Näin Deutsche Bank voisi aloittaa dominoefektin: Pankit kaatavat toisensa – epidemia jyllää ja tarttuu
SK selvitti, miten pankkiunionin kriisinratkaisu toimii, jos saksalaispankki lähtee dramaattiseen luisuun.
Kun jonkin asian ymmärtäminen on vaikeaa, on hyvä käyttää vertauksia. Monet talouden ilmiöt ovat niin monimutkaisia, että asiaan perehtymätön saa vertauskuvien avulla edes jonkinlaisen käsityksen, miten maailma toimii.
Esimerkiksi dominoefekti. Kaikki tietävät, että kun dominopalikan laittaa pystyyn ja sitten niitä monta peräkkäin, ensimmäisen palikan kaatumisen jälkeen seuraa vääjäämättä muiden kaatuminen.
Tuttu leikki on hyvä vertauskuva, kun varoitellaan suuren pankin kaatumisen riskeistä. Ongelmiin joutunut pankki uhkaa kaataa muut pankit.
Tästä on varoiteltu nyt, kun saksalainen jättimäinen investointipankki Deutsche Bank on menettänyt huolestuttavasti markkina-arvoaan. Siitä voi seurata dominoefekti.
Me tiedämme, että nyt täytyy tosissaan tsempata, että ensimmäinen palikka, Deutsche Bank, pysyy pystyssä, jotta se ei kaada seuraavaa palikkaa, ja niin edelleen.
Mutta tiedämmekö, miksi pankkien tapauksessa ensimmäinen palikka kaataa toisen? Oikeiden dominopalikoiden kohdalla vetovoima toimii kaatumisien taustalla, mutta mitkä voimat vaikuttavat pankkien maailmassa?
Asioiden selvittäminen on syytä aloittaa ensimmäisestä dominopalikasta.
Nyt on syytä turvautua asiantuntijan apuun. Timo Ritakallio on tehnyt väitöskirjan eurooppalaisten pankkien strategioista.
Miksi nyt Eurooppa – ja koko läntinen maailma – pelkää Deutsche Bankin kaatumista?
”Deutsche Bankin tuloksenteko on heikentynyt. Se teki seitsemän miljardia euroa tappiota viime vuonna, ja tällä hetkellä sitä uhkaavat 14 miljardin dollarin (noin 12,5 miljardin euron) sanktiot, jotka Yhdysvallat on asettanut”, Ritakallio selittää.
”Väärinkäytökset liittyvät aikakauteen ennen finanssikriisin käynnistymistä.”
Jos Deutsche Bank joutuu maksamaan korvaukset, se tekisi valtavasti lisää tappiota, koska tulos ilman korvauksiakin olisi hyvin heikko.
”Pankin arvo pörssissä on vuodessa tipahtanut alle puoleen. Nyt sen arvo on vain 15–16 miljardia euroa. Tähän ja toisaalta pankin noin 60 miljardin euron omaan pääomaan suhteutettuna kovat korvaukset ja isot tappiot aiheuttaisi sen, että pankin vakavaraisuus laskisi.”
Ja kun vakavaraisuus laskee, pankin on vaikea hankkia rahaa markkinoilta. Muut pankit ja sijoittajat voisivat tulla siihen johtopäätökseen, että Deutsche Bankille ei kannata lainata rahaa. Pankki ilman rahaa on melko jonninjoutava.
Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen, kun ensimmäinen palikka kaatuu? Miksi se ei vain kaadu yksikseen?
Pankkimaailma toimii eri tavalla kuin monet muut alat. Kun esimerkiksi Nokian kännykkäbisnes vajosi alas, se ei kaatanut Applea ja Samsungia. Päinvastoin näiden asema vahvistui markkinoilla.
Iso pankki kaatuessaan uhkaa vetää lokaan muita pankkeja. Miksi syntyy dominoefekti?
