Tyytymättömyys kasvaa Saksassa

Liittokansleri Friedrich Merz lupasi kunnianhimoisia ja nopeita uudistuksia noustessaan valtaan vuosi sitten, mutta ne ovat jääneet suurelta osin toteutumatta. Kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien hallitus riitelee, talous junnaa paikoillaan ja työttömiä on yli kolme miljoonaa.

Televisioyhtiö ARD:n kyselyn mukaan peräti 84 prosenttia saksalaisista on tyytymättömiä hallitukseen. Samaan aikaan Merz on pudonnut tutkimuslaitos INSA:n poliitikkorankingissa viimeiseksi eli sijalle 20.

Ukrainan sodan vuoksi Merz on keskittynyt toistaiseksi lähinnä ulkopolitiikkaan, mutta sekään ei suju mallikkaasti. Hän on ajautunut suorapuheisuutensa takia kahnauksiin presidentti Donald Trumpin kanssa, ja Yhdysvallat aikoo vetää joukkojaan Saksasta. Myös luvatut Tomahawk-ohjukset saattavat jäädä saamatta.

Tilanne hyödyttää laitaoikeiston AfD:tä, joka on kiilannut mielipidekyselyissä maan suosituimmaksi puolueeksi noin 27 prosentin kannatuksella.

Maahanmuuttoa vastustava AfD oli pitkään leimallisesti itäsaksalainen protestipuolue. Baden-Württenbergin ja Rheinland-Pfalzin keväiset osavaltiovaalit osoittivat kuitenkin, että se on vahvassa nousussa myös lännessä.

AfD kaksinkertaisti kannatuksensa Baden-Württembergissä lähes 19 prosenttiin. Rheinland-Pfalzissa AfD kaappasi lähes 20 prosenttia äänistä.

Saksassa on meneillään ”supervaalivuosi”. Eri puolilla maata järjestetään kaikkiaan viidet osavaltiovaalit.

Seuraavan kerran äänestetään syyskuun alussa itäisessä Saksi-Anhaltin osavaltiossa, jossa AfD:n kannatus on kivunnut tuoreen kyselyn mukaan jo yli 40 prosenttiin. Se saattaa riittää maapäivillä ehdottomaan enemmistöön, mikä nostaisi paikallisjohtaja Ulrich Siegmundin osavaltion pääministeriksi ensimmäisenä AfD:n ehdokkaana Saksan historiassa.

Siegmund on luvannut irtisanoa ensi töikseen julkisen palvelun radio- ja televisiosopimukset. Hänen mielestään yleisradioyhtiöt levittävät punavihreitä arvoja ja AfD:n vastaista disinformaatiota. Myös kouluopetukseen on luvassa radikaaleja muutoksia.

AfD voittaa erittäin todennäköisesti myös syyskuun lopulla järjestettävät Mecklenburg-Etupommerin vaalit. Berliinissä puolue kamppailee kakkosijasta demareiden kanssa.

Saksan perinteiset puolueet seuraavat AfD:n nousua neuvottomina. Ne kieltäytyvät kaikenlaisesta yhteistyöstä äärioikeistolaisena pitämänsä puolueen kanssa. Palomuuriksi kutsuttu periaate saattaa kuitenkin murtua syksyn maapäivävaalien jälkeen.

AfD:tä syytetään natsiyhteyksistä ja myönteisestä suhtautumisesta Venäjään. Puolue haluaisi lopettaa Ukrainan tuen ja jatkaa halvan energian ostamista Venäjältä entiseen malliin.

Huhtikuussa AfD menetti tärkeimmän ulkomaisen liittolaisensa, kun Viktor Orbán kärsi murskatappion Unkarissa. AfD on pitänyt tiiviisti yhteyttä myös Trumpin Maga-liikkeeseen.

Puheenjohtaja Tino Chuparallan mukaan AfD tavoittelee liittokanslerin paikkaa Saksan parlamenttivaaleissa, jotka pidetään viimeistään 2029.

”Meidän on kehityttävä oppositiopuolueesta hallituspuolueeksi”, hän sanoi puolueen paikallisosaston kokouksessa Löbaussa Saksin osavaltiossa.

Merzin johtamien kristillisdemokraattien valtakunnallinen kannatus on pudonnut mielipidemittauksissa noin 24 prosenttiin. Näillä näkymin supervaalivuoden suurin häviäjä on kuitenkin SPD.

Demarit nauttivat vielä 1990-luvun lopulla parhaimmillaan yli 40 prosentin kannatusta. Sen jälkeen alamäki on ollut jyrkkä.

SPD sai viime vuoden liittopäivävaaleissa 16,6 prosenttia äänistä, mikä oli sen kaikkien aikojen heikoin tulos. Sittemmin kannatus on valahtanut jo 12-14 prosenttiin. Tilanne on herättänyt kovaa kritiikkiä puheenjohtajakaksikkoa Bärbel Basia ja Lars Klingbeilia kohtaan.

Tappioputki alkoi liittokansleri Angela Merkelin pitkällä hallituskaudella. Demarit joutuivat kantamaan jo silloin hallitusvastuuta kristillisdemokraattien apupuolueena, koska AfD:tä ei haluttu päästää hallitusvastuuseen.

”SPD:n keskeinen ongelma on se, että se on menettänyt viime vuosikymmenien koettelemusten ja muutosten myötä sielunsa”, politiikantutkija Wolfgang Schroeder sanoo berliiniläisen Taz-lehden haastattelussa.