus on aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja Orbánin kriitikko Unkarissa.

Huippukokouksen jälkeen Viktor Orbán haukkui Ukraina-ratkaisun tiedotusvälineille sanomalla, ettei Unkari halua olla huonoissa päätöksissä mukana. Hän sanoi, että Ukrainan EU-tie on pitkä ja Unkari on valmis pysäyttämään sen.

Hegeduksen mukaan Orbán haluaa näyttää EU:lle olevansa valmis menemään pitkälle, mutta olevansa oikealla hetkellä valmis myös antamaan periksi.

”Orbán toivoo pysyvänsä yhä neuvottelupöydissä. Hän näyttäytyi johtajana, jolla on vahva tahto, mutta myös kyky viime hetkien kompromisseihin. Vaikka hän vihaakin niitä”, Hegedus arvioi.

Huippukokouksen alla EU-komissio päätti vapauttaa 10 miljardia Unkarin jäädytettyjä EU-tukia. Tätä protestoitiin voimakkaasti EU-parlamentissa, jossa päätös yhdistettiin Unkarin yritykseen kiristää tukirahaa uhkaamalla estää Ukrainan auttaminen.

Komissio kiisti, että asioilla olisi ollut yhteyttä.

Päätös käynnistää jäsenyysneuvottelut on tärkeä signaali Ukrainalle. Se on signaali myös Putinin Venäjälle: Ukraina on siirtymässä sen vaikutuspiirin ulkopuolelle.

Orbán pelasi ratkaisullaan Unkarin osin ulos EU:n päätöksenteosta. On hyvin mahdollista, että 26 maata päättävät jatkossa monista asioista ilman Unkaria.

”Orbánille osoitetaan EU:ssa nyt monin tavoin, että hän ei enää ole ’yksi meistä’. EU-pöydissä hän edustaa nyt Putinia”, Hegedus sanoo.

Huippukokouksen toisena päivänä Orbán torppasi odotetusti Ukrainalle suunnitellun yli 50 miljardin euron tuen. EU-maiden johtajat neuvottelevat tuesta seuraavan kerran helmikuun 1. päivä.

Orbánin mukaan hän esti tuen periaatteesta, ei niinkään rahan vuoksi. Kotiyleisölle hän on väittänyt, että unioni haluaa lahjoittaa Ukrainalle EU-rahat, jotka kuuluvat Unkarille.

”Oma tulkintani on, että kyse ei enää ole vain rahasta ja vallasta. Kyse on pikemminkin hänen persoonastaan, hänen suuruudenhulluudestaan. Hän haluaa yhdeksi Euroopan suurista johtajista ja uskoo olevansa poliittinen nero”, sanoo Hegedus.

Hegedus arvioi, että Orbán haluaa muuttaa EU:ta sisältä päin.

”Hän haluaa yhdeksi tulevan EU:n johtajista. Siksi hän ei tule muuttamaan asennettaan.”

Hegedus näkee Orbánin suhtautumisen unioniin muuttuneen. Orbán on ilmeisen tietoisesti polttanut siltansa nykyiseen komissioon eikä odota siltä mitään. EU ei kykene vaikuttamaan häneen, hän ei aio muuttua.

Samansuuntaisia arvioita on antanut myös muun muassa Aleksanteri-instituutin tutkija Katalin Miklossy sekä Budapestissa toimivan Media Mérték Monitor -ajatuspajan tutkija Agnes Urbán.

Orbánin on kerrottu tuntevan syvää vastenmielisyyttä liberaalia demokratiaa ja sitä edustavaa EU:ta – varsinkin komissiota – kohtaan. Tästä kielii myös parhaillaan Unkarissa käynnissä oleva vihakampanja, jossa pilkataan komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyeniä.

Orbánin uskotaan siirtäneen katseensa tulevaisuuteen, jossa demokraattinen järjestelmä on syrjäytetty ja valtaa pitävät oikeistopopulistit. Tämä selittäisi Hegeduksen mielestä Orbánin toimintaa, jossa hän asettuu Venäjän rinnalle kaikkia muita EU-maita vastaan.

”Orbánin toimintaa ei enää kykene selittämään rationaalisilla argumenteilla muutoin. Miksi suhteellisen pienen ja köyhän maan johtaja yrittää torpata yhteisen päätöksenteon jonkin erityisen Venäjä-suhteensa vuoksi”, kysyy Hegedus.

Hän ja moni muu näkee Orbánin toiminnan Unkarin etujen vastaisena, maan kannalta järjettömänä.

Orbánin propagandassa ”vihollisia” ovatkin EU ja Yhdysvallat, ei naapurimaahan hyökännyt Venäjä.

Demokraattinen oppositio Unkarissa näkee Orbánin vaarantavan maan turvallisuuden, ja juuri tätä opposition ja asiantuntijoiden on  vaikea käsittää.

Hegeduksen mukaan todellinen syy Orbánin toiminnalle löytyy tämän suuresta missiosta.

Orbán odottaa, että Eurooppa kääntyy Venäjälle myönteiseen suuntaan ensi kesän EU-vaaleissa. Hän toivoo, että keskeisiksi vaaliteemoiksi nousevat siirtolaisuuden ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien vastustaminen – asiat, joita hän itsekin ajaa.

”Hänellä on visio tulevaisuudesta, jossa Moskova voittaa ja Bryssel häviää. Hän haluaa asemoida itsensä näiden kahden väliin, jolloin hän olisi tässä tilanteessa vahvassa asemassa”, Hegedus sanoo.

Länsi on Orbánin puheissa auringonlaskun maa, ja tilalle on nousemassa uusi maailmanjärjestys, jonka keskiössä ovat hän ja muut autoritaariset johtajat.

Hegedus vertaa Unkarin toimia Venäjän hyökkäyssodan kohdalla maan toimintaan toisen maailmansodan aikana.

”Maamme silloinen johto yritti pitää Unkarin sodan ulkopuolella ja toimi Hitlerin kanssa hyvin samalla tavalla. He tekivät natsien kanssa yhteistyötä, eikä Unkarissa taisteltu ennen kuin sodan loppuvaiheissa.”

Hän näkee Orbánin olevan samoilla linjoilla politiikassaan. Kannattaa olla hyvissä väleissä Venäjään ja Kiinaan ja saada samalla turvatakuita myös sieltä.

”Hänen strategiansa on olla idän ja lännen välissä. Siksi hän ei kyennyt liittoutumaan lännen kanssa Ukrainan sodan alussa”, Hegedus kuittaa.

Huxitia, Unkarin eroa EU:sta, Orbán ei Hegeduksen mukaan aja.

Orbánin tavoitteet ovat vuonna 2023 kokeneet takaiskuja. Merkittävin nähtiin Puolassa, jossa EU- ja oikeusvaltiomyönteinen oppositioliittouma voitti vaalit.

Slovakian vasemmistopopulistinen pääministeri Robert Fico ilmoitti vaalivoiton jälkeen lopettavansa maan sotilasavun Ukrainalle. EU-huippukokouksessa Fico osoitti kuitenkin pragmaattisuutensa ja tuki Ukrainaa muiden mukana.

Myös Baltiassa luotto Orbániin on mennyt.

Jos Orbán saisi valita, Donald Trump voittaisi Yhdysvaltojen seuraavat presidentinvaalit ja lopettaisi tuen Ukrainalle. Hänellä on hyvät välit Trumpiin, joka on ylistänyt Orbánia johtajana. Tällöin kaikki palaset Orbánin pelissä loksahtaisivat paikalleen.

Nykyisellä EU-politiikallaan Orbán pyrkii vain selviämään siihen asti.