”Dominoefekti syntyy, koska pankeilla on valtavasti velkoja ja saamisia keskenään. Lisäksi niillä on johdannaissopimuksia, joissa ne ovat toistensa vastapuolina”, Ritakallio selittää.
”Jos yksi pankki kaatuu, siitä seuraa tappioita edelleen toisille pankeille. Silloin osa pankeista voi joutua suuriin ongelmiin, jolloin siitä seuraa ongelmia sitä seuraaville. Tämä on dominoefekti.”
Dominoefekti oli otsikoissa myös reilu kaksi vuotta sitten, kun Kreikan talousongelmat olivat kaikkien huulilla. Dominopalikoiden lisäksi käytettiin paljon muitakin vertauskuvia, kuten tartuttamista. Pelättiin, että sairaat pankit tartuttavat terveet pankit.
Eli kyse on epidemiasta. Vertauskuvien maailmassa se on melkein sama kuin dominoilmiö.
Deutsche Bank on iso pankki. Siis aivan valtavan iso. Joidenkin arvioiden mukaan se on maailman suurin investointipankki. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan sillä on vastuullaan 10–12 prosenttia maailman johdannaiskaupankäynnistä.
Deutsche Bankin vastuut johdannaista ovat noin 42 biljoonaa euroa eli 42 000 miljardia euroa. Tähtitieteelliseltä kuulostava summa on yli kymmenen kertaa suurempi kuin Saksan bruttokansantuote.
42 biljoonaa on melkein käsityskyvyn ulkopuolella. Jos tuollaisen summan verran pinoaisi euron kolikoita, pinon korkeus olisi yli puolet Maan ja Auringon välisestä etäisyydestä.
Nyt täytyy huomata, että tämä tähtitieteellinen luku ei ole Deutsche Bankin omaisuutta, vaan sillä on vastuu näistä.
Johdannaisilla tarkoitetaan yleisesti arvopapereita, joiden hinta perustuu jonkin toisen sijoituksen hintaan. Muun muassa optiot, futuurit ja termiinit ovat johdannaisia.
Kuulostaa vaikeaselkoiselta, joten tätä pitää yrittää hieman avata.
Ritakallio kertoo esimerkin.
”Esimerkiksi vientiyrityksellä voi olla tarve suojautua siltä, miten dollarin arvo muuttuu”, Ritakallio selittää.
Vientiyrityksenä se haluaisi varmistua, että dollarin arvo yrityksen vinkkelistä on sama puolen vuoden päästä sama kuin se on tänään.
”Yritys ottaa yhteyttä pankkiin, joka voi tehdä johdannaisen, joka suojaa yritystä valuuttakurssien muuttumisen epäsuotuisista vaikutuksista. Sen jälkeen pankki tekee markkinoilla vastakkaisen operaation, jolla se suojautuu itse tämän ensimmäisen johdannaisen negatiivisilta vaikutuksilta.”
Jos Deutsche Bankin tulee maksaa asiakkaalle, jonka riskiltä suojautumisen se on järjestänyt, pankin täytyy toimittaa lisää vakuuksia.
”Tästä syntyvät riskit, jotka johdannaiskaupassa on. Kun puhutaan 42 000 miljardista eurosta, kyse on nimellismääräisistä riskeistä. Kuitenkin, jos tällaisessa potissa tapahtuisi edes prosentin kymmenesosan arvomuutoksia, puhutaan todella isoista rahasummista”, Ritakallio pohtii.
”Tämä on se iso riski, josta on kyse johdannaismarkkinatoimissa.”
Ritakallio kuitenkin huomauttaa, että asiat voivat mennä toisinkin päin. Silloin pankki kuittaa mehevät voitot.
Vaikeuksiin joutuneen pankin ympärillä uhkaa aina syntyä paniikki. Eihän kukaan tietenkään rahojaan halua menettää.
Kaksi vuotta sitten kreikkalaiset jonottivat pankkiautomaateille nostaakseen talletuksensa pois, koska uhkana oli, että pankit menettävät maksukykynsä. Samanlainen kuhina voi syntyä horjuvan investointipankin ympärillä.
”Jos Deutsche Bankin tilanne huononisi uhkaavasti, niin varovaisesti toimivat tahot alkaisivat välttää sellaisia liiketoimia, joissa Deutsche Bank on vastapuolena”, Ritakallio sanoo.
”Lisäksi sijoittajat, jotka ovat sijoittaneet Deutsche Bankin rahoitusinstrumentteihin eli lainanneet pankille rahaa, pyrkisivät nopeasti realisoimaan sijoituksensa.”
Jos näin kävisi, pankin olisi vaikea pysyä enää pystyssä.
Deutsche Bankin pääjohtaja John Cryan on tyynnytellyt työntekijöitään kertomalla, että pankilla on likviditeettiä eli maksuvalmiutta edelleen 215 miljardia euroa.
Eikö tällaisella summa pidetä yhtä pankkia pystyssä?
”Deutsche Bankin talletukset ovat pääasiassa lyhytaikaisia talletuksia. Isot yritykset ja instituutiot käyttävät pankkeja tallettaakseen rahaa lyhyeksi aikaa. Ne saattavat olla muutaman päivän tai viikon mittaisia talletuksia”, Ritakallio selittää.
”Kun likviditeetti perustuu tällaiseen, se voi huolen lisääntyessä sulaa pois hyvin nopeasti.”
Hän ei kuitenkaan usko, että likviditeetti on suurin ongelma, koska Euroopan keskuspankki EKP voi tulla apuun likviditeettiongelmissa.
Euroopan unioni on yrittänyt vahvistaa pankkisektoria, jotta ei syntyisi uusia pankkikriisejä.
Euroalueelle on perustettu pankkiunioni, jonka yksi hienous on kriisinratkaisumekanismi. Sen tavoitteena on varmistaa kaatuvien pankkien hallittu kriisinratkaisu, jotta veronmaksajille ja taloudelle aiheutuisi mahdollisimman vähän kustannuksia.
Jos nyt Deutsche Bank lähtisi dramaattiseen luisuun, niin mitä tapahtuu konkreettisesti pankkiunionin kriisinratkaisumekanismissa?
”Perusperiaate on, että osakkeenomistaja häviää rahat ensimmäisenä. Jos pankkia joudutaan pelastamaan, niin se järjestellään niin, että osakkeiden arvo nollaantuu”, Ritakallio selittää.
”Sitten seuraavaksi häviävät ne, jotka ovat sijoittaneet Deutsche Bankin liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin tai vastaaviin instrumentteihin. On myös mahdollista järjestellä esimerkiksi niin, että leikataan joukkovelkakirjojen arvosta vain puolet.”
Ja jos tämän jälkeen vielä tarvitaan leikkauksia, viime kädessä voidaan leikata yli 100 000 euron talletuksia. Talletussuoja estää kajoamasta alle 100 000 euron talletuksiin.
Jos nyt Deutsche Bankille tai jollekin muulle vaikeuksiin ajautuneelle pankille kävisi näin dramaattisesti, niin Ritakallio uskoo, että ensin yritettäisiin tehdä kaikki mahdolliset järjestelyt, jotta tappiot eri osapuolille olisivat mahdollisimman pienet.
”Kun leikataan osakkeenomistajien omistuksen arvoa ja osittain myös joukkovelkakirjasijoituksia, samaan aikaan yritetään järjestellä pankkia niin, että terveet osat saataisiin myytyä eteenpäin. Ja sitten eriytetään ongelmapesä jonkinlaiseksi roskapankkityyppiseen järjestelyyn”, Ritakallio pohtii.
Hänen mukaansa Deutsche Bankin tapauksessa suuri haaste olisi se, että pankki on hyvin suuri johdannaismarkkinaosapuoli.
”Jos järjestely kestää vähänkin pidempään, niin siinä ehtii tapahtua niin monenlaisia asioita, joita on vaikea hallita.”